Ajankohtaista

Varför är religion en grund för asyl? Och hurdana frågor uppstår när asylsökanden och asylmyndigheter har olika syn på religionens natur? Vad är det som motiverar asylsökande till att konvertera?

Pauliina Kainulaisen kirja Metsän teologia täyttää kymmenen vuotta. Nyt keväällä Kainulaiselta on ilmestynyt teos nimeltään Metsämaja: Luontomietiskelyjä maan kielellä. Se sisältää teologiaa riittien kielellä. Kirjan sisältö syventää metsän teologian maailmankatsomusta.

Laitilan uraa on siivittänyt uteliaan ihmisen tarve ja halu ymmärtää ympäröivää maailmaa yhä syvemmin. Taannoisen eläkkeelle jäämisen seurauksena on aika kerrata hieman tarkemmin ja kysyä, millaisista palasista Laitilan ura on lopulta koostunut.

Merkittävä uusi käännös esittelee uusplatonistisen eläinfilosofian runsaudensarven ja vie lukijansa kiehtovaan myöhäisantiikin maailmaan.

Yhdysvaltalainen tutkija, tohtori Emma O’Donnell Polyakov, vierailee Suomessa 2. ja 3 toukokuuta. Hän luennoi Åbo Akademissa ja Helsingin yliopistossa viimeaikaisesta tutkimusaiheestaan, joka liittyy katolisten kristittyjen ja juutalaisuuden suhteisin Israelissa.

Jouko Kiiski on koko työelämänsä aikana analysoinut yksilön kehitystä ja kasvua eri tehtäviensä näkökulmista. Maailmantilan muutokset luovat haasteita seurakunnalliselle toiminnalle. Kiiskin mukaan pohjimmainen kirkon sanoma ja tehtävä on silti muuttumaton. Millaisia ajatuksia hänellä on ajankohtaisista kirkollisista haasteista nyt eläkkeelle jäätyään?

Uusi jakso Teologia.fi -podcastissa!

Tuoreita tutkimuksia -sarjan toisessa jaksossa Laura Kallatsa ja Jonna Ojalammi kertovat toimittamastaan kirjasta Kokemuksia, käytäntöjä ja kohtaamisia rajoituksissa: Koronapandemia eksistentiaalisena, eettisenä ja uskonnollisena kysymyksenä.

Kansanuskon yöpuoli – Hiidet, manalaiset ja muut demonit on yksiin kansiin koottu kansanuskossa esiintyviä ikäviä tai kammottavia uskomusolentoja esittelevä hakuteos. Klemettisen mukaan se täydentää aiempia teoksia aiheen tiimoilta siinä mielessä, että kirja keskittyy vain näihin ”pahoiksi” luokiteltaviin olentoihin.

Kuohuvatko tunteet? Voiko tunteita oppia hallitsemaan? Entä, voiko tiettyjä tunteita saada esille? Näitä kysymyksiä kirkkoisä Basileios Suuri pohti mimesis-käsitteensä yhteydessä. Mimesis on yhtenä välineenä tunteiden hallintaan.

Karolina Kouvolan väitöskirja ”Cunning folk as other – Vernacular Beliefs about Magic Users in Premodern Swedish-speaking Ostrobothnian Rural Community” tarkastelee ruotsinkielisen Pohjanmaan tietäjiä toiseutettuina hahmoina. Kouvola käsittelee väitöskirjassaan niitä tekijöitä, jotka meille säilyneissä tarinoissa ovat tehneet tietäjistä ja noidista toiseuden edustajia, sekä sitä, kuinka heidät tarinoissa esitetään.

Helsingin yliopiston teologian opiskelija tai tohtorikoulutettava, haluatko oppia tiedeviestintää ja osallistua teologisen tutkimuksen popularisointiin?

Hae Teologia.fi:n opiskelijatoimitukseen!

Rokote- ja rajoitusvastaista liikehdintää alettiin COVID-19-pandemian kuluessa tulkita johtuvaksi lisääntyneestä uskosta salaliittoteorioihin. Suosion kasvua selittävät kuitenkin ensisijaisemmin salaliittoteorioiden kiehtovuus ja huomioarvo uutissyklissä, sekä kannattamisen dynamiikat, joiden kautta laajalti paheksuttuja identiteettejä, positioita ja toimintatapoja pyritään oikeuttamaan.

Rajatieto ja vaihtoehtoinen lääketiede ovat Saksassa olleet suosittuja jo vuosisatojen ajan. Koronapandemia on Keski-Euroopassa antanut uutta vauhtia näiden liikkeiden suosimille salaliittoteorioille.

Tulkitaanko salaliittoteorioiden levittäminen totuuden merkityksen menettämisenä vai yhteiskunnallisen tiedonmuodostuksen kriisin ilmentymänä?

Tutkimus Facebookin valtavirtaista tietoa kyseenalaistavista koronaryhmistä osoittaa, että salaliittouskomuksissa on kyse yhteiskunnallisen luottamuksen rapautumisesta.

Tutkijoiden keskuudessa vallitsee lähes täydellinen yksimielisyys siitä, että ilmasto lämpenee ja että lämpeneminen on merkittäviltä osin ihmisen aiheuttamaa. Ilmastoskeptisismi ei tästä huolimatta ole edelleenkään erityisen harvinaista: joissakin maissa tieteen näkemys asiasta kielletään melko yleisesti.

Esoteriaa ja salaliittoteorioita yhdistävät kätketyt mestarit ja salattu tieto. Monet salaliittoteoriat liittyvät esoteerisiin liikkeisiin, jotka taas toimivat salaliittoteorioiden syntysijoina. Salaliittohenkisyys houkuttelee erityisesti miehiä.

Salaliittoteoriat löysivät koronan aikana seuraajia joogapiireistä. Pastelli-QAnon -ilmiö rantautui myös Suomeen. Se osoittaa, miten helposti nämä narratiivit löytävät uusia, yllättäviä yleisöjä.