Väitökset

| Erica Pottier

Väitös: Leijonat suojelevat, toimivat sankarin mittana ja symbolina yhteisön ulkopuolelle sulkemisesta – mitä leijonien roolista Raamatussa sekä muinaisessa kuvataiteessa paljastuu?

Millaisina leijonat esitetään Raamatussa ja muinaisen Lähi-idän kuvataiteessa, ja mitä yhtymäkohtia sekä eroavaisuuksia näistä eri lähteistä löytyy? Tätä Sanna Saari tutkii väitöskirjassaan.

| Noora Koivulahti

Väitös: Sielunhoito on lähimmäisen kärsimyksen lievittämisenä ensisijaisesti moraalista, vasta sen jälkeen uskonnollista toimintaa

Väitöskirjassaan ”Kärsimys ja rakkaus – Cura animarum mundana”, Isto Peltomäki tarkastelee kysymystä kärsimyksen lievittämisestä sielunhoidossa moraalin kannalta. Väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa 20.11.20.

| Erica Pottier

Väitös: Inkerin kirkko oli hauras Fenix-lintu, jonka suomalaiset auttoivat nousemaan tuhkasta

Kuinka suomalaiset auttoivat Inkerin kirkon uudelleennousussa Neuvostoliiton uskonnollisen vapautumisen jälkeen ja millä tavoin he tukivat kirkon itsenäistymispyrkimyksiä? Tätä Antti Luoma tutkii väitöskirjassaan ”Inkerin kirkon nousu ja suomalaiset 1988-1993”.

| Elisa Kössi

Doktorsavhandling: Synd, ondska och demoner i pingströrelsens teologi

Den nyss doktorerade Sanna Urvas vill systematisera pingströrelsens teologi, och vad skulle vara ett mer tacksamt ämne att börja med än just frågan om ondska som blivit särskilt aktuell idag i.o.m. tredje vågens pingstväckelse.

| Iida Leinonen

Väitös: Helluntailiikkeen teologiaa uudistetaan nyt pohtimalla kysymyksiä noituudesta ja demoneista

Kuinka käsitys synnistä ja Paholaisen olemuksesta vaikuttavat helluntailiikkeen eettisyyteen ympäri maailman? Sanna Urvas tutkii Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan tekemässään väitöstutkimuksessa ”Theology of sin and evil in Classical Pentecostalism – Two case studies” kahden helluntailaisteologin ajattelua synnin sekä demonien syntymisestä.

| Elisa Kössi

Disputation: Varför vet vi så lite om att det dansades i kyrkorna på medeltiden?

Den 6 oktober disputerar Laura Hellsten i teologisk etik med religionsfilosofi vid Åbo Akademi. I sin avhandling Through the Bone and Marrow – Re-examining Theological Encounters with Dance in Medieval Europe granskar hon kritiskt den forskning som gjorts kring dans i den västliga kristna traditionen och teologin.

| Noora Koivulahti

Väitös: Yhteisöllisyys tukee tai tuhoaa ihmisen perushyviä

Miksi yhteisöllisyys tukee ihmisen hyviä, mutta voi kääntyä myös tuhoamaan niitä? Taina Kalliokoski tarkastelee Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan tekemässään väitöstutkimuksessa yhteisöllisyyden rajoja käsiteanalyysin keinoin.

| Elisa Kössi

Disputation: Teologisk teologi om äktenskap

Den 16 januari 2020 försvarar Emma Audas sin doktorsavhandling Det heliga äktenskapet vid Åbo Akademi. I avhandlingen utvecklar Audas ett förslag till en teologi om äktenskapet i Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland.

| Milla Korkalainen

Moneus ja moniäänisyys on isostoiminnan rikkaus

Jouko Porkka kartoitti väitöstutkimuksessaan DIAK:ille isostoimintaa Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa.

| Noora Koivulahti

Kaipaavatko ihmiset enää kirkon virallisia kannanottoja?

Tuomas Hynysen väitöskirja ”Uskon ja rakkauden asialla – Kirkon opetus, oppi, usko ja etiikka Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eettisissä kannanotoissa 2005-2010” tarkastetaan Helsingin yliopistossa lauantaina 9.11.

| Noora Koivulahti

Väitös: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon normatiivisissa teksteissä on aineksia rikastuttaa keskustelua lapsesta

Inklusiivinen puhe lapseudesta rikastuttaisi myös kirkon ihmis- ja jumalakuvaa, todetaan Vauvan päivänä 27.9.2019 tarkastettavassa sosiaalietiikan väitöskirjassa. Lapsiteologian tutkija, pastori Eriikka Jankko on analysoinut tutkimuksessaan, mitä lapsena oleminen ja lapsen arvo…

| Taina Kalliokoski

Väitös: Uteliaisuus ja poliittiset motiivit Suomen ja Unkarin luterilaisten yhteydenpidon taustalla

TM, FM Anna-Maija Viljanen-Pihkala väittelee aiheesta ”Unkarin yhteiskunnallisen ja kirkkopoliittisen tilanteen vaikutus suomalais-unkarilaisiin luterilaisiin yhteyksiin 1956–1958” lauantaina 11.5.2019 Helsingin yliopistossa.

| Ville Mäkipelto

Väitös: Paavali tulkitsi juutalaista kirkkaus-ajattelua Kristus-uskon valossa

Tuore väitös selvittää, miten Paavali käytti kirkkaus-terminologiaa niissä Uuden testamentin kirjeissä, jotka ovat kiistattomasti hänen itsensä kirjoittamia. Paavali peri kirkkaus-sanaston Vanhan testamentin teksteistä, mutta tulkitsi sitä Kristuksen persoonan ja työn…

| Pekka Rautio

Vanhan testamentin eksegetiikan väitös paljastaa Samuelin kirjojen heprealaisen tekstin muutokset

Christian Seppäsen 30.5. tarkastettavassa väitöskirjassa tarkastellaan Samuelin kirjojen lukujen 1 Sam 1 – 2 Sam 9 heprealaisen tekstin kehitystä ja muutoksia. Seppänen osoittaa tutkimuksessaan, miten Samuelin kirjojen heprealaista tekstiä on…

| Heidi Rautalahti

Väitös: Konfliktin keskellä muslimit ja kristityt puhuvat yhdessä anteeksiannosta

Tuore väitös osoittaa miten abrahamilaisista uskonnoista löytyy ainesta ja sisältöä, jota voidaan tulkita ja käyttää rauhanrakentamisen osana. Uskontojen yhteistyö on tärkeää konfliktien keskellä. Tutkimuksessa näkyy muun muassa se miten uskontoryhmät…

| Kaisa Rahko

Väitös: Lutherin ihmiskäsitys muotoutui inhimillisten linssien läpi

Reformaation merkkivuosi lähenee loppuaan, mutta mielenkiintoisen Luther-tutkimuksen julkaiseminen jatkuu. Lauantaina 16.12.2017 Helsingin yliopistossa teologian tohtoriksi väitelleen Sini Mikkolan väitöstyö käsittelee Martti Lutherin ihmiskäsitystä sukupuolen ja kehollisuuden näkökulmista. Mikkola analysoi kirkkohistorian…

| Pekka Rautio

Juutalaisvastaisuus luultua yleisempää Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1917–1933

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että antisemitismi oli Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa ensimmäisen maailmansodan jälkeen huomattavasti laajemmin hyväksytty ilmiö kuin aiemmin on tiedetty. Juutalaisvastaisuus pohjautui kristilliseen historiakäsitykseen. Paavo Ahonen on tutkinut Suomen evankelis-luterilaisen…

| Pekka Rautio

Väitös: Ar­keo­lo­gi­sen tut­ki­musai­neis­ton va­li­koin­tia tu­li­si ar­vioi­da tar­kem­min

Kaikessa tutkimuksessa tehdään valintoja sen suhteen, miten hyödynnettävä aineisto rajataan. Arkeologiseen tutkimukseen sisällytettävä aineisto valikoituu monella tapaa jo ennen tutkijan tekemiä rajauksia. Tutkimuksen itsensä tuottamaa valikoitumista ei ole juurikaan tutkittu….