Väitökset

| Erica Pottier

Ovatko kirkon ovet auki myös pienimmille? Väitöskirjatutkimus vauvamusiikkitoiminnasta kirkkotilassa Suomessa ja Tanskassa

Aino-Elina Kilpeläisen väitöskirja tarkastelee miten vauvamusiikkitoiminta mahdollistaa kristillisen tradition ja spiritualiteetin tukemista evankelis-luterilaisen kirkon varhaiskasvatuksessa. Uraauurtavaa tutkimusta Uskonnonpedagogiikan väitöskirjassaan ”Lintu emon siiven alla”: Kirkkotilassa toteutettava vauvamusiikkitoiminta Suomen ja Tanskan evankelisluterilaisissa…

| Erica Pottier

Miten puolison psyykkinen sairaus pyritään ymmärtämään osana omaa elämäntarinaa?

Jonna Ojalammin väitöskirja tarjoaa aineistoa keskusteluun siitä, miten puolison psyykkinen sairaus näkyy puolisoiden elämänkatsomuksessa ja parisuhdesitoutumisessa.

| Iida Leinonen

Väitös: Keskiaikainen munkki kutsui Jumalaa Äidiksi ja korosti Kristuksen ruumiin olevan naisen lihaa

Miksi keskiaikainen munkki kutsui Jumalaa valtiattareksi ja kuvasi miehisyyttä heikkona? TM Anna-Riina Hakala tutkii Helsingin yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa Bernhard Clairvauxlaisen kirjeistä nousevaa käsitystä sukupuolen merkityksestä niin Jumalan kuin pelastuksenkin kannalta.

| Milla Korkalainen

Väitös: Mikä siivitti Irja Kilpeläisen sairaalasielunhoidon uudistajaksi?

Väitöskirjassaan ”Julistajasta kuuntelijaksi – Irja Kilpeläinen suomalaisen sairaalasielunhoidon uudistajana 1960–1969” Keijo Karvonen tarkastelee sitä, mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että Irja Kilpeläisestä tuli sairaalasielunhoidon uudistaja. Väitöskirja tarkistetaan Helsingin yliopistossa perjantaina 23.04.21….

| Iida Leinonen

Väitös: Vampyyrisarjat voivat muuttaa elämää heijastelemalla yhteiskunnan epäkohtia ja rakentamalla ympärilleen faniyhteisöjä

Miten vampyyrisarjojen faniuden kautta heijastellaan yhteiskunnallisia ongelmia, luodaan yhteisöllisyyttä ja rakennetaan selviytymismalleja omaan arkielämään? Minja Blom on tarkastellut asiaa Helsingin yliopistoon tekemässään väitöskirjassaan.

| Erica Pottier

Väitös: Leijonat suojelevat, toimivat sankarin mittana ja symbolina yhteisön ulkopuolelle sulkemisesta – mitä leijonien roolista Raamatussa sekä muinaisessa kuvataiteessa paljastuu?

Millaisina leijonat esitetään Raamatussa ja muinaisen Lähi-idän kuvataiteessa, ja mitä yhtymäkohtia sekä eroavaisuuksia näistä eri lähteistä löytyy? Tätä Sanna Saari tutkii väitöskirjassaan.

| Noora Koivulahti

Väitös: Sielunhoito on lähimmäisen kärsimyksen lievittämisenä ensisijaisesti moraalista, vasta sen jälkeen uskonnollista toimintaa

Väitöskirjassaan ”Kärsimys ja rakkaus – Cura animarum mundana”, Isto Peltomäki tarkastelee kysymystä kärsimyksen lievittämisestä sielunhoidossa moraalin kannalta. Väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa 20.11.20.

| Erica Pottier

Väitös: Inkerin kirkko oli hauras Fenix-lintu, jonka suomalaiset auttoivat nousemaan tuhkasta

Kuinka suomalaiset auttoivat Inkerin kirkon uudelleennousussa Neuvostoliiton uskonnollisen vapautumisen jälkeen ja millä tavoin he tukivat kirkon itsenäistymispyrkimyksiä? Tätä Antti Luoma tutkii väitöskirjassaan ”Inkerin kirkon nousu ja suomalaiset 1988-1993”.

| Elisa Kössi

Doktorsavhandling: Synd, ondska och demoner i pingströrelsens teologi

Den nyss doktorerade Sanna Urvas vill systematisera pingströrelsens teologi, och vad skulle vara ett mer tacksamt ämne att börja med än just frågan om ondska som blivit särskilt aktuell idag i.o.m. tredje vågens pingstväckelse.

| Iida Leinonen

Väitös: Helluntailiikkeen teologiaa uudistetaan nyt pohtimalla kysymyksiä noituudesta ja demoneista

Kuinka käsitys synnistä ja Paholaisen olemuksesta vaikuttavat helluntailiikkeen eettisyyteen ympäri maailman? Sanna Urvas tutkii Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan tekemässään väitöstutkimuksessa ”Theology of sin and evil in Classical Pentecostalism – Two case studies” kahden helluntailaisteologin ajattelua synnin sekä demonien syntymisestä.

| Elisa Kössi

Disputation: Varför vet vi så lite om att det dansades i kyrkorna på medeltiden?

Den 6 oktober disputerar Laura Hellsten i teologisk etik med religionsfilosofi vid Åbo Akademi. I sin avhandling Through the Bone and Marrow – Re-examining Theological Encounters with Dance in Medieval Europe granskar hon kritiskt den forskning som gjorts kring dans i den västliga kristna traditionen och teologin.

| Noora Koivulahti

Väitös: Yhteisöllisyys tukee tai tuhoaa ihmisen perushyviä

Miksi yhteisöllisyys tukee ihmisen hyviä, mutta voi kääntyä myös tuhoamaan niitä? Taina Kalliokoski tarkastelee Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan tekemässään väitöstutkimuksessa yhteisöllisyyden rajoja käsiteanalyysin keinoin.

| Elisa Kössi

Disputation: Teologisk teologi om äktenskap

Den 16 januari 2020 försvarar Emma Audas sin doktorsavhandling Det heliga äktenskapet vid Åbo Akademi. I avhandlingen utvecklar Audas ett förslag till en teologi om äktenskapet i Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland.

| Milla Korkalainen

Moneus ja moniäänisyys on isostoiminnan rikkaus

Jouko Porkka kartoitti väitöstutkimuksessaan DIAK:ille isostoimintaa Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa.

| Noora Koivulahti

Kaipaavatko ihmiset enää kirkon virallisia kannanottoja?

Tuomas Hynysen väitöskirja ”Uskon ja rakkauden asialla – Kirkon opetus, oppi, usko ja etiikka Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eettisissä kannanotoissa 2005-2010” tarkastetaan Helsingin yliopistossa lauantaina 9.11.

| Noora Koivulahti

Väitös: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon normatiivisissa teksteissä on aineksia rikastuttaa keskustelua lapsesta

Inklusiivinen puhe lapseudesta rikastuttaisi myös kirkon ihmis- ja jumalakuvaa, todetaan Vauvan päivänä 27.9.2019 tarkastettavassa sosiaalietiikan väitöskirjassa. Lapsiteologian tutkija, pastori Eriikka Jankko on analysoinut tutkimuksessaan, mitä lapsena oleminen ja lapsen arvo…

| Taina Kalliokoski

Väitös: Uteliaisuus ja poliittiset motiivit Suomen ja Unkarin luterilaisten yhteydenpidon taustalla

TM, FM Anna-Maija Viljanen-Pihkala väittelee aiheesta ”Unkarin yhteiskunnallisen ja kirkkopoliittisen tilanteen vaikutus suomalais-unkarilaisiin luterilaisiin yhteyksiin 1956–1958” lauantaina 11.5.2019 Helsingin yliopistossa.

| Ville Mäkipelto

Väitös: Paavali tulkitsi juutalaista kirkkaus-ajattelua Kristus-uskon valossa

Tuore väitös selvittää, miten Paavali käytti kirkkaus-terminologiaa niissä Uuden testamentin kirjeissä, jotka ovat kiistattomasti hänen itsensä kirjoittamia. Paavali peri kirkkaus-sanaston Vanhan testamentin teksteistä, mutta tulkitsi sitä Kristuksen persoonan ja työn…