Ajankohtaista

Järjestyksessään neljännet Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät järjestetään 11.–13.5.2026 Helsingissä. Päivien teemana on Uskonto ja teologia epävarmuuksien aikoina. Kutsumme ehdottamaan päiville työryhmiä 15.10.2025 mennessä. Ryhmiä voi ehdottaa kaikilta teologian ja uskonnontutkimuksen aloilta.

Ensimmäinen suomenkielinen kaupunkiteologiaa käsittelevä teos Uskonto ja kaupunki – Suomalaisen teologian ja uskonnontutkimuksen näkökulmia keskittyy uskonnon ja kaupungin välisiin kysymyksiin varsin monesta eri näkökulmasta. Teoksen asiantuntijakirjoitusten myötä tutuksi tulevat nykypäivän kaupungistumisen ja uskonnon piirteet, kaupunkien historialliset kehityskulut, sekä myös uskontojen tilalliset neuvottelut.

Åbo Akademin judaistiikan tutkimuksen instituutti Institutum Judaicum Aboense täyttää alkavana syksynä 60 vuotta. Institutum Judaicum perustettiin vuonna 1965 professori Gösta Lindeskogin aloitteesta teologisen tiedekunnan alaisuuteen edistämään juutalaisuuden tutkimusta.

C. S. Lewis är allmänt känd för Narnia-serien men var också en tänkare som brottades med andliga och existentiella frågor innan sin omvändelse. Lillian Lindén föreslår en ny tidslinje för Lewis filosofiska utvecklingsskeden innan han blev kristen.

Vuonna 2023 julkaistu ”Pyhä, paha ruoka” tarkastelee ruoan ja uskonnon suhdetta uskonnontutkimuksen ja etiikan silmin. Teos on ensimmäinen suomenkielinen tietokirja, joka tarjoaa näkökulmia ruoan ja uskonnon suhteisiin sekä eri perinteiden ruokakulttuureihin.

Teologisen Aikakauskirjan uusin numero on juuri ilmestynyt! Tutustu uuden numeron kiinnostaviin artikkeleihin, kirja-arvioihin, katsauksiin ja keskusteluun Teologisen Aikakauskirjan nettisivuilla! Tilaa TA Toimitukselta Artikkeleita Katsauksia ja keskustelua Kirjallisuutta

1700-vuotisjuhlia on harvoin, mutta 2025 on poikkeuksellinen vuosi monella tapaa. Vuonna 325 järjestettiin Nikeassa, Bitynian maakunnan pääkaupungissa, kokous, jolla tuli olemaan suuri vaikutus siihen, millaiseksi kirkon julkinen asema Rooman valtakunnassa muotoutui. Samalla kristillisestä teologiasta tuli uudella tavalla julkista. Keisari itse osallistui piispojen kokoukseen ja isännöi sitä. Kirkolliskokouksesta käytetään myös nimityksiä konsiili ja synodi.

Kirkko on instituutio, jolla on lähes 2000-vuotinen historia. Monet kristillistä elämää ja kirkon järjestystä määrittävät periaatteet pohjautuvat varhaisen kirkon säädöksiin. Nikean kirkolliskokouksen (325) päätökset pääsiäisen ajankohdasta, kirkon hallinnosta ja avioliiton edellytyksistä vaikuttavat edelleen kirkkojen elämään nyky-Suomessa.

Länsimaisen taidemusiikin kuluttajille Nikean uskontunnustus on tuttu monien sävellettyjen messujen Credo-osien myötä. On sitten kyse J.S. Bachin (1685–1750) monumentaalisen H-mollimessun toisesta osasta tai vaikkapa Einojuhani Rautavaaran (1928–2016) Missa a cappellan hypnoottisesta Credosta, on tekstinä Nikean-Konstantinopolin uskontunnuksen latinankielinen versio.

Pyhä Kolminaisuus on kristillisen teologian keskeisin mysteeri – perusta, josta koko kristillinen oppi rakentuu. Silti käytännön spiritualiteetissa kolminaisuus vaikuttaa usein jäävän sivuun, ikään kuin vaikeasti ymmärrettäväksi koettu opillinen muotoilu olisi irrallaan hengellisestä kokemuksesta.