Ajankohtaista

| Noora Koivulahti

Maailma. Teologinen symposiumi 10.-11.2.2020

Karjalan teologinen seura järjestää 10.–11.2.2020 kahdeksannen symposiumin Joensuussa. Tämänkertainen teema on MAAILMA. Teemaa tarkastellaan maailmankatsomusten ja ihmisen maailmassa toimimisen näkökulmista. Symposiumissa käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa ihmistenväliset konfliktit, kirjallisuuden ja…

| Milla Korkalainen

Kaisamari Hintikka – Ekumenian erityisosaaja ja tuoreehko Espoon hiippakunnan piispa

Teologian opintojen aikana piispa Kaisamari Hintikan ajatukset suuntautuivat kohti yhteiskunnallisia kysymyksiä, kirkon kansainvälistä vastuuta ja ekumeniaa, josta piispa tänä päivänä ehkä parhaiten tunnetaankin.

| Peppi O'Connor & Olli Saukko

Parantamisuskomukset lumouksen aikakaudella ja sen jälkeen

Miten uskontomme, historiamme ja kulttuurimme vaikuttavat käsityksiimme parantamisesta? Kuka saa ja kenen pitäisi toimia parantamisen auktoriteettina?

| Peppi O'Connor

Tieteelliset seurat: Suomen kirkkohistoriallinen seura katsoo tulevaisuuteen

Mitä ovat teologiset tieteelliset seurat? Tässä juttusarjassa Teologia.fi:n opiskelijatoimitus haastattelee eri seurojen puheenjohtajia selvittääkseen mitä nämä seurat ovat ja miksi ne ovat olemassa. Sarjan aloittavassa kirjoituksessa haastattelimme Suomen kirkkohistoriallisen seuran…

| Tuija Hovi

Kosketuksen voima – Rituaalinen parantaminen helluntailais-karismaattisessa kristillisyydessä

Karismaattiseen kristillisyyteen kuuluu erottamattomasti ajatus parantumisesta ihmeenä. Parantumiskokoukset, evankeliointitapahtumien rukousjonot ja muut esirukouspalvelut kutsuvat monia vaivoissaan lääketieteen keinoihin pettyneitä. Usein olennainen osa parantamiseen tähtäävässä rukouksessa on rukoiltavan koskettaminen. Eikö esirukous…

| Elisa Mikkola

Mitä tekevät enkelit maailman onnellisimmassa maassa?

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nelivuotiskatsauksen 2012–2015 taustalla ollut kysely kertoo, että 47 prosenttia 15-79 -vuotiaista suomalaisista uskoo vakaasti tai pitää todennäköisenä, että enkeleitä on olemassa. Mihin erityisesti naiset maailman onnellisimmassa maassa tarvitsevat enkeleitä? Tutkijat ovat väittäneet, että turvallisuus ja parantuneet elinolot vähentävät tarvetta uskonnollisuuteen ja henkisyyteen yhteiskunnan ja yksilön tasolla. Uudempi tutkimus tosin toteaa, että ne vähentävät uskonnollisuutta vain yhteiskunnan tasolla, mutta tarve yksilölliseen henkisyyteen säilyy myös hyvinvointiyhteiskunnassa. Enkeleillä menee hyvin onnellisessa Suomessa, mutta miksi?

| Riku Hämäläinen

Parantamisen voima Pohjois-Amerikan intiaaneilla

Intiaanien käsityksen mukaan ihmisillä on mahdollisuus saada näkykokemusten kautta osa yli-inhimillisestä voimasta itselleen jotakin erityistä tarkoitusta varten, kuten parantamiseen. Intiaaneilla uskonto ei ole ollut vain opinkappaleiden osaamista tai ohjeiden noudattamista. Keskeisimpiä tavoitteita oli saavuttaa henkilökohtainen suhde henkimaailmaan. Tämä tapahtui näkykokemuksessa, jossa oli mahdollisuus saada osa kaiken takana olevasta voimasta. Henkilö saattoi saada tämän voiman myös siirrettynä ihmiseltä toiselle.

| Isto Peltomäki

Sielunhoitoterapia – uskomushoitoa vai uskonnollista hoitoa?

Niin sanottu sielunhoitoterapia on yksityisten ammatinharjoittajien tarjoamaa kristilliseen uskoon perustuvaa terapeuttista hoitoa. Sielunhoitoterapeutit ovat järjestäytyneet kansallisesti ja kansainvälisesti paitsi eri yhdistyksiin myös yhteisen kattojärjestön alle. Mitä sielunhoitoterapia on – terveydenhoidollista terapiapalvelua vai uskonnollista toimintaa?

| Ville Husgafvel

Modernit mindfulness-menetelmät yhdistävät tutkimustietoa ja buddhalaista ajattelua

Pääasiassa buddhalaisiin harjoitusperinteisiin pohjautuvat mindfulness-menetelmät ovat nykyään osa länsimaista valtavirtakulttuuria. Uskonnollis-filosofisista juuristaan huolimatta menetelmiä hyödynnetään kasvavassa määrin niin julkisissa terveys- ja koulutuspalveluissa, yritysmaailmassa kuin kaupallisilla hyvinvointimarkkinoillakin. Kehitystä on tukenut sekä harjoitusmenetelmien hyötyihin kohdistuva laaja tieteellinen kiinnostus että pyrkimys irrottaa menetelmät niiden taustalla vaikuttavista katsomuksellisista viitekehyksistä. Lukuisista sekulaareista käyttöyhteyksistään huolimatta buddhalainen ajattelu on kuitenkin modernien mindfulness-menetelmien perusteissa monin tavoin läsnä.

| Susanna Niiranen

Keskiajalla kansa edisti parantumista kaikin keinoin

Unettomuus, hammassärky, vatsavaivat, imetysvaikeudet, hiustenlähtö, kuume. Kuulostaako tutulta? Näitä vaivoja lääkittiin sydänkeskiajalla Ranskan alueella. Tutkijat ovat pitäneet uskonnollisia ja maallisia parantajia joskus toistensa kilpailijoina. Mistä kristilliset elementit maallisen materiaalin joukossa kertovat?  Kuumeeseen. Kerää rautayrttiä lausuen In nomine Patris et Filii et Spiritus sancti, amen sekä Isä meidän….

| Hanna Gröndahl

Kenen on vastuu ihmisen parantelusta?

Marraskuussa 2018 Kiinasta kantautui uutinen ensimmäisten geenimanipuloitujen vauvojen syntymästä. Tutkimuksesta vastanneen kiinalaistutkija He Jiankuin mukaan alkioiden geenejä muokkaamalla lapsista voisi tehdä immuuneja HI-virukselle. Vaikka tutkimuksen kulusta ei ole tietoa tai todenperäisyydestä varmuutta, keskustelu parantelun etiikasta nousi ajankohtaiseksi. Kenen vastuulla ovat paranteluun tähtäävien toimenpiteiden seuraukset?

| Taina Kalliokoski

Pääkirjoitus: ”Tahdotko tulla terveeksi?”

Teologia.fin ja Teologisen Aikakauskirjan yhteisessä teemanumerossa teologit, uskontotieteilijät, kulttuurihistorioitsijat pureutuvat parantamiseen uskonnon ja uskomusten näkökulmasta. Artikkelit eivät keskity nykylääketieteeseen, vaan tarjoavat ajallisesti ja kulttuurisesti laajemman katsauksen parantamisuskomuksiin sydänkeskiajalta nykypäivään. Parantaminen on eettisesti arvioitavaa toimintaa, jolla edistetään aina jotakin hyvää tai jolla pyritään pois vahingolliseksi ja vaaralliseksi koetusta.

| Noora Koivulahti

Keskustelutilaisuus: Uskoo parantavansa, parantaa uskollansa?

Kuka saa tai kenen pitäisi toimia parantamisen auktoriteettina? Millainen merkitys on ihmisen omalla kokemuksella parantumisesta? Miten uskontomme, historiamme ja kulttuurimme vaikuttavat käsityksiin parantamisesta? Teologia.fi:n ja Teologisen aikakauskirjan tapahtumassa parantamisesta ja…

| Olli Saukko

Graduhaastattelu: Miten tiedonkäsittelyprosessit näkyvät naisen uskottomuutta selvittävässä Numerin kirovesirituaalissa?

Numerin viidennessä luvussa kuvataan aviorikoksesta epäillylle vaimolle suoritettavaa monivaiheista mustasukkaisuusrituaalia, jossa uhrataan Jahvelle, vannotaan vala sekä juotetaan naiselle rituaalivettä, jonka on määrä jollain tavalla vaikuttaa hänen hedelmällisyyteensä. Peppi O’Connor tutki…

| Noora Koivulahti

Kirkas mystiikka – seminaari esseisti Juhani Rekolan elämäntyöstä ja perinnöstä

La 12.10. kello 9, Suvelan kappeli. Näkökulmia pappi ja esseisti Juhani Rekolan elämäntyöhön. Keskustelemassa mm. esseisti Antti Nylén, kielitieteilijä Janne Saarikivi sekä muusikot Jaakko Löytty, Kaija Pispa sekä Jukka ja…

| Noora Koivulahti

Väitös: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon normatiivisissa teksteissä on aineksia rikastuttaa keskustelua lapsesta

Inklusiivinen puhe lapseudesta rikastuttaisi myös kirkon ihmis- ja jumalakuvaa, todetaan Vauvan päivänä 27.9.2019 tarkastettavassa sosiaalietiikan väitöskirjassa. Lapsiteologian tutkija, pastori Eriikka Jankko on analysoinut tutkimuksessaan, mitä lapsena oleminen ja lapsen arvo…

| Elisa Kössi

Hurdan lärare och kollega kommer ÅA-teologer att få av Björn Vikström?

Den svenskspråkiga teologiska världen i Finland skakas av förändringens vindar när den långvariga biskopen i Borgå stift, Björn Vikström (för många bättre bekant som Biskop Björn) lämnar sina får i…

| Taina Kalliokoski ja Mikko Ketola

HS:n päätoimittaja kantaa huolta kirkosta

Uskontojen merkitys ja hengellisyys ovat pikemminkin kasvamassa kuin kuihtumassa, väittää Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi. Monien kirkon aktiivijäsenien ja työntekijöiden toistamalle näkemykselle, että HS on uskontovihamielinen lehti, hän ei…