Ajankohtaista

| Teologia.fi

Teologinen koulutus Åbo Akademissa täyttää 100 vuotta

Åbo Akademin teologian koulutusohjelma – vuoteen 2015 saakka tiedekunta – aloittaa maaliskuussa 100-vuotisjuhlavuoden vieton. Juhlavuoden ohjelman aloittaa 100-vuotisblogin avaaminen yleisölle.

| Teologia.fi

Teologiska utbildningen vid Åbo Akademi fyller 100 år

Teologiska utbildningslinjen vid Åbo Akademi – t.o.m. 2015 teologiska fakulteten –inleder firandet av 100-årsjubileet i mars. Jubileumsårets program inleds med att en 100-årsblogg öppnas.

| Porfyrios Kärkkäinen

Hiljaisuudesta nouseva suitsutussavu – erämaaisien ja -äitien rukous

Kristilliset rukouskäytännöt ovat muovautuneet aavikoilla ja luostareissa. Mitä erämaaisät ja -äidit ajattelivat rukouksesta?

| Katariina Husso

Ikonimaalarin määritelmiä

Taidehistorian näkökulmasta ikonit ovat kristillistä kuvataidetta, jota tutkitaan esimerkiksi ikonografian, tyylihistorian tai estetiikan käsittein. Teologinen aspekti taas korostaa niiden opillista asemaa. Aika ajoin huomio on kohdistunut myös ikonimaalareihin. Mitä heistä tiedämme?

| Pappismunkki Damaskinos (Olkinuora) Ksenofontoslainen

Pääkirjoitus: Luonnon jäljittelyä vai Jumalan seuraamista – vai molempia?

Taide ja teologia ovat molemmat valtavia maailmoja, ja molempia luonnehtii sanojen riittämättömyys. Miten eri taidemuodot näkyvät sakraalitilassa? Entä miten pyhä tunkeutuu taiteeseen sakraalitilan ulkopuolella?

| Thomas Arentzen

Mot teologins nollpunkt – ett omanifest

Det kan väl låta udda, men nu tänkte jag faktiskt rota runt efter teologins nollpunkt. Vad ska du där att göra? kanske du frågar. Och var hittar du den?

| Helena Bodin

Lek och längtan i Britt G. Hallqvists kristna diktning för barn

Det vanliga är att psalmer för barn beskriver Gud, men Britt G. Hallqvist sätter i stället in barnet i en relation till Gud. Det är en aktiv och ömsesidig relation, där både barnen och Gud leker och längtar efter varandra.

| Øivind Varkøy

Musikalisk upplevelse och mer-betydelse – När musiken talar om det gudomliga

I spåren av starka möten med musik och annan konst kan jag säga att jag blivit ’gripen’. Något har talat till mig. Ett ”något mer”. Något ”annat”. Hur vi pratar om detta är naturligt kopplat till hur vi tolkar våra erfarenheter.

| Serafim Seppälä

Itäistä teologiaa valkokankaalla

Elokuva voi ilmentää hengellisiä ulottuvuuksia jo kerronnallisilla rakenteillaan ja visuaalisilla asetelmillaan.

| Laura Hellsten

Kroppen, konsten och teologin

Detta temanummer har som sin utgångspunkt konst och teologi. När man bjuder in dans till en sådan diskussion, problematiseras fältet väldigt snabbt.

| Jakob Dahlbacka

Byggnad och berättelse

Med sitt rika bildspråk framstår kyrkobyggnaden som den kristna kyrkans yttersta konstform. Men även om kyrkor fortsätter att tilltala oss är frågan om de talar till oss – alltså på ett språk vi förstår. Förmår människan av idag ta till sig den berättelse som kyrkobyggnaden förmedlar?

| Henna Niemelä

Kirjaesittelyssä Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia

Mikä Raamattu on ja miten kirja on muovautunut historian saatossa kirjureiden käsissä? Mistä Raamatun varhaisimmat käsikirjoitukset löytyvät, vai onko niitä edes löydettävissä? Raamatun käsikirjoitusten historiaan keskittyvä teos etsii vastauksia tekstikriittisestä tutkimuksesta mielenkiintoa herättävällä tavalla.

| Erkki Jokinen

Elie Wiesel ja muistamisen identiteetti

Alan T. Berger on vuosikymmenien ajan kirjoittanut artikkeleita ja kirjoja Elie Wieselin ajatteluun liittyen. Eräässä varhaisemmassa esseessään How my Mind has Changed (1997) hän avaa henkilökohtaista tietään Wieselin koskettamaksi lukijaksi, ystäväksi ja tutkijaksi. Wieselin vaikuttamana hänestäkin tuli holokaustin historioitsija ja sen tapahtumista nousevan inhimillisen vastuun kansainvälinen kouluttaja.

| Taina Kalliokoski

Pääkirjoitus: Teknologia — elämänmuoto, tehostuva käytäntö vai puhdas väline?

Ihmiskunnan teknologisoituminen on kuin olympialaisten slogan: nopeammin, korkeammalle ja voimakkaammin. Uudet tekniikat muuttavat käytänteitä mutta myös ajattelemisen tapoja ja inhimillisiä arvostuksia.

| Joanna Töyräänvuori

Kirjoitustaito: ihmiskunnan synnyttänyt teknologia

Sivilisaatiomme on kehittynyt yhdessä kirjoitustaidon kanssa. Se on tarjonnut mahdollisuuden säilyttää ja rakentaa tietoa sukupolvien yli. Kirjoitusteknologian muutokset ovat syntyneet aina tiettyjen ihmisyhteisöjen tarpeista säilöä ja välittää tietoa.

| Anton Berg & Katja Valaskivi

Miten kaupalliset kuvantunnistuspalvelut luokittelevat uskontoa?

Tekoälyä hyödyntävät kuvantunnistuspalvelut rakentavat käsityksiä uskonnosta dataistuneessa maailmassa. Tutkimuksessa paljastui, että Amazonin, Googlen ja Microsoftin palveluilla on kuitenkin rasistisia, kristillisiä ja kaupallisia vinoumia.

| Jaana Hallamaa

Onnettomuus – kohtalon isku, Jumalan rangaistus vai vahinkotapahtuma?

Onnettomuuksia pidettiin pitkään tapahtumina, joihin ihminen ei voi vaikuttaa. Maanjäristyksen tuhottua Lissabonin vuonna 1755 alettiin etsiä tutkimustietoon pohjautuvia selityksiä katastrofeille. Muutos näkyy yhä tavassamme suhtautua onnettomuuksiin.

| Aku Visala

Tulisiko robottia kohdella moraalisena toimijana?

Tieteisfiktiossa robottien ja ihmismäisten koneiden moraalinen kohtelu on tavallinen teema. Robotin huonosta kohtelusta on helppo närkästyä: Robotille oikeudet! Tosiasiassa aihe on hankala ja vie meidät ihmisyyden ydinkysymysten äärelle.