Ajankohtaista

Renessanssin omintakeisin paavi Pius II teki ennen Pietarin istuimelle nousemista värikkään uran kirkollisena kapinallisena, diplomaattina sekä kirjailijana. Piuksen elämä kertoo 1400-luvun maailman joustavista mahdollisuuksista ja valottaa myös itsevarmaa humanistista liikettä, joka pohjusti tietä seuraavan vuosisadan reformaatiolle. 

Lännen suuri skisma (1378–1417) jakoi vuonna 1378 roomalaiskatolisen kirkon kahteen leiriin: Rooman-paavien ja Ranskan-paavien kannattajiin. Miten ja miksi tilanteeseen päädyttiin? Miten skisma jakoi läntisen kristikunnan? Miten tilanne ratkaistiin? Lännen suuri…

Vatikanologia on mielenkiintoinen maailma, jossa tiede kohtaa inhimillisen tarpeen ymmärtää, ennustaa, spekuloida ja nähdä asiat oman näkemyksensä valossa.

Paavi oli Lutherille Perkele, ja hän uskoi vakaasti tämän tuhoon. ”Paavi, eläissäni olin ruttosi, kuoltuani olen kuolemasi”, hän ennusti. Tämä ennustus ei käynyt toteen.

Paavista voi tulla merkittävä monella tapaa. Suurimmat “starat” on historian aikana palkittu kunnianimellä Suuri tai julistettu ainakin pyhäksi. Lyhyellä paaviudella on vaikea päästä tähän joukkoon mutta millaisen jäljen se jättää kirkkoon?

Vuonna 2005 historiallinen paavius päättyi ja neljännesvuosisadan jälkeen Pietarinkirkon parvekkeelle nousi uusi mies. 
Paavin vaihtumisen uutisoinnissa oli näkyvissä arvomaailmojen vaikutus siinä mitä ja miten asioista lukijoille kerrottiin.

Vaikka paavi-instituutio itse väistämättä korostaa jatkuvuuttaan 2000-vuotisena Pietarin virkana, sen kautta historian dynaaminen virta näyttäytyy harvinaisen elävänä. Näin on ollut erityisesti nyt 2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä, kun katolinen kirkko käy läpi yhtä historiansa radikaaleinta muutosprosessia.

Toukokuussa 2026 tulee kuluneeksi vuosi Robert Francis Prevostin valinnasta paaviksi. Prevost oli yllätysnimi, josta ei ollut paljonkaan ennakkotietoja. Mutta tunnemmeko vieläkään amerikkalaista paavia?

Viime vuosina paavit ovat olleet sekä elokuvien että tv-sarjojen aiheina. Käsittelen seuraavassa kahta sarjaa ja kahta elokuvaa, jotka ovat kaikki saaneet paljon katsojia. Kolmessa niistä paavi ja muut hänen ympärillään…

Paavius on teologisessa tutkimuksessa ymmärrettävästi hyvin mielenkiintoinen teema, jota voi tutkia ja analysoida monen oppiaineen näkökulmista. Viimeisen vuoden aikana se on ollut ajankohtainen paitsi vuoden 2025 konklaavin vuoksi myös ajankohtaisten…

Teologinen revisionismi on vaikuttanut analyyttisen uskonnonfilosofian tutkimuksessa siihen, miten Jumalan olemassaolon kysymys voidaan ymmärtää. Miten Jumalan olemassaolon kysymystä voidaan lähestyä revisionistisista näkökulmista, jotka eivät vaadi metafyysisiä sitoumuksia tai oletuksia?

Teologisen Aikakauskirjan vuoden ensimmäinen numero on ilmestynyt!

Teologian maisteri Heidi Rautionmaa on rakentanut uransa uskontodialogin ja rauhankasvatuksen osaajana. Uransa aikana hän on työskennellyt niin toimittajana, pappina, kouluttajana, opettajana, opinto-ohjaajana, projektisuunnittelijana kuin järjestöaktiivina kansainvälisissä merkittävissä järjestöissä. Millainen on teologian profiilisi ja millaisena teologina kuvailet itseäsi, Heidi Rautionmaa?

Eksistentiaalinen hyvinvointi sisältää ihmiselämän koko kirjon – merkityksen ja kukoistuksen, mutta myös kipukohdat, menetykset ja rajallisuuden. Se ei ole vain yksi hyvinvoinnin osa-alue, vaan tapa ymmärtää, miten ihminen hengittää elämäänsä kokonaisuutena. Tätä kokonaisuutta on kutsuttu jopa hyvinvoinnin tärkeimmäksi muodoksi, ja siitä huolimatta eksistentiaalinen ulottuvuus on edelleen hämmästyttävän alitutkittu.

Eksistentiaalinen resilienssi perustuu merkitykselliseen kuvaan maailmasta ja omasta paikastamme siinä. Merkityksellinen maailmankuva voi kummuta esimerkiksi jumalauskosta tai luottamuksesta ihmiskunnan sosiaalis-moraaliseen kehitykseen. Uskovien perheiden lasten puheissa korostuu usein usko siihen, että Jumalalla on tarkoitus jokaisen ihmisen elämälle.

Elias Simojoki (1899–1940) oli pappi, Akateemisen Karjala-Seuran valajäsen nro 1 ja Isänmaallisen kansanliikkeen kansanedustaja. Hän muun muassa pakeni vihollisten käsistä hypäten sillalta, ajoi eduskunnasta Viroon vallankumousta tekemään, jätti vaatteita päältään tarvitseville, tahtoi militarisoida nuorison ja koki sankarikuoleman vihollisen kituvan hevosen tähden.

Miten ihminen voi kokea jumalallisen ilman uskonnollista taustaa musiikin kautta? Hjalmar Sundénin rooliteoria tarjoaa uskontopsykologisen selityksen hindulaisuudesta lähtöisin olevan vuorolaulun suosiolle. Moni kirtaniin osallistuva suomalainen kokee laulavansa jumalalle, vaikka ei pidä itseään uskonnollisena. Uskontoperinteet tarjoavat ihmisen ja jumalan rooleja, jotka mahdollistavat syvän ja merkityksellisen kokemuksen myös uskontoihin sitoutumattoman henkisyyden parissa.

Ihminen on perusluonteeltaan sosiaalinen olento. Perheenjäsenten, tuttavien ja muiden läheisten ihmisten lisäksi muodostamme suhteita myös erilaisiin näkymättömiin toisiin. Suhde jumalaan heijastelee monin tavoin yleisiä tapojamme olla ihmissuhteessa.