Ajankohtaista

| Noora Koivulahti

Tieteelliset seurat: Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura tutkimuksen edistäjä keisarin ajoista nykypäivään

Mitä ovat teologiset tieteelliset seurat? Tässä juttusarjassa Teologia.fi:n opiskelijatoimitus haastattelee eri seurojen puheenjohtajia selvittääkseen mitä nämä seurat ovat ja miksi ne ovat olemassa. Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran (STKS) puheenjohtaja Kati Tervo-Niemelä…

| Sara Högberg

En komplicerad konflikt får ansikten. Åbo Akademis teologkurs i det Heliga landet.

Klockan är mycket, vi har rest en hel dag. Jag längtar efter sängen på hostellet i Jerusalem, men här står vi och väntar på busschauffören i Tel Aviv. Blicken vandrar…

| Milla Korkalainen

Moneus ja moniäänisyys on isostoiminnan rikkaus

Jouko Porkka kartoitti väitöstutkimuksessaan DIAK:ille isostoimintaa Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa.

| Teresa Haapasaari

Kohtaaminen ei ole aina konflikti: Kolmen uskonnon keskustelu syvensi muiden ymmärrystä

Pieni ryhmä abrahamilaisten uskontojen edustajia kokoontui keskustelemaan ja dialogin avulla syventämään ymmärrystään toistensa uskosta ja rakentamaan perustaa entistä paremmalle yhteistyölle.

| Peppi O'Connor

Tieteelliset seurat: Karjalan teologinen seura on moniääninen ja ekumeeninen pikkujätti

Millaisia ovat teologiset tieteelliset seurat? Paikallisesta nimestään huolimatta Karjalan teologinen seura osoittautuu maailmaa syleileväksi seuraksi.

| Noora Koivulahti

Maailma. Teologinen symposiumi 10.-11.2.2020

Karjalan teologinen seura järjestää 10.–11.2.2020 kahdeksannen symposiumin Joensuussa. Tämänkertainen teema on MAAILMA. Teemaa tarkastellaan maailmankatsomusten ja ihmisen maailmassa toimimisen näkökulmista. Symposiumissa käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa ihmistenväliset konfliktit, kirjallisuuden ja…

| Milla Korkalainen

Kaisamari Hintikka – Ekumenian erityisosaaja ja tuoreehko Espoon hiippakunnan piispa

Teologian opintojen aikana piispa Kaisamari Hintikan ajatukset suuntautuivat kohti yhteiskunnallisia kysymyksiä, kirkon kansainvälistä vastuuta ja ekumeniaa, josta piispa tänä päivänä ehkä parhaiten tunnetaankin.

| Peppi O'Connor & Olli Saukko

Parantamisuskomukset lumouksen aikakaudella ja sen jälkeen

Miten uskontomme, historiamme ja kulttuurimme vaikuttavat käsityksiimme parantamisesta? Kuka saa ja kenen pitäisi toimia parantamisen auktoriteettina?

| Peppi O'Connor

Tieteelliset seurat: Suomen kirkkohistoriallinen seura katsoo tulevaisuuteen

Mitä ovat teologiset tieteelliset seurat? Tässä juttusarjassa Teologia.fi:n opiskelijatoimitus haastattelee eri seurojen puheenjohtajia selvittääkseen mitä nämä seurat ovat ja miksi ne ovat olemassa. Sarjan aloittavassa kirjoituksessa haastattelimme Suomen kirkkohistoriallisen seuran…

| Tuija Hovi

Kosketuksen voima – Rituaalinen parantaminen helluntailais-karismaattisessa kristillisyydessä

Karismaattiseen kristillisyyteen kuuluu erottamattomasti ajatus parantumisesta ihmeenä. Parantumiskokoukset, evankeliointitapahtumien rukousjonot ja muut esirukouspalvelut kutsuvat monia vaivoissaan lääketieteen keinoihin pettyneitä. Usein olennainen osa parantamiseen tähtäävässä rukouksessa on rukoiltavan koskettaminen. Eikö esirukous…

| Elisa Mikkola

Mitä tekevät enkelit maailman onnellisimmassa maassa?

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nelivuotiskatsauksen 2012–2015 taustalla ollut kysely kertoo, että 47 prosenttia 15-79 -vuotiaista suomalaisista uskoo vakaasti tai pitää todennäköisenä, että enkeleitä on olemassa. Mihin erityisesti naiset maailman onnellisimmassa maassa tarvitsevat enkeleitä? Tutkijat ovat väittäneet, että turvallisuus ja parantuneet elinolot vähentävät tarvetta uskonnollisuuteen ja henkisyyteen yhteiskunnan ja yksilön tasolla. Uudempi tutkimus tosin toteaa, että ne vähentävät uskonnollisuutta vain yhteiskunnan tasolla, mutta tarve yksilölliseen henkisyyteen säilyy myös hyvinvointiyhteiskunnassa. Enkeleillä menee hyvin onnellisessa Suomessa, mutta miksi?

| Riku Hämäläinen

Parantamisen voima Pohjois-Amerikan intiaaneilla

Intiaanien käsityksen mukaan ihmisillä on mahdollisuus saada näkykokemusten kautta osa yli-inhimillisestä voimasta itselleen jotakin erityistä tarkoitusta varten, kuten parantamiseen. Intiaaneilla uskonto ei ole ollut vain opinkappaleiden osaamista tai ohjeiden noudattamista. Keskeisimpiä tavoitteita oli saavuttaa henkilökohtainen suhde henkimaailmaan. Tämä tapahtui näkykokemuksessa, jossa oli mahdollisuus saada osa kaiken takana olevasta voimasta. Henkilö saattoi saada tämän voiman myös siirrettynä ihmiseltä toiselle.

| Isto Peltomäki

Sielunhoitoterapia – uskomushoitoa vai uskonnollista hoitoa?

Niin sanottu sielunhoitoterapia on yksityisten ammatinharjoittajien tarjoamaa kristilliseen uskoon perustuvaa terapeuttista hoitoa. Sielunhoitoterapeutit ovat järjestäytyneet kansallisesti ja kansainvälisesti paitsi eri yhdistyksiin myös yhteisen kattojärjestön alle. Mitä sielunhoitoterapia on – terveydenhoidollista terapiapalvelua vai uskonnollista toimintaa?

| Ville Husgafvel

Modernit mindfulness-menetelmät yhdistävät tutkimustietoa ja buddhalaista ajattelua

Pääasiassa buddhalaisiin harjoitusperinteisiin pohjautuvat mindfulness-menetelmät ovat nykyään osa länsimaista valtavirtakulttuuria. Uskonnollis-filosofisista juuristaan huolimatta menetelmiä hyödynnetään kasvavassa määrin niin julkisissa terveys- ja koulutuspalveluissa, yritysmaailmassa kuin kaupallisilla hyvinvointimarkkinoillakin. Kehitystä on tukenut sekä harjoitusmenetelmien hyötyihin kohdistuva laaja tieteellinen kiinnostus että pyrkimys irrottaa menetelmät niiden taustalla vaikuttavista katsomuksellisista viitekehyksistä. Lukuisista sekulaareista käyttöyhteyksistään huolimatta buddhalainen ajattelu on kuitenkin modernien mindfulness-menetelmien perusteissa monin tavoin läsnä.

| Susanna Niiranen

Keskiajalla kansa edisti parantumista kaikin keinoin

Unettomuus, hammassärky, vatsavaivat, imetysvaikeudet, hiustenlähtö, kuume. Kuulostaako tutulta? Näitä vaivoja lääkittiin sydänkeskiajalla Ranskan alueella. Tutkijat ovat pitäneet uskonnollisia ja maallisia parantajia joskus toistensa kilpailijoina. Mistä kristilliset elementit maallisen materiaalin joukossa kertovat?  Kuumeeseen. Kerää rautayrttiä lausuen In nomine Patris et Filii et Spiritus sancti, amen sekä Isä meidän….

| Hanna Gröndahl

Kenen on vastuu ihmisen parantelusta?

Marraskuussa 2018 Kiinasta kantautui uutinen ensimmäisten geenimanipuloitujen vauvojen syntymästä. Tutkimuksesta vastanneen kiinalaistutkija He Jiankuin mukaan alkioiden geenejä muokkaamalla lapsista voisi tehdä immuuneja HI-virukselle. Vaikka tutkimuksen kulusta ei ole tietoa tai todenperäisyydestä varmuutta, keskustelu parantelun etiikasta nousi ajankohtaiseksi. Kenen vastuulla ovat paranteluun tähtäävien toimenpiteiden seuraukset?

| Taina Kalliokoski

Pääkirjoitus: ”Tahdotko tulla terveeksi?”

Teologia.fin ja Teologisen Aikakauskirjan yhteisessä teemanumerossa teologit, uskontotieteilijät, kulttuurihistorioitsijat pureutuvat parantamiseen uskonnon ja uskomusten näkökulmasta. Artikkelit eivät keskity nykylääketieteeseen, vaan tarjoavat ajallisesti ja kulttuurisesti laajemman katsauksen parantamisuskomuksiin sydänkeskiajalta nykypäivään. Parantaminen on eettisesti arvioitavaa toimintaa, jolla edistetään aina jotakin hyvää tai jolla pyritään pois vahingolliseksi ja vaaralliseksi koetusta.

| Noora Koivulahti

Keskustelutilaisuus: Uskoo parantavansa, parantaa uskollansa?

Kuka saa tai kenen pitäisi toimia parantamisen auktoriteettina? Millainen merkitys on ihmisen omalla kokemuksella parantumisesta? Miten uskontomme, historiamme ja kulttuurimme vaikuttavat käsityksiin parantamisesta? Teologia.fi:n ja Teologisen aikakauskirjan tapahtumassa parantamisesta ja…