Ajankohtaista

| Sini Mikkola

Luterilaisen kirkon muuttuva rooli suomalaisessa yhteiskunnassa

Luterilaisen kirkon rooli ja merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa liittyvät vahvasti niin historiallisiin, kulttuurisiin kuin maantieteellisiin tekijöihin. Näistä syistä se myös käyttää edelleen merkittävää vaikutusvaltaa suomalaisen yhteiskunnan enemmistökirkkona.

| Tiina Parkkinen

Miltä suomalaisten nuorten aikuisten uskonnottomuus näyttää kyselyjen ulkopuolella?

Nuorten uskonnottomuus on kasvava trendi suomalaisessa katsomuksellisessa kentässä, mutta mitä tiedämme heidän ajattelustaan? Haastattelujen avulla hahmottuu, miten uskonnottomia nuoria aikuisia pohdituttaa uskontoon liittyvä keskustelukulttuuri ja uskonnonvapaus.

| Jussi Sohlberg

Kristitty, etsijä vai uskonnoton? Uushenkisyys puhuttelee monia

Uushenkisyydestä uutisoidaan nykyään mediassa usein. Erilaiset kokemukset yliaistisista ilmiöistä herättävät kiinnostusta ja niistä uskalletaan puhua avoimemmin ilman sosiaalista stigmaa. Vaikka erilaiset vastakulttuuriset virtaukset rantautuivat Suomeen jo 1970-luvulla ja esoteeriset vaikutteet…

| Tuomas Martikainen

Monimuotoistuva Suomi – maahanmuuttajien uskonnollisuus

Maahanmuuton kasvun ja globalisoitumisen myötä Suomessa on monien maailman uskontojen kannattajia. Suurimmat uskonnot maahanmuuttajien parissa ovat kristinusko ja islam. Muuttajissa on myös paljon uskonnottomia ja pienempien uskontojen edustajia.

| Tiina Mahlamäki

Astrologia, manifestointi ja tarotkortit naisten kansanomaisena henkisyytenä

Uushenkiset käytänteet, kuten aamuinen meditaatiohetki, päivän tarotkortin nostaminen tai unelmakartan askartelu, ovat naisten elettyä kansanomaista henkisyyttä. Niiltä haetaan henkistä ja fyysistä hyvinvointia, itsetuntemusta ja arkista lumoa. Otan oraakkelikorttipakan käteeni ja…

| Hanna Salomäki

Pääkirjoitus: Suomalainen uskonnollisuus – pysyvyyttä ja murroksia

Muutosvauhti on 2000-luvulla kiihtynyt suomalaisessa uskonnollisuudessa. Niin yksilöiden uskonnollisuuden kuin uskonnollisiin yhteisöihin kiinnittymisen osalta kokonaiskuva on hyvinkin erilainen kuin vuosituhannen alussa. Mikä on pinnalla suomalaisen uskonnollisuuden muutoksissa juuri nyt?

| Tiia Liuski

Eksistentiaalinen varautuminen ja teologisen tiedon paikka suomalaisessa maanpuolustuksessa

Suomessa ajatus kriiseihin varautumisesta on vakiintunut osaksi yhteiskuntamme rakenteita. Muuttunut turvallisuusympäristö on nostanut sotilaallisen varautumisen jälleen näkyvästi julkiseen keskusteluun. Samalla on aiheellista kysyä, mitä varautumisessa oletetaan ihmisestä ja millaista näkökulmaa teologia voi tuoda maanpuolustusta koskevaan keskusteluun. Puolustusvoimissa teologisen tiedon paikka tulee näkyviin erityisesti sotilaspappien työssä, vaikka kysymys ulottuu sotilaspappeutta laajemmalle.

| Weiqian Xia & Jan Saarela

Svenskspråkiga tillhör i högre grad den evangelisk-lutherska kyrkan i Finland

Majoriteten av den finländska befolkningen är medlemmar i den evangelisk-lutherska kyrkan, men finns det skillnader mellan svensk- och finskspråkiga?

| Jenni Spännäri

Mihin mies tarttuu, kun elämä mullistuu?

Millaista on tulla isäksi? Millaisia pohdintoja eläkkeelle jääminen voi miehelle avata? Miesten elämän käännekohtia on tutkittu yllättävän vähän uskonnon ja hengellisyyden näkökulmista. Uusi tutkimushankkeemme kysyy, mitä usko niissä merkitsee.

| Aleksi Sakkolan-Leppänen

Leibniz – Teologian valistama luonnontieteilijä

Gottfried Wilhelm Leibniz (1646–1716) on kiistaton länsimaisen filosofian historian merkkihahmo. Yleisoppineena pidetty Leibniz oli paitsi matemaatikko ja filosofi, myös oikeusoppinut ja poliitikko. Varhaiseen valistukseen sijoitettava Leibniz sisällytti filosofiaansa teologisia elementtejä,…

| Heli Yli-Räisänen

Jeesus lampaana ihmisten vaatteissa

Mitä jos Jumalan karitsa ei olisikaan vain vertaus vaan Jeesus olisi oikeasti lammas? Näin kysyy Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Moona Kinnunen tutkimusartikkelissaan Queering the Lamb of God: Jesus and Animal Liberation in the Gospel of John. Kinnusen artikkeli haastaa ihmiskeskeisen ajattelun, jossa eläinten alisteisuus on välttämätöntä. Samalla se herättää kysymyksiä teologisista käsityksistä siitä, keitä kaikkia Jeesuksen uhrikuolema koskee.

| Toni Koivulahti

Reinkarnaatiota ja platonismia Aleksandriassa: Kirjaesittelyssä Niin kauan kuin palaat maahan

Sami Yli-Karjanmaan teos tarkastelee jälleensyntymisoppia varhaisessa juutalaisuudessa ja kristinuskossa sekä haastaa käsitystä siitä valtavirran torjumana harhaoppina.

| Veera Nordman

Iisakin kohtaaminen johdattaa pohtimaan ihmisen suhdetta muuhun elolliseen

Teologian näkökulmasta eläinavusteinen toiminta ei ole vain hyvinvoinnin tai oppimisen tukemista. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa työtään aloitteleva Iisak-koira herättää ihastusta ja pohdintaa ihmisen suhteesta eläimiin, niiden itseisarvosta ja kaikkien lajien yhteisestä hyvästä.

| Adele Alstela

Avaus turvallisuuden teologian paradigmaan

Helsingin Yliopistossa järjestettiin keväällä 2026 neljättä kertaa Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät. Tänä vuonna päivien teemana oli Uskonto ja teologia epävarmuuksien aikoina. Tässä artikkelissa käyn läpi istuntoa ”Turvallisuuden teologia 1: merkitys, historia ja kollektiivinen identiteetti”, joka avasi uusia näkökulmia turvallisuuden teologian paradigmaan.

| Pia Käyhkö

Aku Visala: Masennuksen Filosofia – depressionens filosofi

Visalas bok bidrar med en helhetsmässig diskussion runt depression som inkluderar både filosofiska och teologiska kärnfrågor. Han låter humanvetenskapliga perspektiv belysa depressionens rötter och bidra med meningsfulla synvinklar runt dess natur.

| Anu Antikainen & Pekka Lindqvist

Abrahamilaisten uskontojen pyhiä tekstejä luonnosta ja luomakunnasta – Kolmen uskonnon kuunteleva keskustelu Kirjoituksista 20.5.2026

Kolmen abrahamilaisen uskonnon kuunteleva keskustelu Kirjoituksista, laajalti käytettyä Scriptural reasoning -lähestymistapaa suomalaisittain soveltaen, käytiin keskiviikkona 20. toukokuuta 2026 Espoon Suvelan kappelissa. Teemaksi oli valittu aina enenevässä määrin ajankohtainen ”ympäristö, luonto, luomakunta”. Keskustelun keskiössä olivat pyhät kirjoituksemme ja se, mitä ne meille kullekin niihin uskovalle tästä asiasta puhuvat. Esitelmiä ei tässä keskustelussa pidetty. Sen sijaan avattiin luettavaksi Koraani, Heprealainen Raamattu sekä Uusi testamentti niistä kohdista, joista tekstin valitsijaksi valtuutettu oli hyväksi katsonut.

| Aleksi Sakkolan-Leppänen

Luther, Goethe ja Rooma. Katsaus uskonnon tiedonkäsittelyilmiöön

Eurooppalaisessa kulttuurikokonaisuudessa Alpit ovat muodostaneet jakolinjan vastinparille, jossa katolinen Välimeren kulttuuri peilautuu pohjoisen protestanttiseen kulttuuripiiriin. Kulttuurivaikutteiden tulkinnat ilmenevät kahden saksalaisen aatehistorian merkkihahmon Rooman-kokemusten taltioinneissa. Tarkastelen tässä uskonnon piirteitä tiedonkäsittelyilmiönä Martti Lutherin (1483–1546) ja J. W. Goethen (1749–1832) kokemusten valossa.

| Jaro Karkinen

Seikkailija, naistenmies, runoilijamestari – Paavi Pius II:n (1458–1464) uskomaton elämä

Renessanssin omintakeisin paavi Pius II teki ennen Pietarin istuimelle nousemista värikkään uran kirkollisena kapinallisena, diplomaattina sekä kirjailijana. Piuksen elämä kertoo 1400-luvun maailman joustavista mahdollisuuksista ja valottaa myös itsevarmaa humanistista liikettä, joka pohjusti tietä seuraavan vuosisadan reformaatiolle. 

Teologia.fi
Yksityisyyden yleiskatsaus

Evästeiden (cookies) avulla voimme palvella sinua paremmin. Keräämme myös tietoa verkkosivuston käytöstä Google Analytics-palvelun avulla. Voit hallinnoida asetuksiasi alla. Ota huomioon että sivustolla on käyttöön liittyviä toimintoja, kuten tämä evästekysely, joiden asetukset tallennetaan evästeeseen. Suosittelemme toiminnallisten evästeiden sallimista, ne eivät kerää mitään käyttäjätietoa.