Ajankohtaista

| Mikko Ketola

Eurooppalaisen uskontotutkimuksen voimahahmo – Professori Alberto Mellonin haastattelu

Alberto Melloni (s. 1959) on italialainen kirkkohistorioitsija, joka tunnetaan erityisesti Vatikaanin toista konsiilia koskevista tutkimuksista. Hän on tässä suhteessa niin sanotun Bolognan koulukunnan edustaja. Koulukunnan näkemys on, että konsiili merkitsi…

| Antti Luoma

”Suomalaista kristillisyyttä ei ole olemassakaan”

Kirkkohistorian emeritusprofessori Eino Murtorinteen mukaan on väärin puhua suomalaisesta kristillisyydestä, koska hänen mielestään sellaista ei ole olemassakaan. Sen sijaan tulisi puhua vain kristinuskosta ja kristityistä Suomessa, koska kristinusko on pohjimmiltaan aina globaalia, kaikki rajat ylittävää.

| Nadine Nordman

”Toisuskoiset myönteisessä valossa kirjoituksissamme” – Kolmen uskonnon keskustelu Helsingin Luther-kirkossa

3. maaliskuuta 2020 Helsingin Luther-kirkkoon kokoontui alun toistakymmentä edustajaa kolmesta abrahamilaisesta uskontokunnasta jakamaan toistensa kanssa jakeita pyhistä kirjoituksistaan sekä keskustelemaan näiden herättämistä tunteista ja kysymyksistä.

| Susanna Leppälä

Maailma-symposiumin keskiössä dialoginen keskustelu

Karjalan teologisen seuran jo perinteeksi muodostunut symposium järjestettiin kahdeksatta kertaa
Itä-Suomen yliopiston Aurora-rakennuksessa 10.–11.2.2020. Kaksipäiväiseen tapahtumaan
osallistui noin 200 teologiasta ja symposiumin aiheesta kiinnostunutta aktiivista kävijää.

| Olli Saukko

Tieteelliset seurat: Suomen Eksegeettinen Seura kantaa tieteenalansa sanomaa vaikka läpi lumen ja loskan

Mitä ovat teologiset tieteelliset seurat? Tässä juttusarjassa Teologia.fi:n opiskelijatoimitus haastattelee eri seurojen puheenjohtajia selvittääkseen mitä nämä seurat ovat ja miksi ne ovat olemassa.

| Teuvo Laitila

Isoisä oli vapaustaistelija, ei hän murhannut juutalaisia –Liettuan kiistelty menneisyys ja holokausti

Mitä tekemistä juutalaisten tappamisella on liettualaisten Siperiaan-viemisen kanssa? Länsimaissa holokausti on kammottava mutta harvemmin koko kansan kokemukseen perustuva tapahtuma. Liettualaisille omat kärsimykset ovat lähempänä, ja ymmärrettävämpiä, kuin juutalaisten kansanmurha.

| Svante Lundgren

Antisemitismens många ansikten

Religiöst motiverad antisemitism spelar marginell roll för antisemitismen i de nordiska länderna idag. Däremot sprids negativa föreställningar om judar som kollektiv från både den politiska högerkanten och vänsterkanten samt från muslimskt håll.

| Pappismunkki Damaskinos (Olkinuora) Ksenofontoslainen

Juutalaisvastainen polemiikki bysanttilaisessa veisurunoudessa

Bysanttilaisen kirkollisen kirjallisuuden ainutlaatuisin saavutus oli rikas hymniperinne. Miksi veisut kohdistetaan usein juutalaisia vastaan?

| Riikka Tuori

Kasvaako antisemitismi nyky-Puolassa?

Puolassa historiakäsityksestä on tullut yksi kansallisen identiteetin taistelukentistä, ja erityisen kiivaasti debattia käydään holokaustin uhreista ja tekijöistä.

| Petri Jääskeläinen

Onko kaiken takana juutalainen? – Salaliittoteorioilla jäsennetään maailmaa

Ajatusta rikkaan juutalaiseliitin hallitsemasta maailmasta on levitetty jo kauan, ja se nousee esiin etenkin erilaisten kriisien yhteydessä. Väitteet sionistisesta eliitistä ovat levinneet marginaaliliikkeistä aina poliitikkojen kielenkäyttöön asti.

| Paavo Ahonen

Oliko kirkon antisemitismi vakavasti otettava ilmiö Suomessa?

Sata vuotta sitten Suomesta löytyivät kaikki eurooppalaisen antisemitismin yleisimmät stereotypiat, eivätkä juutalaisvastaisia ajatuksia kannattaneet ainoastaan asialle vihkiytyneet radikaalit, vaan esimerkiksi valtaosa keskeisestä papistosta aina kirkon johtoa myöten.

| Mikko Ketola

Satavuotiaan Helsingin Juutalaisen Yhteiskoulun tärkeä tehtävä

Helsingin Juutalainen Yhteiskoulu edustaa suoraa jatkumoa holokaustin kadottamasta itä- ja keskieurooppalaisesta hepreankielisestä ja sionistisesta koulujärjestelmästä.

| Mikko Ketola

Holokaustin kiistäminen on antisemitismiä

Holokaustin kiistäminen on nykyään yksi yleisimpiä sanallisen antisemitismin muotoja. Sen harrastajat pyrkivät kyseenalaistamaan ei ainoastaan holokaustin uhrien lukumäärän vaan yleensä sen tapahtumisen. Kyseessä on heidän mukaansa juutalaisten keksintö, jolla nämä pyrkivät ajamaan omia etujaan.

| Mikko Ketola

Antisemitismi eilen, tänään, huomenna

Antisemitismi on vitsaus, joka on vaivannut maailmaa jo pitkään eikä ole pian häviämässä. Sitä esiintyi jo antiikin aikana, ja kristinuskon syntymisen jälkeen se vain vahvistui ja levisi sinne, missä kristittyjäkin…

| Karmela Liebkind

Onko antisemitismi muuntautuva virus?

Uhanalaisena virus säilyy hengissä muuttamalla muotoaan. Vastaus otsikon kysymykseen vaatii kuitenkin ensin ”viruksen” määritelmän. Antisemitismi on pysyvä, juutalaisiin kohdistuva latentti käsitysten rakenne, joka yksilötasolla ilmenee asenteina. Kulttuurissa se ilmenee myytteinä,…

| Elisa Kössi

Disputation: Teologisk teologi om äktenskap

Den 16 januari 2020 försvarar Emma Audas sin doktorsavhandling Det heliga äktenskapet vid Åbo Akademi. I avhandlingen utvecklar Audas ett förslag till en teologi om äktenskapet i Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland.

| Susanna Leppälä

Tomi Pirskasen pro gradusta Tallinnan inkerinsuomalaisen kirkon ensimmäinen historiikki

Tomi Pirskasen pro gradu -tutkielma Tallinnan inkerinsuomalaisen seurakunnan alkutaipaleesta johti juhlapuheeseen seurakunnan 30-vuotisjuhlilla.

| Olli Saukko

Tieteelliset seurat: Nuoressa Suomen Patristisessa Seurassa arvostetaan hyviä esitelmiä ja laadukasta tutkimusta

Suomen Patristinen Seura edistää patristiikan alaa julkaisujen ja esitelmätilaisuuksien muodossa. Patristiikka tutkii varhaisen kirkon teologiaa ja käytäntöjä sekä sitä maailmaa, jossa varhaiset kristityt elivät.