Ajankohtaista

Poikkeuksellinen koronakevät on vaikuttanut maailmanlaajuisesti arkeen ja poliittisiin liikehdintöihin. Miltä tilanne näyttää teologin näkökulmasta? Voiko teologinen tutkimus tarjota näkökulmia koronakriisin valaisemiseen?

Tutkijat ovat pitkään epäilleet, että huumaavia aineita ja hallusinogeenisia lääkkeitä käytettiin muinaisissa uskonnollisissa rituaaleissa. Aradin löydöt näyttävät todistavan epäilyn.

Miksi yhteisöllisyys tukee ihmisen hyviä, mutta voi kääntyä myös tuhoamaan niitä? Taina Kalliokoski tarkastelee Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan tekemässään väitöstutkimuksessa yhteisöllisyyden rajoja käsiteanalyysin keinoin.

Yksi näkyvimmistä Holokaustin todistajista oli Elie Wiesel, Auschwitz-Birkenausta eloonjäänyt, joka sittemmin kohosi aikamme merkittävimpien ajattelijoiden joukkoon. Esittelyssä on uusi kirja Wieselistä.

Teologisen Aikakauskirjan ensi vuoden teemanumerossa 4/2021 pohditaan, millaisia risteyskohtia uskonnoilla ja globaaleilla kulkutaudeilla on.

Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian ensimmäinen professori Frans Ludvig Schauman (1810–1877) valmisteli 1854–1869 uutta kirkkolakia, jonka Venäjän keisari ensin vahvisti vuonna 1868 ja julkaisi 6.12.1869. Miten tämä kirkkolaki valmisteltiin ja säädettiin, mikä sen sisältö oli ja mihin asiayhteyksiin se liittyi?

Uskonnonopetus on ajoittaan kiivaan julkisen keskustelun kohteena – ja se on ollutkin sitä suhteellisen vakituisesti jo yli sata vuotta. Verrattuna muihin Pohjoismaihin suomalainen oman uskonnon opetuksen malli on poikkeava, mutta mistä syystä?

Eduskunnassa on vireillä esitys uudeksi kirkkolaiksi, joka korvaisi nykyisen, vuonna 1994 voimaan tulleen kirkkolain. Millaisia vaiheita kirkkolakiehdotuksen käsittelyyn valtioneuvostossa ja eduskunnassa sisältyy?

Denna artikel diskuterar frågan om kyrkolagstiftning och kyrkor och religiösa samfunds autonomi ur ett EU-rättsligt perspektiv.

Schaumanin kirkkolaki on jättänyt jälkensä myös kirkon uskonnonvapausajatteluun ja sitä myöden kirkon ja valtion suhteisiin. Miten schaumanilainen ajattelu voisi tänä aikana suunnata kirkon tulevaisuutta?

Denna artikel diskuterar frågan om vad som utgör kyrkans egna angelägenheter ur ett vidare och europeiskt människorättsperspektiv.

Kirkkolaki 1869 kohdistui ensimmäistä kertaa nimenomaan luterilaiseen kirkkokuntaan Suomessa, ei enää kaikkiin suuriruhtinaskunnan asukkaisiin. Miten se vaikutti Suomen itsenäisyyden alkuajan ortodoksien säännöskokoelmiin?

Valaa koskeneissa muutosvaiheissa on näkynyt kirkon ja yhteiskunnan välinen vuoropuhelu. Miten evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous on nähnyt valan aseman 1960-luvulta lukien? Entä miten sen merkitystä ovat arvioineet valtioneuvoston oikeuskansleri ja hallitus?

Schaumannin kirkkolaki 1869 on muodostunut yhdeksi merkkipaaluksi suomalaisen kirkkolainsäädännön ja kirkko-oikeuden alalla. Lakiin kirjatut periaatteet ovat olleet vaikuttavia paitsi luterilaisen kirkon, myös koko suomalaisen yhteiskunnan sekä sen vähemmistökirkkojen toiminnalle ja kehitykselle.

Luther-Agricola-Seura on vuosikymmenien ajan keskittynyt kotimaiseen ja kansainväliseen teologisen tutkimuksen julkaisemiseen.

Teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta pian valmistuva Erica Pottier matkusti kesällä 2019 Karjalassa sijaitsevalle Äänisjärvelle tutkimaan muinaisia joutsenaiheisia kaiverruksia. Paikalliset tutkijat ihmettelivät aluksi suomalaisen teologin kiinnostusta aiheeseen, mutta lopulta jaettu innostus yhdisti.

Fides Ostiensis on vuonna 1997 perustettu Itä-Suomen yliopiston teologian opiskelijoiden ainejärjestö. Tänä keväänä uusien toimintatapojen kehittäminen on tullut ajankohtaiseksi poikkeusolojen vuoksi.

Raamattu Kansalle -käännös valmistui vuonna 2012. Käännöksen taustalla on yhteiskristillinen yhdistys Raamattu Kansalle ry., joka toteutti käännöstyön talkoovoimin. Perusteellisessa ja palkitussa gradutyössään Sanna-Mari Pynnönen tutkii muun muassa sitä, miten Raamattu Kansalle -käännös onnistui tavoitteessaan olla kansankielinen Raamattu.