Ajankohtaista

| Liisa Kaski

Ihminen on kielehtivä eläin – entä ne muut?

Ihmisyys on sanoista tehty. Sanojen avulla järjestämme kotimme maailmaan, pystytämme sen rajat, raivaamme kaaoksesta kosmoksen. Kieli on samalla tärkein väline, jolla ihminen on erotettu eläimyydestä ja muunlajiset eläimet sysätty moraalisen tarkastelun ulkopuolelle.

| Timo Tekoniemi

Kun Gilgameš kohtasi villi-ihmisen – ihmisen ja eläimen eronteko muinaisessa Mesopotamiassa

Mesopotamialaisen Gilgameš-eepoksen tarkastelu näyttää, miten muinaiset ihmiset tekivät rajanvetoa ihmisen ja eläimen välillä.

| Nora Schuurman

Kun lemmikki kuolee: haudat kertovat surusta ja ristiriitaisesta suhteesta eläimeen

Lemmikin kuolemasta puhutaan yhä avoimemmin, ja surun näyttäminen on sallitumpaa. Surulle on kuitenkin myös oma, erityinen tilansa: lemmikkien hautausmaa.

| Heta Lähdesmäki

Käsitys häirikkösudesta syntyi 1900-luvun lopulla

Ihmisasutuksen lähellä vieraileva susi on nykyään monen ihmisen mielestä häirikkösusi. Tämä näkemys ei kuitenkaan ole historiaton.

| Heikki Pesonen

Liha yhdistää ja erottaa – eläimet, lihansyönti ja uskonnollinen identiteetti

Miten eläinsuhteet rakentuvat eri uskontoperinteissä? Miten ne ovat kytköksissä lihansyöntiin ja ruokavalintoihin laajemmin?

| Mika Rissanen

Antiikin Roomassa sudella oli uskonnollinen asema

Taru susiemosta, joka imetti Romulusta ja Remusta, on vain yksi osoitus suden keskeisestä asemasta antiikin Roomassa. Sudella oli epävirallinen, uskonnollinen erityisasema.

| Rope Kojonen

Darwinin ’paholaisen kappalainen’ – voiko loispistiäinen olla Jumalan silmissä hyvä?

Käsitys eläimistä Jumalan viisautta heijastelevina hyvinä luomuksina on ollut ristiriidassa eläinten inhottavilta vaikuttavien ominaisuuksien kanssa. Miten teologit ovat suhtautuneet luonnon varjopuoleen?

| Teuvo Laitila

Miksi vain ihminen olisi hyvä?

Vain ihminen voi toimia eettisesti oikein tai väärin, koska vain ihminen ajattelee. Muut eläimet toimivat vaistonvaraisesti. Uudempi eläintutkimus kyseenalaistaa nämä ajatukset.

| Noora Koivulahti

Pääkirjoitus: Tarvitsemmeko uuden Nooan arkin?

Eläinten massasukupuutto ja koronavirus ovat esimerkkejä uhista, jotka liittyvät eläinsuhteeseemme. Uskontoperinteissä ja mytologioissa on vuosituhansien ajan käsitelty ihmisen erityistä asemaa muihin eläimiin nähden.

| Elisa Kössi

Disputation: Varför vet vi så lite om att det dansades i kyrkorna på medeltiden?

Den 6 oktober disputerar Laura Hellsten i teologisk etik med religionsfilosofi vid Åbo Akademi. I sin avhandling Through the Bone and Marrow – Re-examining Theological Encounters with Dance in Medieval Europe granskar hon kritiskt den forskning som gjorts kring dans i den västliga kristna traditionen och teologin.

| Pekka Lindqvist

Korona-ajan kuunteleva keskustelu kirjoituksista: Mitä Kirjoituksemme sanovat kärsimyksestä?

Pyhien kirjoitusten äärellä kolmen uskonnon edustajat kysyivät: Miten suhtautua kärsimykseen Jumalan maailmassa?

| Milla Korkalainen

Suomen Uskontotieteellinen Seura tarjoaa laajan näköalan alan tutkimuksesta kiinnostuneille

Mitä ovat teologiset tieteelliset seurat? Tässä juttusarjassa Teologia.fi:n opiskelijatoimitus haastattelee eri seurojen puheenjohtajia selvittääkseen mitä nämä seurat ovat ja miksi ne ovat olemassa. Tällä kertaa haastattelimme Suomen Uskontotieteellisen Seuran (SUS)…

| Elisa Kössi

Inblick i osäkra tider: polarisering och förtroende

Den gångna våren har verkligen varit exceptionell, både på ett vardagligt och ett politiskt plan. Hur ser coronasituationen ut för en teolog? Kan teologisk forskning hjälpa oss förstå situationen bättre?

| Elisa Kössi

Koronakriisin seuraukset: Polarisaatiota, populismia ja luottamusta tieteeseen

Poikkeuksellinen koronakevät on vaikuttanut maailmanlaajuisesti arkeen ja poliittisiin liikehdintöihin. Miltä tilanne näyttää teologin näkökulmasta? Voiko teologinen tutkimus tarjota näkökulmia koronakriisin valaisemiseen?

| Joanna Töyräänvuori ja Kirsi Valkama

Kannabista Jahven alttarilla

Tutkijat ovat pitkään epäilleet, että huumaavia aineita ja hallusinogeenisia lääkkeitä käytettiin muinaisissa uskonnollisissa rituaaleissa. Aradin löydöt näyttävät todistavan epäilyn.

| Noora Koivulahti

Väitös: Yhteisöllisyys tukee tai tuhoaa ihmisen perushyviä

Miksi yhteisöllisyys tukee ihmisen hyviä, mutta voi kääntyä myös tuhoamaan niitä? Taina Kalliokoski tarkastelee Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan tekemässään väitöstutkimuksessa yhteisöllisyyden rajoja käsiteanalyysin keinoin.

| Pekka Lindqvist

Pieni kirja Elie Wieselin perinnöstä

Yksi näkyvimmistä Holokaustin todistajista oli Elie Wiesel, Auschwitz-Birkenausta eloonjäänyt, joka sittemmin kohosi aikamme merkittävimpien ajattelijoiden joukkoon. Esittelyssä on uusi kirja Wieselistä.

| Noora Koivulahti

Avoin kirjoittajakutsu Teologisen Aikakauskirjan PANDEMIATEEMANUMEROON

Teologisen Aikakauskirjan ensi vuoden teemanumerossa 4/2021 pohditaan, millaisia risteyskohtia uskonnoilla ja globaaleilla kulkutaudeilla on.