Ajankohtaista

Voidaanko pahuutta ja kärsimystä selittää ja ymmärtää?  Elämässä on vain harvoja asioita, jotka pakottavat kysymään yhtä paljon kuin kokemamme, tekemämme ja näkemämme pahuus. Pahan ongelma ei ole vain yksi ongelma, mikä käy ilmi eri alojen tutkijoiden kirjoittamissa artikkeleissa.

Miksi hyvän Jumalan luomassa maailmassa on pahaa? Tuomas Akvinolainen käsitteli laajasti tätä pahan ongelmaa kaitselmuksen teologiassaan. Tuomaan kypsän kauden ajattelussa myös pahat asiat alkavat näyttäytyä osana Jumalan hyvää suunnitelmaa.

Pahan ongelmaa pidetään yleensä Jumala-uskoa koskevana ongelmana. Miten Jumala voi olla olemassa, jos maailmassa on paljon pahaa? Se on kuitenkin paljon yleisempi ongelma, joka koskee koko maailman merkityksellisyyttä. Miten maailma voi olla merkityksellinen ja elämä olla hyvää, jos pahaa on olemassa?

Ranskalais-liettualaisen ajattelijan Emmanuel Levinas eettistä ajatteluun on vaikuttanut ratkaisevasti holokaustin kauhistuttava kokemus ja muisto. Juutalaisen kansan holokausti on Levinasille oikeuttamattoman ja syyttömän kärsimyksen paradigma, joka asettaa kyseenalaiseksi teodikistisen asenteen ja haastaa meidät arvioimaan radikaalilla tavalla uudelleen länsimaista maailmankuvaamme.

Marcel Proust eristäytyi makuuhuoneeseensa voidakseen kirjoittaa romaanisarjan oman aikansa ranskalaisen yläluokan elämästä. Erkki Jokinen jättäytyi pois säännöllisestä työelämästä, jotta voisi keskittyä lukemaan ja kirjoittamaan ihmisen pahuudesta ja toivosta toivottomuuden keskellä.

David Huisjens doktorsavhandling behandlar de religiösa drivkrafterna inom den amerikanska konservativa högern. Huisjen kartlägger den historiska bakgrunden och orsakerna till hur konservativa aktörer från olika religiösa traditioner i USA gradvis samlades runt ett gemensamt mål – att föra en religiöst betonad högerpolitik.

Immanuel Kantin 300-vuotisjuhlaa vietetään tänä vuonna. Kant on ajatuksillaan muovannut ajatteluamme, ja muovaa sitä yhä monin eri tavoin. Millaisia uskonnonfilosofisia aiheita Kantin filosofia tarjoaa meille?

Tuore tietokirja Raamatun yliluonnollisina pidettyjen ilmiöiden mahdollisuuksista tieteen silmin esittelee lukijallensa sarjan hauskoja ajatusleikkejä ja mielenkiintoisia yksityiskohtia Raamatusta.

Juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin edustajia kokoontui jälleen kolmen uskonnon keskusteluun kirkon talolle Helsinkiin 5.3.2024. Tapaamiseen kokoontui juutalaisuuden ja kristinuskon piiristä useita edustajia.

Åbo Akademin teologian koulutusohjelma – vuoteen 2015 saakka tiedekunta – aloittaa maaliskuussa 100-vuotisjuhlavuoden vieton. Juhlavuoden ohjelman aloittaa 100-vuotisblogin avaaminen yleisölle.

Teologiska utbildningslinjen vid Åbo Akademi – t.o.m. 2015 teologiska fakulteten –inleder firandet av 100-årsjubileet i mars. Jubileumsårets program inleds med att en 100-årsblogg öppnas.

Kristilliset rukouskäytännöt ovat muovautuneet aavikoilla ja luostareissa. Mitä erämaaisät ja -äidit ajattelivat rukouksesta?

Taidehistorian näkökulmasta ikonit ovat kristillistä kuvataidetta, jota tutkitaan esimerkiksi ikonografian, tyylihistorian tai estetiikan käsittein. Teologinen aspekti taas korostaa niiden opillista asemaa. Aika ajoin huomio on kohdistunut myös ikonimaalareihin. Mitä heistä tiedämme?

Taide ja teologia ovat molemmat valtavia maailmoja, ja molempia luonnehtii sanojen riittämättömyys. Miten eri taidemuodot näkyvät sakraalitilassa? Entä miten pyhä tunkeutuu taiteeseen sakraalitilan ulkopuolella?

Det kan väl låta udda, men nu tänkte jag faktiskt rota runt efter teologins nollpunkt. Vad ska du där att göra? kanske du frågar. Och var hittar du den?

Det vanliga är att psalmer för barn beskriver Gud, men Britt G. Hallqvist sätter i stället in barnet i en relation till Gud. Det är en aktiv och ömsesidig relation, där både barnen och Gud leker och längtar efter varandra.

I spåren av starka möten med musik och annan konst kan jag säga att jag blivit ’gripen’. Något har talat till mig. Ett ”något mer”. Något ”annat”. Hur vi pratar om detta är naturligt kopplat till hur vi tolkar våra erfarenheter.

Elokuva voi ilmentää hengellisiä ulottuvuuksia jo kerronnallisilla rakenteillaan ja visuaalisilla asetelmillaan.