Ajankohtaista

| Jasmin Huikku

Miten olla hurskas? – Kolmen uskonnon keskustelu

Kolmen uskonnon keskustelun teemana oli ”Millainen on hurskas ihminen?”. Tällä kertaa osallistujina oli korkeakouluopiskelijoita.

| Mika Aspinen

Kirjaesittelyssä kirkon ja juutalaisuuden suhteeseen syventyvä teos

Kristinusko ja juutalaisuus ovat pikemminkin läheisiä sisaruksia kuin äiti ja tytär. Tähän tapaan dialogiin johdattaa kokoelman ensimmäinen artikkeli.

| Talvikki Ahonen

Graduhaastattelu: Uskontojen välisen yhteistyön mahdollisuudet Israelin-Palestiinan konfliktissa

Teologian maisteri Anne Heikkinen perehtyi maisterintutkielmassaan palestiinalaiseen kontekstuaaliseen teologiaan. Kontekstuaalisessa teologiassa tarkastellaan teologian yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan ja kulttuuriin.

| Timo-Matti Haapiainen

Ole hyvä sekä hyville että pahoille – Kolmen uskonnon keskustelu

Kolmen uskonnon keskustelu kokosi toistakymmentä ihmistä yhteen keskustelemaan hyvän tekemisestä.

| Anna Sofia Salonen

Koronaviruspandemia avaa näkökulmia ruoka-apuun ja kriiseihin

Koronaviruspandemia paljasti, että ruoka-apu on enemmän kuin sosiaalinen tapahtuma. Sen kova ydin on aineellinen avun tarve, jota ei sulateta yhteisöllisyydellä. Ruoka-apu ei ole vastaus, vaan kehotus parantaa heikossa asemassa olevien tilannetta.

| Esko M. Laine

Rippikoulun käynyt ja rokotettu – Suomen ensimmäiset joukkorokotukset pappien ja lukkarien vastuulla

1800-luvulla vastuu isorokkorokotuksista jäi papeille ja lukkareille, joiden piti sekä hoitaa rokottaminen että perustella sen tarpeellisuus. Rokottamisen historia osoittaa, että jotkut kysymykset ovat samoja ajasta riippumatta.

| Suvi-Maria Saarelainen & Hilla Inkilä & Noora Palmi

Seurakuntien digiloikassa työ säilyi merkityksellisenä – yhteisöllisyyttä jäätiin kaipaamaan

Seurakuntatyön nopeaa sopeutumista korona-arkeen kuvaa hyvin Kuopion hiippakunnan piispan Jari Jolkkosen kuvaus: kokoontumisrajoitusten tullessa voimaan torstaina, pääosin seurakunnat striimasivat jumalanpalveluksia sunnuntaina.

| Talvikki Ahonen ja Pekka Metso

Striimit ovat köyhä korvike aidoille jumalanpalveluksille

Kokoontumisrajoituksista johtuen Suomen ortodoksisen kirkon jumalanpalvelukset siirtyivät pääasiallisesti verkkoon. Tällä oli vaikutuksensa kirkon jäsenten kokemuksiin yhteydestä ja kirkon jäsenyydestä.

| Karoliina Ahonen

Pandemia antoi käsityksen marginaalissa elävien arjesta

Ihmisoikeudet tulevat näkyviksi yleensä vasta kun niiden toteutumisessa on ongelmia. Näin kävi myös globaalin koronapandemian myötä, mutta joidenkin ihmisten kohdalla korona ei muuttanut mitään.

| Liisa Loiri

Ensimmäinen korona-pääsiäinen pakotti seurakunnat digitaalisiin jumalanpalveluksiin

Keväällä 2020 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnissa elettiin oudossa tilanteessa. Kirkkovuoden suurin juhla oli käsillä, ja jumalanpalvelukset toimitettiin suljetuin ovin – seurakuntalaiset osallistuivat niihin striimien tai tallenteiden välityksellä.

| Lauri Snellman

Koronavirus johtaa pohtimaan pahan ongelmaa

Korona herättää helposti järkytyksen, joka taas ilmenee kysymyksinä: onko pandemialla merkitystä? Miksi se tapahtui? Voiko maailmaan luottaa? Pahan ongelma koskee maailman merkitystä.

| Auli Vähäkangas

Korona-ajan hautajaiset tukahduttivat tunteiden ilmaisemisen

Hautajaiset ja niihin liittyvät rajoitukset ovat nousseet korona-aikana otsikoihin suomalaisessa mediassa. Hautajaisiin osallistuneiden kirjeissä korostuu sosiaalisen läheisyyden tarve poikkeusaikana.

| Suvi-Maria Saarelainen

Pääkirjoitus: Miten korona meitä kurittaa?

Viruksena korona on ennen kaikkea lääketieteellisen ja rokotetutkimuksen ytimessä. Ilmiönä korona on monitieteellinen tutkimusaihe, joka herättää pohtimaan viruspandemian erilaisia puolia. Tämä teemanumero kokoaa erityisesti teologisen tutkimuksen parissa tehtyä koronatutkimusta.

| Erica Pottier

Muutakin kuin kaksi ääripäätä – Mitä uskonnollisia argumentteja eduskunnan täysistuntokeskusteluissa käytetään?

Piisu Tuomisen Helsingin yliopistosta valmistunut kirkkohistorian maisterintutkielma ’Jumala loi Aadamin ja Eevan, ei Aadamia ja Eeroa’ : Uskonnolliset argumentit eduskunnan sukupuolineutraalin avioliittolain täysistuntokeskusteluissa 2012–2017 tarkastelee eduskunnassa käytyjä täysistuntokeskusteluita sukupuolineutraalia avioliittolakia käsittelevistä aloitteista. Tutkielmassaan hän tarkastelee kolmen eri lakialoitteen matkaa eduskunnassa ja niiden puimisessa käytettyjä argumentteja.

| Erica Pottier

Kuolemanjuhlaa, vainajapelkoa ja varmuutta toisesta maailmasta – Yliluonnollisen sekä pyhäinpäivän monet kasvot

Pyhäinpäivää eli pyhäinmiestenpäivää vietetään Suomessa lokakuun lopun ja marraskuun alulle sijoittuvana päivänä, joka tänä vuonna 2021 osuu marraskuun ensimmäiselle lauantaille. Pyhäinpäivän nykyinen merkitys on muistaa marttyyreja, pyhimyksiä ja eritoten läheisiä kristittyjä vainajia, joista viimeinen on pyhäinpäivän tunnetuin puoli luterilaisuudessa. Pyhäinpäivän alta löytyy kuitenkin kerrostumia myös kristinuskon ulkopuolelta.

| Noora Koivulahti

Karjalan teologisen seuran yleisöilta 28.10. klo 18: Julistajasta kuuntelijaksi – Irja Kilpeläinen suomalaisen sairaalasielunhoidon uudistajana 1960–1969

Yleisöillassa pääsemme kuulemaan, kuka Irja Kilpeläinen oikeastaan oli, millaista työtä hän teki ja miten suomalainen sairaalasielunhoito on kehittynyt.

| Erica Pottier

Miltä uskonnollinen identiteetti näyttää, entä uskonnoton?

Ymmärrä uskontoa, ymmärrä maailmaa –tapahtumasarjan tilaisuudessa Uskonto ja identiteetit Suomessa 5.10. käsiteltiin kysymyksiä siitä, miten uskonto ja uskonnollisuus, sekä toisaalta myös uskonnottomuus, vaikuttavat yksilön identiteetin muodostumiseen?

| Noora Koivulahti

Esitelmäkutsu Ortodoksisuus ja rajat -symposiumiin 11.–12.11.2021

Itä-Suomen yliopiston teologian osasto kutsuu esitelmiä viidenteen Ortodoksisuuden tutkijana -symposiumiin, joka järjestetään Joensuussa 11.–12.11.2021 Itä-Suomen yliopistolla.