Ajankohtaista

Uskontoa on pidetty erityisen tärkeänä elämän perimmäisten kysymysten ja haasteiden äärellä. Moni kokee uskonnon vastaavan muun muassa kuolemaan ja moraaliin liittyviin kysymyksiin. Yhä useampi ihminen on kuitenkin uskonnoton. Miten uskonnottomat ihmiset kohtaavat perimmäistä huolta, ja mistä uskonnottomat saavat vastauksensa elämän suuriin kysymyksiin? Muun muassa tätä tutkii uskonnottomuuden psykologia.

Uskonnolliset kokemukset voivat olla hyvinkin outoja ja niitä on vaikea erottaa kokemuksista, jotka ovat tyypillisiä mielenterveyden häiriöille. Jonkinlainen ero on kuitenkin tärkeää tehdä, sillä uskonnollisia kokemuksia kohdellaan eri tavoin kuin harhaisia, epäluotettavia kokemuksia. Mitään helppoja ratkaisuja ei kuitenkaan ole.

Hengellinen väkivalta ei ole vain menneiden aikojen suljettujen lahkojen ongelma. Sen muodot elävät ja muuntuvat yhä yhteisöissä, jotka voivat olla uskonnollisia tai ideologisia. Viime vuosina myös Suomen oikeuslaitos on joutunut miettimään, millä rikosnimikkeellä toisen ihmisen vapautta kaventava hengellinen väkivalta pitäisi määritellä. Kun syytteissä alkaa näkyä sana ihmiskauppa, on selvää, että ilmiön vakavuus on vihdoin tunnustettu.

Akateemisen psykologian pioneerit kirjoittivat ahkerasti myös uskonnosta. Uskontopsykologia eli sittemmin pitkään hiljaiseloa, mutta on viime vuosikymmeninä ollut selvässä nousussa. Psykologian näkökulmat ovat nykyään käytössä kaikilla suomalaisen yliopistoteologian aloilla. 

Helsingin yliopiston teologian opiskelija tai tohtorikoulutettava, haluatko oppia tiedeviestintää ja osallistua teologisen tutkimuksen popularisointiin?

Timo Kallisen ja Teuvo Laitilan toimittama Sekularismit on kymmenestä luvusta ja johdantoluvusta sekä neljän eri osion lyhyistä alkusanoista koostuva teos. Vertaisarvioidun kirjan ote on tieteellinen, mutta se pyrkii myös yleistajuisuuteen. Kirjoittajien joukko on monitieteinen; mukana on uskontotieteilijöitä, antropologeja, teologeja ja poliittisen historian tutkijoita. 

Friedrich Schleiermacherin teologiaan on kohdistunut voimistunutta tieteellistä kiinnostusta. Saksan Kielissä syksyllä 2025 järjestetyssä konferenssissa esiteltiin Schleiermacher-tutkimuksen ajankohtaisia näköaloja reseption, muutoksen ja mielikuvituksen teemoissa. Uskonnon yksilöllistä ulottuvuutta käsitellyt teologi on ajankohtainen…

Teologisen Aikakauskirjan vuoden neljäs numero on ilmestynyt! Tutustu uuden numeron kiinnostaviin artikkeleihin, kirja-arvioihin, katsauksiin ja keskusteluun Teologisen Aikakauskirjan nettisivuilla! Tilaa TA Toimitukselta Juhlii työn merkeissäOuti Lehtipuu Artikkeleita ”Jollei jouluna ole lunta…”…

Evankelis-luterilaisen kirkon Kirkko ja juutalaisuus -työryhmän koollekutsumien keskustelujen sarja eteni marraskuussa 2025 teemaan, jota voisi pitää lähes itsestäänselvänä. Tottahan toki ”Abrahamin lasten” – siis abrahamilaisiksi kutsuttujen uskontojen – on ennemmin tai myöhemmin keskusteltava Abrahamista, kantaisästä ja profeetasta, ja siitä millaisia opetuksia kirjoituksistamme voimme häntä koskien löytää.

Hur ser ungas religiositet ut idag? Och vad kan man lära från en studie av den?

Nuorisotutkimuksessa uskonto on ollut pikemminkin katveessa kuin keskiössä. Tästä kertoo esimerkiksi se, että vuoden 2006 uskontoteemaisen Nuorisobarometrin jälkeen seuraava vastaava tietoa sai odottaa vuoden 2023 Nuorisobarometriin asti. Tuolloin teemana oli katsomukset ja hengellisyys.

Huoli maailman tulevaisuudesta yhdistää useimpia nuoria, mutta ympäristöarvot eivät välttämättä näy käytännön toiminnassa. Nuorten arvomaailma ei kuitenkaan ole yhtenäinen. Katsomustietoinen kasvatus voisi tukea nuorten tulevaisuususkoa ja kasvua ympäristövastuullisuuteen.

Kristitty- ja muslimitaustaisilla nuorilla on positiivisia käsityksiä toisistaan ryhmänä ja he osoittavat hyväksyntää toistensa ryhmää kohtaan. Samaan aikaan nuoret arvioivat, että muslimit kokevat tai saattavat kokea ulkopuolisuutta.

Nuorten arvopohdintaa ja hyvinvointia haastavat aikamme kriisit. Epävarmuuksien ajassa koulun katsomusopetus tarjoaa nuorille tilaa tarkastella ja keskustella erilaisista arvoista, eettisistä kysymyksistä, uskonnoista ja muista katsomuksista. Parhaimmillaan katsomusopetus edistää moniarvoista keskustelua ja monipuolisia ajattelun taitoja.

Parin viime vuoden aikana mediassa on noussut esiin havaintoja nuorten miesten kääntymisestä kristinuskoon sekä heidän konservatiivisesta arvomaailmastaan niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Z-sukupolven keskuudessa on kuitenkin havaittavissa laajempaa sukupuolten välistä eriytymistä, joka koskee myös arvoja ja hyvinvointia. Katsaus tuoreisiin tutkimuksiin valaisee tätä kehitystä.

Useat tutkimukset ovat viime vuosina kertoneet poikien ja nuorten miesten uskonnollisuuden vahvistumisesta. Tuoreimmat tutkimusaineistot ovat antaneet viitteitä vastaavan ilmiön näkymisestä myös tyttöjen keskuudessa. Tässä artikkelissa tarkastelemme nuorten uskonnollisuuden muutosta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rippikoulussa vuosina 2019–2025 kerätyn tutkimusaineiston valossa. Aineisto osoittaa nuorten uskon vahvistuneen edelleen tuoreimman, vuonna 2025 kerätyn aineiston valossa.

Nyky-Suomen juutalaiset nuoret ja nuoret aikuiset kasvavat aikuisuuteen nopeasti muuttuvassa sosiaalisessa ja kulttuurisessa ympäristössä. Heidän identiteettinsä muodostuvat monen tekijän risteyskohdassa: Euroopan yhteiskunnat maallistuvat voimakkaasti, Suomen väestö monipuolistuu esimerkiksi maahanmuuton seurauksena ja antisemitismi kasvaa.

Nuorison arvomaailman muutos kiinnostaa, koska sen ajatellaan antavan osviittaa siitä, millaista muutosta koko väestön arvoissa on odotettavissa. Arvot puolestaan ovat yksilöiden valintojen ja toiminnan tärkeitä motivaattoreita. Nuoruus on kuitenkin monella tapaa merkittävä ja erityinen elämänvaihe, jota on syytä tutkia myös oman itsensä takia.