Ajankohtaista
Ihminen on kielehtivä eläin – entä ne muut?
Ihmisyys on sanoista tehty. Sanojen avulla järjestämme kotimme maailmaan, pystytämme sen rajat, raivaamme kaaoksesta kosmoksen. Kieli on samalla tärkein väline, jolla ihminen on erotettu eläimyydestä ja muunlajiset eläimet sysätty moraalisen tarkastelun ulkopuolelle.
Kun Gilgameš kohtasi villi-ihmisen – ihmisen ja eläimen eronteko muinaisessa Mesopotamiassa
Mesopotamialaisen Gilgameš-eepoksen tarkastelu näyttää, miten muinaiset ihmiset tekivät rajanvetoa ihmisen ja eläimen välillä.
Kun lemmikki kuolee: haudat kertovat surusta ja ristiriitaisesta suhteesta eläimeen
Lemmikin kuolemasta puhutaan yhä avoimemmin, ja surun näyttäminen on sallitumpaa. Surulle on kuitenkin myös oma, erityinen tilansa: lemmikkien hautausmaa.
Käsitys häirikkösudesta syntyi 1900-luvun lopulla
Ihmisasutuksen lähellä vieraileva susi on nykyään monen ihmisen mielestä häirikkösusi. Tämä näkemys ei kuitenkaan ole historiaton.
Liha yhdistää ja erottaa – eläimet, lihansyönti ja uskonnollinen identiteetti
Miten eläinsuhteet rakentuvat eri uskontoperinteissä? Miten ne ovat kytköksissä lihansyöntiin ja ruokavalintoihin laajemmin?
Antiikin Roomassa sudella oli uskonnollinen asema
Taru susiemosta, joka imetti Romulusta ja Remusta, on vain yksi osoitus suden keskeisestä asemasta antiikin Roomassa. Sudella oli epävirallinen, uskonnollinen erityisasema.
Darwinin ’paholaisen kappalainen’ – voiko loispistiäinen olla Jumalan silmissä hyvä?
Käsitys eläimistä Jumalan viisautta heijastelevina hyvinä luomuksina on ollut ristiriidassa eläinten inhottavilta vaikuttavien ominaisuuksien kanssa. Miten teologit ovat suhtautuneet luonnon varjopuoleen?
Miksi vain ihminen olisi hyvä?
Vain ihminen voi toimia eettisesti oikein tai väärin, koska vain ihminen ajattelee. Muut eläimet toimivat vaistonvaraisesti. Uudempi eläintutkimus kyseenalaistaa nämä ajatukset.
Pääkirjoitus: Tarvitsemmeko uuden Nooan arkin?
Eläinten massasukupuutto ja koronavirus ovat esimerkkejä uhista, jotka liittyvät eläinsuhteeseemme. Uskontoperinteissä ja mytologioissa on vuosituhansien ajan käsitelty ihmisen erityistä asemaa muihin eläimiin nähden.
Disputation: Varför vet vi så lite om att det dansades i kyrkorna på medeltiden?
Den 6 oktober disputerar Laura Hellsten i teologisk etik med religionsfilosofi vid Åbo Akademi. I sin avhandling Through the Bone and Marrow – Re-examining Theological Encounters with Dance in Medieval Europe granskar hon kritiskt den forskning som gjorts kring dans i den västliga kristna traditionen och teologin.
Korona-ajan kuunteleva keskustelu kirjoituksista: Mitä Kirjoituksemme sanovat kärsimyksestä?
Pyhien kirjoitusten äärellä kolmen uskonnon edustajat kysyivät: Miten suhtautua kärsimykseen Jumalan maailmassa?
Suomen Uskontotieteellinen Seura tarjoaa laajan näköalan alan tutkimuksesta kiinnostuneille
Mitä ovat teologiset tieteelliset seurat? Tässä juttusarjassa Teologia.fi:n opiskelijatoimitus haastattelee eri seurojen puheenjohtajia selvittääkseen mitä nämä seurat ovat ja miksi ne ovat olemassa. Tällä kertaa haastattelimme Suomen Uskontotieteellisen Seuran (SUS)…
Inblick i osäkra tider: polarisering och förtroende
Den gångna våren har verkligen varit exceptionell, både på ett vardagligt och ett politiskt plan. Hur ser coronasituationen ut för en teolog? Kan teologisk forskning hjälpa oss förstå situationen bättre?
Koronakriisin seuraukset: Polarisaatiota, populismia ja luottamusta tieteeseen
Poikkeuksellinen koronakevät on vaikuttanut maailmanlaajuisesti arkeen ja poliittisiin liikehdintöihin. Miltä tilanne näyttää teologin näkökulmasta? Voiko teologinen tutkimus tarjota näkökulmia koronakriisin valaisemiseen?
Kannabista Jahven alttarilla
Tutkijat ovat pitkään epäilleet, että huumaavia aineita ja hallusinogeenisia lääkkeitä käytettiin muinaisissa uskonnollisissa rituaaleissa. Aradin löydöt näyttävät todistavan epäilyn.
Väitös: Yhteisöllisyys tukee tai tuhoaa ihmisen perushyviä
Miksi yhteisöllisyys tukee ihmisen hyviä, mutta voi kääntyä myös tuhoamaan niitä? Taina Kalliokoski tarkastelee Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan tekemässään väitöstutkimuksessa yhteisöllisyyden rajoja käsiteanalyysin keinoin.
Pieni kirja Elie Wieselin perinnöstä
Yksi näkyvimmistä Holokaustin todistajista oli Elie Wiesel, Auschwitz-Birkenausta eloonjäänyt, joka sittemmin kohosi aikamme merkittävimpien ajattelijoiden joukkoon. Esittelyssä on uusi kirja Wieselistä.
Avoin kirjoittajakutsu Teologisen Aikakauskirjan PANDEMIATEEMANUMEROON
Teologisen Aikakauskirjan ensi vuoden teemanumerossa 4/2021 pohditaan, millaisia risteyskohtia uskonnoilla ja globaaleilla kulkutaudeilla on.