Ajankohtaista
Evankeliumia eteenpäin halvoilla massapainatteilla
Kuvitettuja tekstejä. Edullisia aapisia. Taskukirjoja. Traktaatteja. Varhainen kirjapainotekniikka oli reformaattoreiden tärkeä työkalu. Myöhemminkin kun uusi painotekniikka on kehitetty, se on vaikuttanut uskonnollisten liikkeiden levittämiseen.
Miksi jaettuja kertomuksia tarvitaan autonomisen teknologian aikana?
Automatisaation sanotaan lisäävän turvallisuutta. Kaupallisen ilmailun turvallisuuskulttuurissa myös ihmisten elävällä kohtaamisella ja kokemusten jakamisella on ratkaiseva merkitys. Tästä uskonnolliset yhteisötkin voivat ottaa oppia.
Teologian ja avaruustutkimuksen rajapinnalla
Miten käy kristinuskon opetuksille, jos maapallon ulkopuolelta löytyy älyllistä elämää? Dogmatiikan professori Olli-Pekka Vainio arvioi Andrew Davisonin tuoretta aihetta käsittelevää kirjaa.
Kehittyvä teknologia haastaa sotilaspappien ammattitaitoa
Kehittyvien sotilasteknologioiden eettinen tarkastelu edellyttää, että ymmärretään yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen toimintaa sekä teknologian vaikutuksia niihin. Siksi sotilaspapeilla on oltava laaja-alaista, koulutukseen perustuvaa osaamista.
Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen apurahat vuodeksi 2024 haettavana
Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen APURAHAT vuodeksi 2024 julistetaan haettavaksi.
Teknologioiden teologiaa -keskustelutilaisuuden tallenne
Teknologioiden teologiaa -keskustelutilaisuus torstaina 7.9.2023 klo 17–19 Tiedekulmassa
Väitöshaastattelu: Kuinka ortodoksisen kirkon perinne sopii yhteen naisten ja lasten ihmisoikeuksien kanssa?
Tuore väitöstutkimus osoittaa, kuinka moderni ihmisoikeusajattelu ja -säännöstö voivat olla jännitteisessä suhteessa uskonnollisten yhteisöjen perinteisiin ja normeihin nähden. Elsi Takalan mukaan yleisiä ihmisoikeusperiaatteita ei varauksetta jaeta ortodoksisten paikalliskirkkojen piirissä.
Kolmen uskonnon keskustelua Joosefin tarinan äärellä
Kolmen uskonnon kuuntelevaa keskustelua Kirjoituksista käytiin 15. toukokuuta verkon välityksellä. Toukokuisena iltana Joosefin tarinan äärelle oli kokoontunut toistakymmentä juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin tradition edustajaa.
Globaalisti paikalliset seurakunnat – Ylirajaisuus on keskeinen osa maahanmuuttajayhteisön elettyä uskontoa
Jatkuvasti monietnisemmässä Suomessa myös uskonnollisten yhteisöjen kirjo on entistä laajempi. Paikallisten seurakuntien ja globaalin kristinuskon välissä tapatuvat kulttuurien kohtaamiset kertovat maahanmuuttajayhteisöjen uskonnollisuuden monimuotoisuudesta.
Pääkirjoitus: Uskonnon ja siirtolaisuuden risteymiä
Uskonnolliset traditiot elävät ja liikkuvat paikasta toiseen niitä kantavien ihmisten mukana. Teemanumero sukeltaa uskonnon ja uskonnollisten yhteisöiden merkityksiin niin siirtolaisten lähtö- kuin kohdemaissakin.
Suomen orientaaliortodoksisten yhteisöjen toimintaedellytykset ja uskonnonvapaus
Orientaaliortodoksiset kirkot ovat tulleet osaksi suomalaista kristinuskoa viime vuosikymmeninä kansainvälisen siirtolaisuuden myötä. Yhteisöjen uskonnonvapauden toteutumiseen Suomessa vaikuttavat niiden resurssit ja muut toimintaedellytykset.
Rasismilla on kielteisiä vaikutuksia sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta
Rasismi perustuu kestämättömiin yleistyksiin ja niiden pohjalta muodostettujen ryhmien kohtelemiseen eriarvoisesti. Rasismin kokemukset heikentävät ihmisten uskoa koulutukseen ja tulevaisuuteen.
Torjutun paluu: Ilmastosiirtolaisuus ja yksilön vastuu
Kuka kantaa vastuun ilmastosiirtolaisuuden lisääntymisestä? Ilmiöön liittyvät eettiset kysymykset ovat monimutkaisia ja usein kivuliaitakin. Osallistumalla yhteiskunnan normaaliin toimintaan joudumme jatkuvasti vaikeisiin tilanteisiin, joissa moraalisesti oikein toimiminen on yhä vaikeampaa.
Evankelis-luterilaiset seurakunnat pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tukijoina
Evankelis-luterilaisten seurakuntien toiminta on virkistynyt turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten saapumisen myötä. Ensi sijassa seurakuntien tuki on ollut humanitaarista ja alkuvaiheen asettumiseen liittyvää, mutta myös kotouttavaa ja seurakuntayhteyttä tarjoavaa.
Kristendom ger en ny referensram för livet efter flykt
Varför är religion en grund för asyl? Och hurdana frågor uppstår när asylsökanden och asylmyndigheter har olika syn på religionens natur? Vad är det som motiverar asylsökande till att konvertera?
Haltijoita, jumalhahmoja vai Pauliina Kainulaisen metsähengellisyyttä?
Pauliina Kainulaisen kirja Metsän teologia täyttää kymmenen vuotta. Nyt keväällä Kainulaiselta on ilmestynyt teos nimeltään Metsämaja: Luontomietiskelyjä maan kielellä. Se sisältää teologiaa riittien kielellä. Kirjan sisältö syventää metsän teologian maailmankatsomusta.
Ymmärrystä etsivä tutkija ja dialogia arvostava opettaja – Haastattelussa Teuvo Laitila
Laitilan uraa on siivittänyt uteliaan ihmisen tarve ja halu ymmärtää ympäröivää maailmaa yhä syvemmin. Taannoisen eläkkeelle jäämisen seurauksena on aika kerrata hieman tarkemmin ja kysyä, millaisista palasista Laitilan ura on lopulta koostunut.
Kaikkea maan ja taivaan väliltä – Kirjaesittelyssä Porfyrioksen Sielullisten vahingoittamista vastaan
Merkittävä uusi käännös esittelee uusplatonistisen eläinfilosofian runsaudensarven ja vie lukijansa kiehtovaan myöhäisantiikin maailmaan.