Ajankohtaista

| Laura Wickström

Den gröna Koranen – omtolkningar inför den ekologiska krisen

Förståelsen för hur den fysiska världen fungerar ur ett koraniskt perspektiv ökar möjligheterna att reagera på miljökrisen. (Om)tolkade principer om människans ansvar och plats i världen bidrar med teologisk grund i miljödiskussionen.

| Maria Pakkala

Lähi-idän Koraanin tulkitsijat lukevat Koraania politiikan kautta

Mediassa tai julkisessa keskustelussa usein kysytään, miten Koraani tai islam suhtautuu johonkin kysymykseen. Taustalla on usein erilaisia suhtautumistapoja asioihin. Tämä pätee myös islamin ja Koraanin näkemykseen juutalaisista ja kristityistä.

| Abbas Bahmanpour

Shiialaisessa Koraanin tulkinnassa paljon yhteistä muiden islamin suuntausten kanssa

Shiialaisuudessa Koraanin tulkinnalla on pitkät perinteet, mikä on jopa monille islamin tutkijoille huonosti tunnettua. Vaikka tulkintaeroja on ollut ja on edelleen shiiojen ja muiden suuntauksien välillä, erot eivät ole ehkä niin suuria kuin monet saattavat luulla.

| Julius Kankkunen

Kirjaesittelyssä Kirjakääröistä digiraamattuun – Pyhän tekstin idea, muoto ja käyttö

Jutta Jokirannan ja Nina Nikin toimittama Suomen Eksegeettisen Seuran tuore julkaisu koostuu erilaisista artikkeleista, jotka johdattavat lukijaa tutustumaan eri aikakausien ja uskontojen käsityksiin pyhistä teksteistä.

| Talvikki Ahonen

Jeesuksen vertausten koodia murtamassa

Jeesuksen käyttämät vertaukset ovat laajasti tunnettuja, tulkittuja ja siteerattuja. Professori Lauri Thurénin ja tutkijatohtori Niilo Lahden tutkimusryhmä selvittää Jeesuksen vertausten argumentaatiota, retoriikkaa ja tulkintahistoriaa.

| Erica Pottier

Miten puolison psyykkinen sairaus pyritään ymmärtämään osana omaa elämäntarinaa?

Jonna Ojalammin väitöskirja tarjoaa aineistoa keskusteluun siitä, miten puolison psyykkinen sairaus näkyy puolisoiden elämänkatsomuksessa ja parisuhdesitoutumisessa.

| Noora Koivulahti

Totuus-verkkosymposiumin ilmoittautuminen on auki

Karjalan teologinen seura (KTS) järjestää 14–15.2.2022 kaikille avoimen verkkosymposiumin, jonka teemana on totuus.

| Talvikki Ahonen

Uskonnolliset yhteisöt ovat hybridivaikuttamisen kohteita ja kanavia

TM Mira Ruokolainen tutki maisterintutkielmassaan islamin kategorian taktisuutta Krimin miehityksen yhteydessä. Käsityksiä erilaisten islamin muotojen yhteensopivuudesta venäläisen identiteetin kanssa käytetään ohjaamaan, harhauttamaan, rajoittamaan ja eristämään väestönosia.

| Jasmin Huikku

Miten olla hurskas? – Kolmen uskonnon keskustelu

Kolmen uskonnon keskustelun teemana oli ”Millainen on hurskas ihminen?”. Tällä kertaa osallistujina oli korkeakouluopiskelijoita.

| Mika Aspinen

Kirjaesittelyssä kirkon ja juutalaisuuden suhteeseen syventyvä teos

Kristinusko ja juutalaisuus ovat pikemminkin läheisiä sisaruksia kuin äiti ja tytär. Tähän tapaan dialogiin johdattaa kokoelman ensimmäinen artikkeli.

| Talvikki Ahonen

Graduhaastattelu: Uskontojen välisen yhteistyön mahdollisuudet Israelin-Palestiinan konfliktissa

Teologian maisteri Anne Heikkinen perehtyi maisterintutkielmassaan palestiinalaiseen kontekstuaaliseen teologiaan. Kontekstuaalisessa teologiassa tarkastellaan teologian yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan ja kulttuuriin.

| Timo-Matti Haapiainen

Ole hyvä sekä hyville että pahoille – Kolmen uskonnon keskustelu

Kolmen uskonnon keskustelu kokosi toistakymmentä ihmistä yhteen keskustelemaan hyvän tekemisestä.

| Anna Sofia Salonen

Koronaviruspandemia avaa näkökulmia ruoka-apuun ja kriiseihin

Koronaviruspandemia paljasti, että ruoka-apu on enemmän kuin sosiaalinen tapahtuma. Sen kova ydin on aineellinen avun tarve, jota ei sulateta yhteisöllisyydellä. Ruoka-apu ei ole vastaus, vaan kehotus parantaa heikossa asemassa olevien tilannetta.

| Esko M. Laine

Rippikoulun käynyt ja rokotettu – Suomen ensimmäiset joukkorokotukset pappien ja lukkarien vastuulla

1800-luvulla vastuu isorokkorokotuksista jäi papeille ja lukkareille, joiden piti sekä hoitaa rokottaminen että perustella sen tarpeellisuus. Rokottamisen historia osoittaa, että jotkut kysymykset ovat samoja ajasta riippumatta.

| Suvi-Maria Saarelainen & Hilla Inkilä & Noora Palmi

Seurakuntien digiloikassa työ säilyi merkityksellisenä – yhteisöllisyyttä jäätiin kaipaamaan

Seurakuntatyön nopeaa sopeutumista korona-arkeen kuvaa hyvin Kuopion hiippakunnan piispan Jari Jolkkosen kuvaus: kokoontumisrajoitusten tullessa voimaan torstaina, pääosin seurakunnat striimasivat jumalanpalveluksia sunnuntaina.

| Talvikki Ahonen ja Pekka Metso

Striimit ovat köyhä korvike aidoille jumalanpalveluksille

Kokoontumisrajoituksista johtuen Suomen ortodoksisen kirkon jumalanpalvelukset siirtyivät pääasiallisesti verkkoon. Tällä oli vaikutuksensa kirkon jäsenten kokemuksiin yhteydestä ja kirkon jäsenyydestä.

| Karoliina Ahonen

Pandemia antoi käsityksen marginaalissa elävien arjesta

Ihmisoikeudet tulevat näkyviksi yleensä vasta kun niiden toteutumisessa on ongelmia. Näin kävi myös globaalin koronapandemian myötä, mutta joidenkin ihmisten kohdalla korona ei muuttanut mitään.

| Liisa Loiri

Ensimmäinen korona-pääsiäinen pakotti seurakunnat digitaalisiin jumalanpalveluksiin

Keväällä 2020 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnissa elettiin oudossa tilanteessa. Kirkkovuoden suurin juhla oli käsillä, ja jumalanpalvelukset toimitettiin suljetuin ovin – seurakuntalaiset osallistuivat niihin striimien tai tallenteiden välityksellä.