Ajankohtaista

Ihmisyys on sanoista tehty. Sanojen avulla järjestämme kotimme maailmaan, pystytämme sen rajat, raivaamme kaaoksesta kosmoksen. Kieli on samalla tärkein väline, jolla ihminen on erotettu eläimyydestä ja muunlajiset eläimet sysätty moraalisen tarkastelun ulkopuolelle.

Mesopotamialaisen Gilgameš-eepoksen tarkastelu näyttää, miten muinaiset ihmiset tekivät rajanvetoa ihmisen ja eläimen välillä.

Lemmikin kuolemasta puhutaan yhä avoimemmin, ja surun näyttäminen on sallitumpaa. Surulle on kuitenkin myös oma, erityinen tilansa: lemmikkien hautausmaa.

Ihmisasutuksen lähellä vieraileva susi on nykyään monen ihmisen mielestä häirikkösusi. Tämä näkemys ei kuitenkaan ole historiaton.

Miten eläinsuhteet rakentuvat eri uskontoperinteissä? Miten ne ovat kytköksissä lihansyöntiin ja ruokavalintoihin laajemmin?

Taru susiemosta, joka imetti Romulusta ja Remusta, on vain yksi osoitus suden keskeisestä asemasta antiikin Roomassa. Sudella oli epävirallinen, uskonnollinen erityisasema.

Käsitys eläimistä Jumalan viisautta heijastelevina hyvinä luomuksina on ollut ristiriidassa eläinten inhottavilta vaikuttavien ominaisuuksien kanssa. Miten teologit ovat suhtautuneet luonnon varjopuoleen?

Vain ihminen voi toimia eettisesti oikein tai väärin, koska vain ihminen ajattelee. Muut eläimet toimivat vaistonvaraisesti. Uudempi eläintutkimus kyseenalaistaa nämä ajatukset.

Eläinten massasukupuutto ja koronavirus ovat esimerkkejä uhista, jotka liittyvät eläinsuhteeseemme. Uskontoperinteissä ja mytologioissa on vuosituhansien ajan käsitelty ihmisen erityistä asemaa muihin eläimiin nähden.

Den 6 oktober disputerar Laura Hellsten i teologisk etik med religionsfilosofi vid Åbo Akademi. I sin avhandling Through the Bone and Marrow – Re-examining Theological Encounters with Dance in Medieval Europe granskar hon kritiskt den forskning som gjorts kring dans i den västliga kristna traditionen och teologin.

Pyhien kirjoitusten äärellä kolmen uskonnon edustajat kysyivät: Miten suhtautua kärsimykseen Jumalan maailmassa?

Mitä ovat teologiset tieteelliset seurat? Tässä juttusarjassa Teologia.fi:n opiskelijatoimitus haastattelee eri seurojen puheenjohtajia selvittääkseen mitä nämä seurat ovat ja miksi ne ovat olemassa. Tällä kertaa haastattelimme Suomen Uskontotieteellisen Seuran (SUS)…

Den gångna våren har verkligen varit exceptionell, både på ett vardagligt och ett politiskt plan. Hur ser coronasituationen ut för en teolog? Kan teologisk forskning hjälpa oss förstå situationen bättre?

Poikkeuksellinen koronakevät on vaikuttanut maailmanlaajuisesti arkeen ja poliittisiin liikehdintöihin. Miltä tilanne näyttää teologin näkökulmasta? Voiko teologinen tutkimus tarjota näkökulmia koronakriisin valaisemiseen?

Tutkijat ovat pitkään epäilleet, että huumaavia aineita ja hallusinogeenisia lääkkeitä käytettiin muinaisissa uskonnollisissa rituaaleissa. Aradin löydöt näyttävät todistavan epäilyn.

Miksi yhteisöllisyys tukee ihmisen hyviä, mutta voi kääntyä myös tuhoamaan niitä? Taina Kalliokoski tarkastelee Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan tekemässään väitöstutkimuksessa yhteisöllisyyden rajoja käsiteanalyysin keinoin.

Yksi näkyvimmistä Holokaustin todistajista oli Elie Wiesel, Auschwitz-Birkenausta eloonjäänyt, joka sittemmin kohosi aikamme merkittävimpien ajattelijoiden joukkoon. Esittelyssä on uusi kirja Wieselistä.

Teologisen Aikakauskirjan ensi vuoden teemanumerossa 4/2021 pohditaan, millaisia risteyskohtia uskonnoilla ja globaaleilla kulkutaudeilla on.