Ajankohtaista

Noitakirja pyrkii avaamaan nykynoituutta ja noituuden historiaa suurelle yleisölle. Kirjassa noituus itsessään kuvataan alun perin kunnioitettuna, mutta kristinuskon myötä sitä alettiin pitämään epäilyttävänä ja noidat yhdistettiin paholaiseen. Kirjassa myös nykynoidat itse pääsevät ääneen ja nykynoituutta tarkastellaan eri näkökulmien kautta.

Uusi jakso Teologia.fi:n Podcastissa. Tuoreita tutkimuksia -sarjan avaavassa jaksossa opiskelijatoimittaja TM Heidi Toivanen keskustelee Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professorin Kati Tervo-Niemelän kanssa.

Jo vuosien mittaiseksi venynyt sarja kolmen abrahamilaisen uskonnon ”kuuntelevia keskusteluja Kirjoituksista” (tunnettu maailmalla paremmin nimellä Scriptural Reasoning) sai jatkoa, kun ryhmä kolmesta uskonnosta kokoontui tiistaina 8. marraskuuta Helsingin Mellunmäen Resalat islamilaisen yhdyskunnan tiloissa.

Prominent Theologians of the Twentieth Century” tarkastelee luterilaisen ja ortodoksisen kirkon välisiä kuvan teologiaan liittyviä jännitteitä. Korhonen käsittelee väitöskirjansa puitteissa kolmen luterilaisen- ja kolmen ortodoksiteologin kannanottoja vuosilta 1900–1950.

y mediassa painottuu konservatiiveihin. Toisaalta journalismin suhtautuminen luterilaiseen kirkkoon instituutiona on tavanomaisesti melko myönteinen. Kaikki tuntevat Päivi Räsäsen mediavalokeilan, mutta millä tavalla muiden poliitikkojen uskonnollisuus näkyy?

Erilaiset lukutaidot ovat nousseet yhteiskunnalliseen, kasvatukselliseen ja koulutukselliseen keskusteluun. Kulttuurisesta lukutaidosta on puhuttu Yhdysvalloissa 1980-luvun lopulta lähtien, kun älymystö huolestui kulttuurisen muistin vähittäisestä katoamisesta. Medialukutaidosta on puhuttu siitä lähtien, kun median on huomattu ohjaavan yhä kokonaisvaltaisemmin ihmisten mielipiteenmuodostusta ja kun erilaisten mediateknologioiden käytöstä on tullut arkeamme läpäisevää. Uskontolukutaidosta on puhuttu vähemmän, mutta sitäkin keskustelua on käyty pitkään.

Populaarikulttuurin tuotteissa esiintyvät kuvaukset katsomuksista ovat usein negatiivisia. Niissä saatetaan tuoda esiin esimerkiksi uskonnollisiin yhteisöihin liitettyjä yksittäisiä epäkohtia tai ongelmia, joita yhteisöt aiheuttavat jäsenilleen. Tällaiset katsomuslukutaidon puutetta osoittavat stereotyyppiset kuvaukset luovat tarvetta lukutaidolle, jossa erotetaan asiallinen ja perusteltu kritiikki yksipuolisesta ja yleistävästä kritiikistä.

Kun pohditaan Suomen monimuotoisen muslimiväestön medianäkyvyyttä, on tärkeä kysyä, kuka puhuu islamin puolesta tiedotusvälineissä. Kuka saa edustaa Suomen muslimeita lehtien sivuilla ja television ajankohtaisohjelmissa?

Medialla on iso rooli katsomuslukutaidon heijastajana ja rakentajana. Mutta millainen on tuo lukutaito muiden kuin vakiintuneiden uskontojen tai selkeän uskonnottomuuden suhteen? Kuinka media esimerkiksi osaa lukea uushenkisyyttä?

Den kyrkliga kommunikationen har blivit alltmer fokuserad på förmedlandet av grundläggande information om kyrkan och dess verksamhet. Kan den förstås i ljuset av en utökad förståelse av litteracitetsbegreppet?

Tiedotusvälineissä julkaistujen artikkeleiden perusteella monet kulttuurialan ihmiset ovat kiinnostuneita ortodoksisesta kirkosta. Mitä tarinat hengellisen kodin löytämisestä kertovat ortodoksisuudesta ja sen käsittelystä mediassa 2000-luvun Suomessa?

Mikäli suomalaista mediaa on uskominen, henkisyys on erityisesti nuorilla hurjassa nosteessa. Myös jotkut kyselyt tarjoavat ajatukselle lievää tukea. Uutisoinnissa on kuitenkin yksi ongelma. Se jättää taustalle määrällisesti merkittävimmän muutoksen Suomen katsomuksellisessa kentässä: uskonnottomuuden ja ateismin yleistymisen.

Apurahoja myönnetään kirkon ja seurakuntien päätöksenteolle ja toiminnan kehittämiselle tarpeelliseen kirkon ja uskonnollisen elämän sekä yhteiskunnan muutosten tutkimukseen.

Teologian ja uskonnontutkimuksen päivillä 19.5.2022 kuultiin asiantuntijoiden puheenvuoroja sekä paneelikeskustelu aiheesta ”Sodan ja rauhan kirkot Ukrainassa ja Venäjällä”, jota Teologia.fi oli seuraamassa. Ukrainassa hiljattain puhjenneen sodan johdosta aihe on herkkä, mutta tärkeä. Miten kirkko toimii tai pyrkii toimimaan sodan keskellä?

Sara Högbergs magisteravhandling i praktisk teologi handlar om hur tro och religiös identitet har formats hos sex unga finlandssvenska baptister. Hon kom till slutsatsen att sociala relationer spelar stor roll för att utveckla en tro.

Teologisen Aikakauskirjan uusin numero on julkaistu.

Kolmen uskonnon keskusteluja on järjestetty Suomessa jo reilun kymmenen vuoden ajan ja niissä on tarkoitus lähestyä tärkeitä teemoja valittujen pyhien tekstien ja niiden pohjalta käydyn keskustelun ja kysymysten avulla.

Teologia.fi:n Podcast haastatteli kolmea Teologian ja uskonnontutkimuksen päivillä 2022 esitelmöinyttä tutkijaa heidän esitelmänsä aiheesta ja tutkimuksestaan yleisesti.