Ajankohtaista
Totuus-verkkosymposiumin ilmoittautuminen on auki
Karjalan teologinen seura (KTS) järjestää 14–15.2.2022 kaikille avoimen verkkosymposiumin, jonka teemana on totuus.
Uskonnolliset yhteisöt ovat hybridivaikuttamisen kohteita ja kanavia
TM Mira Ruokolainen tutki maisterintutkielmassaan islamin kategorian taktisuutta Krimin miehityksen yhteydessä. Käsityksiä erilaisten islamin muotojen yhteensopivuudesta venäläisen identiteetin kanssa käytetään ohjaamaan, harhauttamaan, rajoittamaan ja eristämään väestönosia.
Miten olla hurskas? – Kolmen uskonnon keskustelu
Kolmen uskonnon keskustelun teemana oli ”Millainen on hurskas ihminen?”. Tällä kertaa osallistujina oli korkeakouluopiskelijoita.
Kirjaesittelyssä kirkon ja juutalaisuuden suhteeseen syventyvä teos
Kristinusko ja juutalaisuus ovat pikemminkin läheisiä sisaruksia kuin äiti ja tytär. Tähän tapaan dialogiin johdattaa kokoelman ensimmäinen artikkeli.
Graduhaastattelu: Uskontojen välisen yhteistyön mahdollisuudet Israelin-Palestiinan konfliktissa
Teologian maisteri Anne Heikkinen perehtyi maisterintutkielmassaan palestiinalaiseen kontekstuaaliseen teologiaan. Kontekstuaalisessa teologiassa tarkastellaan teologian yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
Ole hyvä sekä hyville että pahoille – Kolmen uskonnon keskustelu
Kolmen uskonnon keskustelu kokosi toistakymmentä ihmistä yhteen keskustelemaan hyvän tekemisestä.
Koronaviruspandemia avaa näkökulmia ruoka-apuun ja kriiseihin
Koronaviruspandemia paljasti, että ruoka-apu on enemmän kuin sosiaalinen tapahtuma. Sen kova ydin on aineellinen avun tarve, jota ei sulateta yhteisöllisyydellä. Ruoka-apu ei ole vastaus, vaan kehotus parantaa heikossa asemassa olevien tilannetta.
Rippikoulun käynyt ja rokotettu – Suomen ensimmäiset joukkorokotukset pappien ja lukkarien vastuulla
1800-luvulla vastuu isorokkorokotuksista jäi papeille ja lukkareille, joiden piti sekä hoitaa rokottaminen että perustella sen tarpeellisuus. Rokottamisen historia osoittaa, että jotkut kysymykset ovat samoja ajasta riippumatta.
Seurakuntien digiloikassa työ säilyi merkityksellisenä – yhteisöllisyyttä jäätiin kaipaamaan
Seurakuntatyön nopeaa sopeutumista korona-arkeen kuvaa hyvin Kuopion hiippakunnan piispan Jari Jolkkosen kuvaus: kokoontumisrajoitusten tullessa voimaan torstaina, pääosin seurakunnat striimasivat jumalanpalveluksia sunnuntaina.
Striimit ovat köyhä korvike aidoille jumalanpalveluksille
Kokoontumisrajoituksista johtuen Suomen ortodoksisen kirkon jumalanpalvelukset siirtyivät pääasiallisesti verkkoon. Tällä oli vaikutuksensa kirkon jäsenten kokemuksiin yhteydestä ja kirkon jäsenyydestä.
Pandemia antoi käsityksen marginaalissa elävien arjesta
Ihmisoikeudet tulevat näkyviksi yleensä vasta kun niiden toteutumisessa on ongelmia. Näin kävi myös globaalin koronapandemian myötä, mutta joidenkin ihmisten kohdalla korona ei muuttanut mitään.
Ensimmäinen korona-pääsiäinen pakotti seurakunnat digitaalisiin jumalanpalveluksiin
Keväällä 2020 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnissa elettiin oudossa tilanteessa. Kirkkovuoden suurin juhla oli käsillä, ja jumalanpalvelukset toimitettiin suljetuin ovin – seurakuntalaiset osallistuivat niihin striimien tai tallenteiden välityksellä.
Koronavirus johtaa pohtimaan pahan ongelmaa
Korona herättää helposti järkytyksen, joka taas ilmenee kysymyksinä: onko pandemialla merkitystä? Miksi se tapahtui? Voiko maailmaan luottaa? Pahan ongelma koskee maailman merkitystä.
Korona-ajan hautajaiset tukahduttivat tunteiden ilmaisemisen
Hautajaiset ja niihin liittyvät rajoitukset ovat nousseet korona-aikana otsikoihin suomalaisessa mediassa. Hautajaisiin osallistuneiden kirjeissä korostuu sosiaalisen läheisyyden tarve poikkeusaikana.
Pääkirjoitus: Miten korona meitä kurittaa?
Viruksena korona on ennen kaikkea lääketieteellisen ja rokotetutkimuksen ytimessä. Ilmiönä korona on monitieteellinen tutkimusaihe, joka herättää pohtimaan viruspandemian erilaisia puolia. Tämä teemanumero kokoaa erityisesti teologisen tutkimuksen parissa tehtyä koronatutkimusta.
Muutakin kuin kaksi ääripäätä – Mitä uskonnollisia argumentteja eduskunnan täysistuntokeskusteluissa käytetään?
Piisu Tuomisen Helsingin yliopistosta valmistunut kirkkohistorian maisterintutkielma ’Jumala loi Aadamin ja Eevan, ei Aadamia ja Eeroa’ : Uskonnolliset argumentit eduskunnan sukupuolineutraalin avioliittolain täysistuntokeskusteluissa 2012–2017 tarkastelee eduskunnassa käytyjä täysistuntokeskusteluita sukupuolineutraalia avioliittolakia käsittelevistä aloitteista. Tutkielmassaan hän tarkastelee kolmen eri lakialoitteen matkaa eduskunnassa ja niiden puimisessa käytettyjä argumentteja.
Kuolemanjuhlaa, vainajapelkoa ja varmuutta toisesta maailmasta – Yliluonnollisen sekä pyhäinpäivän monet kasvot
Pyhäinpäivää eli pyhäinmiestenpäivää vietetään Suomessa lokakuun lopun ja marraskuun alulle sijoittuvana päivänä, joka tänä vuonna 2021 osuu marraskuun ensimmäiselle lauantaille. Pyhäinpäivän nykyinen merkitys on muistaa marttyyreja, pyhimyksiä ja eritoten läheisiä kristittyjä vainajia, joista viimeinen on pyhäinpäivän tunnetuin puoli luterilaisuudessa. Pyhäinpäivän alta löytyy kuitenkin kerrostumia myös kristinuskon ulkopuolelta.
Karjalan teologisen seuran yleisöilta 28.10. klo 18: Julistajasta kuuntelijaksi – Irja Kilpeläinen suomalaisen sairaalasielunhoidon uudistajana 1960–1969
Yleisöillassa pääsemme kuulemaan, kuka Irja Kilpeläinen oikeastaan oli, millaista työtä hän teki ja miten suomalainen sairaalasielunhoito on kehittynyt.
- « Edellinen sivu
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- …
- 49
- Seuraava sivu »