Ajankohtaista

Detta temanummer har som sin utgångspunkt konst och teologi. När man bjuder in dans till en sådan diskussion, problematiseras fältet väldigt snabbt.

Med sitt rika bildspråk framstår kyrkobyggnaden som den kristna kyrkans yttersta konstform. Men även om kyrkor fortsätter att tilltala oss är frågan om de talar till oss – alltså på ett språk vi förstår. Förmår människan av idag ta till sig den berättelse som kyrkobyggnaden förmedlar?

Mikä Raamattu on ja miten kirja on muovautunut historian saatossa kirjureiden käsissä? Mistä Raamatun varhaisimmat käsikirjoitukset löytyvät, vai onko niitä edes löydettävissä? Raamatun käsikirjoitusten historiaan keskittyvä teos etsii vastauksia tekstikriittisestä tutkimuksesta mielenkiintoa herättävällä tavalla.

Alan T. Berger on vuosikymmenien ajan kirjoittanut artikkeleita ja kirjoja Elie Wieselin ajatteluun liittyen. Eräässä varhaisemmassa esseessään How my Mind has Changed (1997) hän avaa henkilökohtaista tietään Wieselin koskettamaksi lukijaksi, ystäväksi ja tutkijaksi. Wieselin vaikuttamana hänestäkin tuli holokaustin historioitsija ja sen tapahtumista nousevan inhimillisen vastuun kansainvälinen kouluttaja.

Ihmiskunnan teknologisoituminen on kuin olympialaisten slogan: nopeammin, korkeammalle ja voimakkaammin. Uudet tekniikat muuttavat käytänteitä mutta myös ajattelemisen tapoja ja inhimillisiä arvostuksia.

Sivilisaatiomme on kehittynyt yhdessä kirjoitustaidon kanssa. Se on tarjonnut mahdollisuuden säilyttää ja rakentaa tietoa sukupolvien yli. Kirjoitusteknologian muutokset ovat syntyneet aina tiettyjen ihmisyhteisöjen tarpeista säilöä ja välittää tietoa.

Tekoälyä hyödyntävät kuvantunnistuspalvelut rakentavat käsityksiä uskonnosta dataistuneessa maailmassa. Tutkimuksessa paljastui, että Amazonin, Googlen ja Microsoftin palveluilla on kuitenkin rasistisia, kristillisiä ja kaupallisia vinoumia.

Onnettomuuksia pidettiin pitkään tapahtumina, joihin ihminen ei voi vaikuttaa. Maanjäristyksen tuhottua Lissabonin vuonna 1755 alettiin etsiä tutkimustietoon pohjautuvia selityksiä katastrofeille. Muutos näkyy yhä tavassamme suhtautua onnettomuuksiin.

Tieteisfiktiossa robottien ja ihmismäisten koneiden moraalinen kohtelu on tavallinen teema. Robotin huonosta kohtelusta on helppo närkästyä: Robotille oikeudet! Tosiasiassa aihe on hankala ja vie meidät ihmisyyden ydinkysymysten äärelle.

Kuvitettuja tekstejä. Edullisia aapisia. Taskukirjoja. Traktaatteja. Varhainen kirjapainotekniikka oli reformaattoreiden tärkeä työkalu. Myöhemminkin kun uusi painotekniikka on kehitetty, se on vaikuttanut uskonnollisten liikkeiden levittämiseen.

Automatisaation sanotaan lisäävän turvallisuutta. Kaupallisen ilmailun turvallisuuskulttuurissa myös ihmisten elävällä kohtaamisella ja kokemusten jakamisella on ratkaiseva merkitys. Tästä uskonnolliset yhteisötkin voivat ottaa oppia.

Miten käy kristinuskon opetuksille, jos maapallon ulkopuolelta löytyy älyllistä elämää? Dogmatiikan professori Olli-Pekka Vainio arvioi Andrew Davisonin tuoretta aihetta käsittelevää kirjaa.

Kehittyvien sotilasteknologioiden eettinen tarkastelu edellyttää, että ymmärretään yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen toimintaa sekä teknologian vaikutuksia niihin. Siksi sotilaspapeilla on oltava laaja-alaista, koulutukseen perustuvaa osaamista.

Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen APURAHAT vuodeksi 2024 julistetaan haettavaksi.

Teknologioiden teologiaa -keskustelutilaisuus torstaina 7.9.2023 klo 17–19 Tiedekulmassa

Tuore väitöstutkimus osoittaa, kuinka moderni ihmisoikeusajattelu ja -säännöstö voivat olla jännitteisessä suhteessa uskonnollisten yhteisöjen perinteisiin ja normeihin nähden. Elsi Takalan mukaan yleisiä ihmisoikeusperiaatteita ei varauksetta jaeta ortodoksisten paikalliskirkkojen piirissä.

Kolmen uskonnon kuuntelevaa keskustelua Kirjoituksista käytiin 15. toukokuuta verkon välityksellä. Toukokuisena iltana Joosefin tarinan äärelle oli kokoontunut toistakymmentä juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin tradition edustajaa.

Jatkuvasti monietnisemmässä Suomessa myös uskonnollisten yhteisöjen kirjo on entistä laajempi. Paikallisten seurakuntien ja globaalin kristinuskon välissä tapatuvat kulttuurien kohtaamiset kertovat maahanmuuttajayhteisöjen uskonnollisuuden monimuotoisuudesta.