Ajankohtaista

Hautajaiset ja niihin liittyvät rajoitukset ovat nousseet korona-aikana otsikoihin suomalaisessa mediassa. Hautajaisiin osallistuneiden kirjeissä korostuu sosiaalisen läheisyyden tarve poikkeusaikana.

Viruksena korona on ennen kaikkea lääketieteellisen ja rokotetutkimuksen ytimessä. Ilmiönä korona on monitieteellinen tutkimusaihe, joka herättää pohtimaan viruspandemian erilaisia puolia. Tämä teemanumero kokoaa erityisesti teologisen tutkimuksen parissa tehtyä koronatutkimusta.

Piisu Tuomisen Helsingin yliopistosta valmistunut kirkkohistorian maisterintutkielma ’Jumala loi Aadamin ja Eevan, ei Aadamia ja Eeroa’ : Uskonnolliset argumentit eduskunnan sukupuolineutraalin avioliittolain täysistuntokeskusteluissa 2012–2017 tarkastelee eduskunnassa käytyjä täysistuntokeskusteluita sukupuolineutraalia avioliittolakia käsittelevistä aloitteista. Tutkielmassaan hän tarkastelee kolmen eri lakialoitteen matkaa eduskunnassa ja niiden puimisessa käytettyjä argumentteja.

Pyhäinpäivää eli pyhäinmiestenpäivää vietetään Suomessa lokakuun lopun ja marraskuun alulle sijoittuvana päivänä, joka tänä vuonna 2021 osuu marraskuun ensimmäiselle lauantaille. Pyhäinpäivän nykyinen merkitys on muistaa marttyyreja, pyhimyksiä ja eritoten läheisiä kristittyjä vainajia, joista viimeinen on pyhäinpäivän tunnetuin puoli luterilaisuudessa. Pyhäinpäivän alta löytyy kuitenkin kerrostumia myös kristinuskon ulkopuolelta.

Yleisöillassa pääsemme kuulemaan, kuka Irja Kilpeläinen oikeastaan oli, millaista työtä hän teki ja miten suomalainen sairaalasielunhoito on kehittynyt.

Ymmärrä uskontoa, ymmärrä maailmaa –tapahtumasarjan tilaisuudessa Uskonto ja identiteetit Suomessa 5.10. käsiteltiin kysymyksiä siitä, miten uskonto ja uskonnollisuus, sekä toisaalta myös uskonnottomuus, vaikuttavat yksilön identiteetin muodostumiseen?

Itä-Suomen yliopiston teologian osasto kutsuu esitelmiä viidenteen Ortodoksisuuden tutkijana -symposiumiin, joka järjestetään Joensuussa 11.–12.11.2021 Itä-Suomen yliopistolla.

Vain ihmislaji kykenee välittämään kulttuurista informaatiota sukupolvelta toiselle ja on siksi myös vastuussa kulttuurin konkreettisista ilmentymistä luonnon ja kulttuurin yhteisevoluutiossa. Kun kulttuuri ymmärretään laajasti, myös uskonnollisten traditioiden muutoksia voidaan tarkastella evoluution viitekehyksessä.

Viime aikoina luonnontieteilijät ovat esittäneet hypoteeseja uskonnon synnystä ja funktiosta. Olisi tärkeää, että humanistit työskentelisivät yhdessä luonnontieteilijöiden kanssa yhteisen tiedon lisäämiseksi.

Meemin käsite on peräisin kulttuurievoluutioteoriasta, jossa sitä käytetään vastineena geenille. Tässä artikkelissa pohditaan, voiko Raamattua pitää meeminä.

Jäljittely ei välttämättä kuulosta luovalta toiminnalta. Siinä saattaa kuitenkin piillä yksi ihmiskunnan menestyksen salaisuuksista. Rituaalien tutkimus auttaa ymmärtämään jäljittelyn roolia kulttuurievoluutiossa.

Varhaisten kristittyjen yhteisöt mahdollistivat antiikin yhdistysten tavoin verkostoitumisen perheen ja suvun ulkopuolelle. Usein sosiaaliset suhteet olivatkin keskeisessä roolissa varhaisissa kristillisissä kokoontumisissa.

Paavalia on rakastettu ja vihattu kaksi tuhatta vuotta. Kulttuurievoluution näkökulma auttaa selittämään, miten erilaiset käsitykset Paavalista ovat levinneet, menestyneet ja hyödyttäneet toisiaan.

Apostolien teoilla, kuten kaikilla Uuden testamentin teksteillä, oli noin 1400 vuoden kopiointihistoria takanaan ennen kuin tekstejä alettiin painaa suuremmassa mittakaavassa. Minkälainen tuo vuosisatoja kestävä matka oli ja mitä teksteille tapahtui sen aikana?

Raamattu on luonteeltaan kerronnallinen, rabbiininen perinne puolestaan teoretisoi ja luokittelee luodakseen järjestystä. Artikkeli selittää rabbiinisen perinteen nousua ihmisen kognition kehityksellä myyttisestä teoreettiseen.

Ihmiseen ja hänen toimintaansa vaikuttavat tekijät muuttuvat hitaasti. Ihmisen omien arvojen ja ihanteitten tai olemisen reunaehtojen muutokset mitataan sukupolvissa. Pitkiä jatkumoita jahdatessaan tutkijan apuna ovat yllättävät tahot: algoritmit ja evoluutiobiologia.

Uskonto on kulttuurinen ilmiö, jonka taustalla vaikuttaa ihminen biologisena olentona. Sekä kulttuuria että biologiaa voidaan selittää evoluutioteorian avulla. Tämä teemanumero on omistettu 60 vuotta täyttävälle professori Petri Luomaselle, jonka akatemiahankkeessa varhaista kristillisyyttä tarkastellaan kulttuurievoluution näkökulmasta.

Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Ymmärrä uskontoa – ymmärrä maailmaa -tapahtumasarjan Katsomukset ja ympäristökriisi -tilaisuuden tutkijapuheenvuorot avasivat näkökulmia ympäristökriisiin maailmankatsomuksellisena haasteena.