Ajankohtaista

| Marianne Laitala

Haltijoita, jumalhahmoja vai Pauliina Kainulaisen metsähengellisyyttä?

Pauliina Kainulaisen kirja Metsän teologia täyttää kymmenen vuotta. Nyt keväällä Kainulaiselta on ilmestynyt teos nimeltään Metsämaja: Luontomietiskelyjä maan kielellä. Se sisältää teologiaa riittien kielellä. Kirjan sisältö syventää metsän teologian maailmankatsomusta.

| Henna Niemelä

Ymmärrystä etsivä tutkija ja dialogia arvostava opettaja – Haastattelussa Teuvo Laitila

Laitilan uraa on siivittänyt uteliaan ihmisen tarve ja halu ymmärtää ympäröivää maailmaa yhä syvemmin. Taannoisen eläkkeelle jäämisen seurauksena on aika kerrata hieman tarkemmin ja kysyä, millaisista palasista Laitilan ura on lopulta koostunut.

| Toni Koivulahti

Kaikkea maan ja taivaan väliltä – Kirjaesittelyssä Porfyrioksen Sielullisten vahingoittamista vastaan

Merkittävä uusi käännös esittelee uusplatonistisen eläinfilosofian runsaudensarven ja vie lukijansa kiehtovaan myöhäisantiikin maailmaan.

| Toni Koivulahti

Katolisten ja juutalaisten suhteet Israelissa: Emma O’Donnell Polyakov vierailee Turussa 2.5. ja Helsingissä 3.5.

Yhdysvaltalainen tutkija, tohtori Emma O’Donnell Polyakov, vierailee Suomessa 2. ja 3 toukokuuta. Hän luennoi Åbo Akademissa ja Helsingin yliopistossa viimeaikaisesta tutkimusaiheestaan, joka liittyy katolisten kristittyjen ja juutalaisuuden suhteisin Israelissa.

| Marianne Laitala

Ihmisen haasteena on elinikäinen kehittyminen: Haastattelussa Jouko Kiiski

Jouko Kiiski on koko työelämänsä aikana analysoinut yksilön kehitystä ja kasvua eri tehtäviensä näkökulmista. Maailmantilan muutokset luovat haasteita seurakunnalliselle toiminnalle. Kiiskin mukaan pohjimmainen kirkon sanoma ja tehtävä on silti muuttumaton. Millaisia ajatuksia hänellä on ajankohtaisista kirkollisista haasteista nyt eläkkeelle jäätyään?

| Toni Koivulahti

Podcast: Laura Kallatsa ja Jonna Ojalammi – Teologinen koronatutkimus

Uusi jakso Teologia.fi -podcastissa!

Tuoreita tutkimuksia -sarjan toisessa jaksossa Laura Kallatsa ja Jonna Ojalammi kertovat toimittamastaan kirjasta Kokemuksia, käytäntöjä ja kohtaamisia rajoituksissa: Koronapandemia eksistentiaalisena, eettisenä ja uskonnollisena kysymyksenä.

| Erica Pottier

Yövaeltajat, väärinymmärretyt kummajaiset ja Kansanuskon yöpuoli – Haastattelussa Pasi Klemettinen

Kansanuskon yöpuoli – Hiidet, manalaiset ja muut demonit on yksiin kansiin koottu kansanuskossa esiintyviä ikäviä tai kammottavia uskomusolentoja esittelevä hakuteos. Klemettisen mukaan se täydentää aiempia teoksia aiheen tiimoilta siinä mielessä, että kirja keskittyy vain näihin ”pahoiksi” luokiteltaviin olentoihin.

| Porfyrios Kärkkäinen

Kristitty mimeettisenä runoilijana – Basileios Suuren tunneterapia

Kuohuvatko tunteet? Voiko tunteita oppia hallitsemaan? Entä, voiko tiettyjä tunteita saada esille? Näitä kysymyksiä kirkkoisä Basileios Suuri pohti mimesis-käsitteensä yhteydessä. Mimesis on yhtenä välineenä tunteiden hallintaan.

| Erica Pottier

Noidat toisina – väitöskirjahaastattelussa Karolina Kouvola

Karolina Kouvolan väitöskirja ”Cunning folk as other – Vernacular Beliefs about Magic Users in Premodern Swedish-speaking Ostrobothnian Rural Community” tarkastelee ruotsinkielisen Pohjanmaan tietäjiä toiseutettuina hahmoina. Kouvola käsittelee väitöskirjassaan niitä tekijöitä, jotka meille säilyneissä tarinoissa ovat tehneet tietäjistä ja noidista toiseuden edustajia, sekä sitä, kuinka heidät tarinoissa esitetään.

| Toni Koivulahti

Teologia.fi:n opiskelijatoimitus etsii uusia jäseniä

Helsingin yliopiston teologian opiskelija tai tohtorikoulutettava, haluatko oppia tiedeviestintää ja osallistua teologisen tutkimuksen popularisointiin?

Hae Teologia.fi:n opiskelijatoimitukseen!

| Niko Pyrhönen

Pandemia-ajan salaliittoteoriat: uskomuksia vai kannattamista?

Rokote- ja rajoitusvastaista liikehdintää alettiin COVID-19-pandemian kuluessa tulkita johtuvaksi lisääntyneestä uskosta salaliittoteorioihin. Suosion kasvua selittävät kuitenkin ensisijaisemmin salaliittoteorioiden kiehtovuus ja huomioarvo uutissyklissä, sekä kannattamisen dynamiikat, joiden kautta laajalti paheksuttuja identiteettejä, positioita ja toimintatapoja pyritään oikeuttamaan.

| Risto Saarinen

Saksalainen esoteerinen populismi – kuunatseista viheroikeistoon

Rajatieto ja vaihtoehtoinen lääketiede ovat Saksassa olleet suosittuja jo vuosisatojen ajan. Koronapandemia on Keski-Euroopassa antanut uutta vauhtia näiden liikkeiden suosimille salaliittoteorioille.

| Riina-Julia Solman

Onko totuus menettänyt merkityksensä salaliittoteoreetikoille?

Tulkitaanko salaliittoteorioiden levittäminen totuuden merkityksen menettämisenä vai yhteiskunnallisen tiedonmuodostuksen kriisin ilmentymänä?

| Elina Tolonen

Koronasalaliitot luottamuksen jälkeisessä yhteiskunnassa

Tutkimus Facebookin valtavirtaista tietoa kyseenalaistavista koronaryhmistä osoittaa, että salaliittouskomuksissa on kyse yhteiskunnallisen luottamuksen rapautumisesta.

| Juha Räikkä

Salaliittoteoriat ilmastoskeptisismin tukipilareina

Tutkijoiden keskuudessa vallitsee lähes täydellinen yksimielisyys siitä, että ilmasto lämpenee ja että lämpeneminen on merkittäviltä osin ihmisen aiheuttamaa. Ilmastoskeptisismi ei tästä huolimatta ole edelleenkään erityisen harvinaista: joissakin maissa tieteen näkemys asiasta kielletään melko yleisesti.

| Tiina Mahlamäki

Esoteerisuus ja salaliittohenkisyys – Mikä yhdistää esoterian ja salaliittoteoriat?

Esoteriaa ja salaliittoteorioita yhdistävät kätketyt mestarit ja salattu tieto. Monet salaliittoteoriat liittyvät esoteerisiin liikkeisiin, jotka taas toimivat salaliittoteorioiden syntysijoina. Salaliittohenkisyys houkuttelee erityisesti miehiä.

| Minna Aslama Horowitz

Vaaleanpunaisten lasien läpi: jooga ja salaliittoteoriat

Salaliittoteoriat löysivät koronan aikana seuraajia joogapiireistä. Pastelli-QAnon -ilmiö rantautui myös Suomeen. Se osoittaa, miten helposti nämä narratiivit löytävät uusia, yllättäviä yleisöjä.

| Tommi Kotonen

Homorummuttajista kulttuurimarxismiin – yhden salaliittoteorian anatomia

Puhuttaessa monikulttuurisuudesta, wokesta, cancel-kulttuurista tai Black Lives Matter-liikkeestä, ei voi olla törmäämättä myös puheeseen kulttuurimarxismista. Termi viittaa yhteen keskeisimmistä laita- ja äärioikeiston teorioista, joka sekin on amerikkalaista alkuperää. Vaikka termiin törmää usein, jopa sen käyttäjät ovat eri mieltä sen sisällöstä, sekä siitä, voiko sitä edes pitää salaliittoteoriana.