Ajankohtaista

Donnerska instiutet (DI) i Åbo fyllde 65 år i mars och firade detta genom att ge ut en historik med titeln: Mystik blir vetenskap. Donnerska institutet för religionshistorisk och kulturhistorisk forskning 1956–2021.

Kuinka Venäjän ortodoksinen kirkko on suhtautunut Ukrainan ortodoksien itsenäistymispyrkimyksiin?

Tutustu Teologia.fi:n yhteistyöjaksoihin Uskonnonfilosofia-podcastin kanssa!

Anssi Vainikan maisterintutkielma käsittelee Kirkko Suomessa Facebook-kanavan viestintää koronapandemian ensimmäisessä aallossa keväällä 2020.

Teologia.fi tutustuu Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 aikana teologisen tieteenalan tutkimusprojekteihin. Millaista tutkimusta teologian alalla tehdään juuri nyt?

Kevään 2021 uskonnon ylioppilaskirjoituksissa yksi tehtävä perustui kokonaan Teologia.fi:stä löytyviin artikkeleihin. Tehtävissä pohdittiin tietoisuusharjoittelun tai mindfulnessin suhdetta buddhalaisuuteen.

Apostolisten isien nimellä kulkeva varhaiskristillisten tekstien kokoelma käännettiin vastikään uudelleen. Nyt käännöksen seuraksi on julkaistu ensimmäinen suomenkielinen johdantoteos kokoelman teksteihin.

Teologia.fi tutustuu Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 aikana teologisen tieteenalan tutkimusprojekteihin. Millaista tutkimusta teologian alalla tehdään? Millä tavalla tutkimuksen kysymykset ovat ajankohtaisia juuri nyt?

Miksi keskiaikainen munkki kutsui Jumalaa valtiattareksi ja kuvasi miehisyyttä heikkona? TM Anna-Riina Hakala tutkii Helsingin yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa Bernhard Clairvauxlaisen kirjeistä nousevaa käsitystä sukupuolen merkityksestä niin Jumalan kuin pelastuksenkin kannalta.

Karjalan teologisen seuran etäyleisöilta ti 11.5.2021 klo 18.00, Zoom-ohjelmisto. Professori Veli-Matti Kärkkäinen luennoi aiheesta ”Lopussa on uuden alku.” Onko eskatologialle enää käyttöä kolmannen vuosituhannen teologiassa ja kirkossa? Systemaattisen teologian professori…

Väitöskirjassaan ”Julistajasta kuuntelijaksi – Irja Kilpeläinen suomalaisen sairaalasielunhoidon uudistajana 1960–1969” Keijo Karvonen tarkastelee sitä, mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että Irja Kilpeläisestä tuli sairaalasielunhoidon uudistaja. Väitöskirja tarkistetaan Helsingin yliopistossa perjantaina 23.04.21….

Raamatunkäännöksen kielen ymmärrettävyys on lukijalle tärkeää, mutta missä menee raja: mitkä ovat sanoja, joista halutaan pitää kiinni ja säilyttää osana kristillistä kieltä? Minkälaista kieltä Raamatun tekstin tulisi edustaa?

Kaikkia Raamatun tekstejä ei ole helppo ymmärtää. Kannattaako Raamattua lukea itsekseen? Kuinka harhaan virhetulkinnat voivat viedä? Kirkko ja sen traditio ovat ymmärtämisen apuna, sillä Raamattu on kirkon kirja.

Jeesuksen vaimo –papyruksen tapaus on hyvä esimerkki siitä, miten eksegetiikan tutkimustulokset synnyttävät tietoa Raamatusta. Se osoittaa, miten tieteellinen tutkimus etenee ja korjaa lopulta omia virheitään.

Pitääkö Raamatun kuulostaa Raamatulta? Toiset raamatunkäännöksissä esiintyvät sanat ovat vakiintuneita ja toiset elävät enemmän käännöksen ja ajan mukana. Kääntäjät pyrkivät ratkaisemaan sopivan tasapainon uudistusten ja säilyttämisen välillä.

Septuagintan suomennos avaisi kreikkaa ja hepreaa taitamattomalle lukijalle oven Vanhan testamentin tekstin historiaan. Septuaginta yhdistää Vanhan ja Uuden testamentin, varhaisjuutalaisuuden ja kristinuskon.

Jokainen saarna ja hartauspuhe on tai voi olla raamatunopetusta, joten tietenkin tämä kuuluu papin työnkuvaan. Kuinka moni pappi näkee tehtäväkseen Raamatun opettamisen?

Teologia.fi tarjoaa katsauksen siihen, millaisia pyhiä kirjoja ihmiset pitävät tällä hetkellä kädessään tai ruudullaan. Katsotaan myös, miten he sitä lukevat.