Ajankohtaista

| Joni Hiitola

Kirkkolakia koskevien ehdotusten käsittely hallituksessa ja eduskunnassa

Eduskunnassa on vireillä esitys uudeksi kirkkolaiksi, joka korvaisi nykyisen, vuonna 1994 voimaan tulleen kirkkolain. Millaisia vaiheita kirkkolakiehdotuksen käsittelyyn valtioneuvostossa ja eduskunnassa sisältyy?

| Lena Kumlin

EU-Rättsliga perspektiv på den nationella tillämplingen av kyrkolagen

Denna artikel diskuterar frågan om kyrkolagstiftning och kyrkor och religiösa samfunds autonomi ur ett EU-rättsligt perspektiv.

| Leena Sorsa

Schaumanin kirkkolaki luterilaisen kirkon uskonnonvapaustulkintojen muovaajana

Schaumanin kirkkolaki on jättänyt jälkensä myös kirkon uskonnonvapausajatteluun ja sitä myöden kirkon ja valtion suhteisiin. Miten schaumanilainen ajattelu voisi tänä aikana suunnata kirkon tulevaisuutta?

| Pamela Slotte

Kyrkans ”egna” angelägenheter ur ett europeiskt människorättsperspektiv

Denna artikel diskuterar frågan om vad som utgör kyrkans egna angelägenheter ur ett vidare och europeiskt människorättsperspektiv.

| Johan Bastubacka

Miten vuoden 1869 kirkkolaki vaikutti ortodoksien 1900-luvun alkupuolen säädöskokoelmiin?

Kirkkolaki 1869 kohdistui ensimmäistä kertaa nimenomaan luterilaiseen kirkkokuntaan Suomessa, ei enää kaikkiin suuriruhtinaskunnan asukkaisiin. Miten se vaikutti Suomen itsenäisyyden alkuajan ortodoksien säännöskokoelmiin?

| Anne Hartoneva

Kolme näkemystä valasta

Valaa koskeneissa muutosvaiheissa on näkynyt kirkon ja yhteiskunnan välinen vuoropuhelu. Miten evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous on nähnyt valan aseman 1960-luvulta lukien? Entä miten sen merkitystä ovat arvioineet valtioneuvoston oikeuskansleri ja hallitus?

| Pamela Slotte ja Johan Bastubacka

Pääkirjoitus: Miksi teemanumero kirkkolaista ja kirkko-oikeudesta?

Schaumannin kirkkolaki 1869 on muodostunut yhdeksi merkkipaaluksi suomalaisen kirkkolainsäädännön ja kirkko-oikeuden alalla. Lakiin kirjatut periaatteet ovat olleet vaikuttavia paitsi luterilaisen kirkon, myös koko suomalaisen yhteiskunnan sekä sen vähemmistökirkkojen toiminnalle ja kehitykselle.

| Olli Saukko

Tieteelliset seurat: Luther-Agricola-Seura on kansainvälinen tiedekustantamo, jonka historian alkuvaiheet ovat osittain pimennossa

Luther-Agricola-Seura on vuosikymmenien ajan keskittynyt kotimaiseen ja kansainväliseen teologisen tutkimuksen julkaisemiseen.

| Peppi O'Connor

Graduhaastattelu: Venäjän Äänisjärven kalliokaiverrukset tarjosivat unohtumattoman kenttätutkimuskokemuksen, josta syntyi Eximian gradu

Teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta pian valmistuva Erica Pottier matkusti kesällä 2019 Karjalassa sijaitsevalle Äänisjärvelle tutkimaan muinaisia joutsenaiheisia kaiverruksia. Paikalliset tutkijat ihmettelivät aluksi suomalaisen teologin kiinnostusta aiheeseen, mutta lopulta jaettu innostus yhdisti.

| Susanna Leppälä

Fides Ostiensiksen julkaisutoiminta on opiskelijoiden taidonnäyte

Fides Ostiensis on vuonna 1997 perustettu Itä-Suomen yliopiston teologian opiskelijoiden ainejärjestö. Tänä keväänä uusien toimintatapojen kehittäminen on tullut ajankohtaiseksi poikkeusolojen vuoksi.

| Peppi O'Connor

Graduhaastattelu: Onnistuuko Raamattu Kansalle -käännös tavoittelemassaan kansankielisyydessä?

Raamattu Kansalle -käännös valmistui vuonna 2012. Käännöksen taustalla on yhteiskristillinen yhdistys Raamattu Kansalle ry., joka toteutti käännöstyön talkoovoimin. Perusteellisessa ja palkitussa gradutyössään Sanna-Mari Pynnönen tutkii muun muassa sitä, miten Raamattu Kansalle -käännös onnistui tavoitteessaan olla kansankielinen Raamattu.

| Peppi O'Connor

Tieteelliset seurat: Teologisen Aikakauskirjan väistyvä päätoimittaja Virpi Mäkinen: ”On oltava myös foorumi, jossa kirjoitetaan kotimaisilla kielillä omasta tieteenalasta.”

Mitä ovat teologiset tieteelliset seurat? Tässä juttusarjassa Teologia.fi:n opiskelijatoimitus haastattelee eri seurojen puheenjohtajia selvittääkseen mitä nämä seurat ovat ja miksi ne ovat olemassa. Tällä kertaa haastattelimme Teologisen Aikakauskirjan väistyvää päätoimittajaa ja selvitimme Teologisen Aikakauskirjan ja Teologisen Julkaisuseuran suhdetta.

| Mikko Ketola

Eurooppalaisen uskontotutkimuksen voimahahmo – Professori Alberto Mellonin haastattelu

Alberto Melloni (s. 1959) on italialainen kirkkohistorioitsija, joka tunnetaan erityisesti Vatikaanin toista konsiilia koskevista tutkimuksista. Hän on tässä suhteessa niin sanotun Bolognan koulukunnan edustaja. Koulukunnan näkemys on, että konsiili merkitsi…

| Antti Luoma

”Suomalaista kristillisyyttä ei ole olemassakaan”

Kirkkohistorian emeritusprofessori Eino Murtorinteen mukaan on väärin puhua suomalaisesta kristillisyydestä, koska hänen mielestään sellaista ei ole olemassakaan. Sen sijaan tulisi puhua vain kristinuskosta ja kristityistä Suomessa, koska kristinusko on pohjimmiltaan aina globaalia, kaikki rajat ylittävää.

| Nadine Nordman

”Toisuskoiset myönteisessä valossa kirjoituksissamme” – Kolmen uskonnon keskustelu Helsingin Luther-kirkossa

3. maaliskuuta 2020 Helsingin Luther-kirkkoon kokoontui alun toistakymmentä edustajaa kolmesta abrahamilaisesta uskontokunnasta jakamaan toistensa kanssa jakeita pyhistä kirjoituksistaan sekä keskustelemaan näiden herättämistä tunteista ja kysymyksistä.

| Susanna Leppälä

Maailma-symposiumin keskiössä dialoginen keskustelu

Karjalan teologisen seuran jo perinteeksi muodostunut symposium järjestettiin kahdeksatta kertaa
Itä-Suomen yliopiston Aurora-rakennuksessa 10.–11.2.2020. Kaksipäiväiseen tapahtumaan
osallistui noin 200 teologiasta ja symposiumin aiheesta kiinnostunutta aktiivista kävijää.

| Olli Saukko

Tieteelliset seurat: Suomen Eksegeettinen Seura kantaa tieteenalansa sanomaa vaikka läpi lumen ja loskan

Mitä ovat teologiset tieteelliset seurat? Tässä juttusarjassa Teologia.fi:n opiskelijatoimitus haastattelee eri seurojen puheenjohtajia selvittääkseen mitä nämä seurat ovat ja miksi ne ovat olemassa.

| Teuvo Laitila

Isoisä oli vapaustaistelija, ei hän murhannut juutalaisia –Liettuan kiistelty menneisyys ja holokausti

Mitä tekemistä juutalaisten tappamisella on liettualaisten Siperiaan-viemisen kanssa? Länsimaissa holokausti on kammottava mutta harvemmin koko kansan kokemukseen perustuva tapahtuma. Liettualaisille omat kärsimykset ovat lähempänä, ja ymmärrettävämpiä, kuin juutalaisten kansanmurha.