Ajankohtaista

| Carolina Myrskog

Mystiken blev till vetenskap: Donnerska institutet fyllde 65 år och gav ut en historik

Donnerska instiutet (DI) i Åbo fyllde 65 år i mars och firade detta genom att ge ut en historik med titeln: Mystik blir vetenskap. Donnerska institutet för religionshistorisk och kulturhistorisk forskning 1956–2021.

| Talvikki Ahonen

Graduhaastattelu: Ukrainan kirkkopolitiikka muutoksessa

Kuinka Venäjän ortodoksinen kirkko on suhtautunut Ukrainan ortodoksien itsenäistymispyrkimyksiin?

| Peppi O'Connor

Podcast: Teologia.fi x Uskonnonfilosofia-podcast

Tutustu Teologia.fi:n yhteistyöjaksoihin Uskonnonfilosofia-podcastin kanssa!

| Erica Pottier

Graduhaastattelu: Millaista kirkon Facebook-viestintä oli koronapandemian ensimmäisen aallon aikana?

Anssi Vainikan maisterintutkielma käsittelee Kirkko Suomessa Facebook-kanavan viestintää koronapandemian ensimmäisessä aallossa keväällä 2020.

| Erica Pottier

Miten uskonnontutkimus vastaa kestävyyskysymysten ja ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin? Tarkastelussa Religion, Ecology & Diversity eli RED -tutkimusryhmä

Teologia.fi tutustuu Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 aikana teologisen tieteenalan tutkimusprojekteihin. Millaista tutkimusta teologian alalla tehdään juuri nyt?

| Noora Koivulahti

Teologia.fi ja mindfulness kevään ylioppilaskirjoituksissa!

Kevään 2021 uskonnon ylioppilaskirjoituksissa yksi tehtävä perustui kokonaan Teologia.fi:stä löytyviin artikkeleihin. Tehtävissä pohdittiin tietoisuusharjoittelun tai mindfulnessin suhdetta buddhalaisuuteen.

| Jarkko Vikman

Johdatus Apostolisten isien kirjoituksiin vie yli monen rajan

Apostolisten isien nimellä kulkeva varhaiskristillisten tekstien kokoelma käännettiin vastikään uudelleen. Nyt käännöksen seuraksi on julkaistu ensimmäinen suomenkielinen johdantoteos kokoelman teksteihin.

| Talvikki Ahonen

Tutkimushanke uskonnollisesta perinteensiirrosta: lämmin ja turvallinen ilmapiiri edistää uskonnon siirtymistä vanhemmilta lapsille

Teologia.fi tutustuu Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 aikana teologisen tieteenalan tutkimusprojekteihin. Millaista tutkimusta teologian alalla tehdään? Millä tavalla tutkimuksen kysymykset ovat ajankohtaisia juuri nyt?

| Iida Leinonen

Väitös: Keskiaikainen munkki kutsui Jumalaa Äidiksi ja korosti Kristuksen ruumiin olevan naisen lihaa

Miksi keskiaikainen munkki kutsui Jumalaa valtiattareksi ja kuvasi miehisyyttä heikkona? TM Anna-Riina Hakala tutkii Helsingin yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa Bernhard Clairvauxlaisen kirjeistä nousevaa käsitystä sukupuolen merkityksestä niin Jumalan kuin pelastuksenkin kannalta.

| Noora Koivulahti

Karjalan teologisen seuran etäyleisöilta 11.5.: ”Lopussa on uuden alku.” Onko eskatologialle enää käyttöä kolmannen vuosituhannen teologiassa ja kirkossa?

Karjalan teologisen seuran etäyleisöilta ti 11.5.2021 klo 18.00, Zoom-ohjelmisto. Professori Veli-Matti Kärkkäinen luennoi aiheesta ”Lopussa on uuden alku.” Onko eskatologialle enää käyttöä kolmannen vuosituhannen teologiassa ja kirkossa? Systemaattisen teologian professori…

| Milla Korkalainen

Väitös: Mikä siivitti Irja Kilpeläisen sairaalasielunhoidon uudistajaksi?

Väitöskirjassaan ”Julistajasta kuuntelijaksi – Irja Kilpeläinen suomalaisen sairaalasielunhoidon uudistajana 1960–1969” Keijo Karvonen tarkastelee sitä, mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että Irja Kilpeläisestä tuli sairaalasielunhoidon uudistaja. Väitöskirja tarkistetaan Helsingin yliopistossa perjantaina 23.04.21….

| Leena Hartus

Latistuuko Raamatun kielen rikkaus käännöksessä?

Raamatunkäännöksen kielen ymmärrettävyys on lukijalle tärkeää, mutta missä menee raja: mitkä ovat sanoja, joista halutaan pitää kiinni ja säilyttää osana kristillistä kieltä? Minkälaista kieltä Raamatun tekstin tulisi edustaa?

| Teija Haussalo

Miten ortodoksi lukee Raamattua?

Kaikkia Raamatun tekstejä ei ole helppo ymmärtää. Kannattaako Raamattua lukea itsekseen? Kuinka harhaan virhetulkinnat voivat viedä? Kirkko ja sen traditio ovat ymmärtämisen apuna, sillä Raamattu on kirkon kirja.

| Esa Hyvönen

Oliko Jeesuksella vaimo? – Miten popularisoin eksegetiikkaa

Jeesuksen vaimo –papyruksen tapaus on hyvä esimerkki siitä, miten eksegetiikan tutkimustulokset synnyttävät tietoa Raamatusta. Se osoittaa, miten tieteellinen tutkimus etenee ja korjaa lopulta omia virheitään.

| Sanna-Mari Pynnönen

Raamattu Kansalle – kaanaankieltä vai nykysuomea?

Pitääkö Raamatun kuulostaa Raamatulta? Toiset raamatunkäännöksissä esiintyvät sanat ovat vakiintuneita ja toiset elävät enemmän käännöksen ja ajan mukana. Kääntäjät pyrkivät ratkaisemaan sopivan tasapainon uudistusten ja säilyttämisen välillä.

| Anssi Voitila

Pitäisikö Septuaginta suomentaa?

Septuagintan suomennos avaisi kreikkaa ja hepreaa taitamattomalle lukijalle oven Vanhan testamentin tekstin historiaan. Septuaginta yhdistää Vanhan ja Uuden testamentin, varhaisjuutalaisuuden ja kristinuskon.

| Eero Junkkaala

Raamattuopetuksessa tarvitaan pappeja mutta myös maallikoita

Jokainen saarna ja hartauspuhe on tai voi olla raamatunopetusta, joten tietenkin tämä kuuluu papin työnkuvaan. Kuinka moni pappi näkee tehtäväkseen Raamatun opettamisen?

| Lauri Thurén

Pääkirjoitus: Raamattua moneen lähtöön

Teologia.fi tarjoaa katsauksen siihen, millaisia pyhiä kirjoja ihmiset pitävät tällä hetkellä kädessään tai ruudullaan. Katsotaan myös, miten he sitä lukevat.