Väitökset
Väitös: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon normatiivisissa teksteissä on aineksia rikastuttaa keskustelua lapsesta
Inklusiivinen puhe lapseudesta rikastuttaisi myös kirkon ihmis- ja jumalakuvaa, todetaan Vauvan päivänä 27.9.2019 tarkastettavassa sosiaalietiikan väitöskirjassa. Lapsiteologian tutkija, pastori Eriikka Jankko on analysoinut tutkimuksessaan, mitä lapsena oleminen ja lapsen arvo…
Väitös: Uteliaisuus ja poliittiset motiivit Suomen ja Unkarin luterilaisten yhteydenpidon taustalla
TM, FM Anna-Maija Viljanen-Pihkala väittelee aiheesta ”Unkarin yhteiskunnallisen ja kirkkopoliittisen tilanteen vaikutus suomalais-unkarilaisiin luterilaisiin yhteyksiin 1956–1958” lauantaina 11.5.2019 Helsingin yliopistossa.
Väitös: Paavali tulkitsi juutalaista kirkkaus-ajattelua Kristus-uskon valossa
Tuore väitös selvittää, miten Paavali käytti kirkkaus-terminologiaa niissä Uuden testamentin kirjeissä, jotka ovat kiistattomasti hänen itsensä kirjoittamia. Paavali peri kirkkaus-sanaston Vanhan testamentin teksteistä, mutta tulkitsi sitä Kristuksen persoonan ja työn…
Vanhan testamentin eksegetiikan väitös paljastaa Samuelin kirjojen heprealaisen tekstin muutokset
Christian Seppäsen 30.5. tarkastettavassa väitöskirjassa tarkastellaan Samuelin kirjojen lukujen 1 Sam 1 – 2 Sam 9 heprealaisen tekstin kehitystä ja muutoksia. Seppänen osoittaa tutkimuksessaan, miten Samuelin kirjojen heprealaista tekstiä on…
Väitös: Konfliktin keskellä muslimit ja kristityt puhuvat yhdessä anteeksiannosta
Tuore väitös osoittaa miten abrahamilaisista uskonnoista löytyy ainesta ja sisältöä, jota voidaan tulkita ja käyttää rauhanrakentamisen osana. Uskontojen yhteistyö on tärkeää konfliktien keskellä. Tutkimuksessa näkyy muun muassa se miten uskontoryhmät…
Väitös: Lutherin ihmiskäsitys muotoutui inhimillisten linssien läpi
Reformaation merkkivuosi lähenee loppuaan, mutta mielenkiintoisen Luther-tutkimuksen julkaiseminen jatkuu. Lauantaina 16.12.2017 Helsingin yliopistossa teologian tohtoriksi väitelleen Sini Mikkolan väitöstyö käsittelee Martti Lutherin ihmiskäsitystä sukupuolen ja kehollisuuden näkökulmista. Mikkola analysoi kirkkohistorian…
Juutalaisvastaisuus luultua yleisempää Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1917–1933
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että antisemitismi oli Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa ensimmäisen maailmansodan jälkeen huomattavasti laajemmin hyväksytty ilmiö kuin aiemmin on tiedetty. Juutalaisvastaisuus pohjautui kristilliseen historiakäsitykseen. Paavo Ahonen on tutkinut Suomen evankelis-luterilaisen…
Väitös: Arkeologisen tutkimusaineiston valikointia tulisi arvioida tarkemmin
Kaikessa tutkimuksessa tehdään valintoja sen suhteen, miten hyödynnettävä aineisto rajataan. Arkeologiseen tutkimukseen sisällytettävä aineisto valikoituu monella tapaa jo ennen tutkijan tekemiä rajauksia. Tutkimuksen itsensä tuottamaa valikoitumista ei ole juurikaan tutkittu….
Tavoitteena yhteys toiseen ihmiseen
Itsemurhien ehkäisytyötä ryhdyttiin suunnittelemaan Suomessa vasta 1960-luvulla. Kirkon Palveleva puhelin oli ensimmäinen organisoitu palvelu itsemurhavaarassa oleville. Helena Ojanperä-Samulin on tutkinut väitöskirjassaan, millä tavalla itsemurhien ehkäisy toteutui Kirkon Palvelevan puhelimen työssä…
Väitös: Uskonkokemuksen välittömyys selittää miksi Luther haastoi aikansa skolastisen teologian
Ilmari Karimies osoittaa tuoreessa väitöskirjassaan, että Martti Lutherin usko- ja todellisuuskäsityksen taustalla vaikuttaa keskiajan augustinolainen ajattelu, erityisesti Augustinuksen (354–430 jKr) illuminaatio-opiksi kutsuttu tietoteoria. − Kyseisessä teoriassa ihmisen ajattelua lähestytään valo-käsitteen…
Väitös: Soveltuvuusarvioinneilla pieni vaikutus papiksi pyrkivien ammatilliseen prosessiin
Kirkon tulevaisuuden kannalta uusien pappien rekrytoinnilla on kuitenkin keskeinen merkitys. Aura Nortomaa on selvittänyt väitöskirjassaan, mitä hyötyä papiksi haluavan psykologisesta soveltuvuusarviosta on hakijalle itselleen tai kirkolle, sekä ennustaako soveltuvuustulos papiksi…
Tuoreessa väitöksessä kirjoitetaan naisauktoriteetteja kristinuskon historiaan
Kaisa-Maria Pihlava käsittelee 19.11. tarkastettavassa väitöskirjassaan naisia, joiden kodeissa varhaiset kristityt kokoontuivat ajanlaskun alun kahdella ensimmäisellä vuosisadalla. Pihlava on tutkinut, millaisia auktoriteetteja naiset seurakunnissaan olivat, minkälainen oli heidän todennäköinen sosioekonominen…
Väitös 15.10.2016: Varhaisia luomiskertomuksia on välitetty ja tulkittu lukuisilla eri tavoilla
Jessi Orpanan uraauurtavassa väitöskirjassa tutkitaan, miten ihmisen luomista käsittelevät perinteet on ymmärretty ja tulkittu myöhäisen Toisen temppelin ajan juutalaisuudessa (n. 250 eaa-70 jaa), aikana jolloin Vanhan testamentin kirjat saivat nykyisen…
Väitös 12.10.2016: Ruoka-apuun liittyy jännitteitä
Ruoka-avun vakiintumisen vaarana on, että avun kysynnän ja tarjonnan taustalla olevat yhteiskunnalliset kysymykset hyvinvointiyhteiskunnan ja elintarvikejärjestelmän ylijäämätuotannon ongelmista sivuutetaan, toteaa TM Anna Sofia Salonen uskonnollistaustaista ruoka-apua tarkastelevassa väitöstutkimuksessaan. Suomeen 1990-luvun…
Väitös 19.8.: Muinaisseemiläinen taistelumyytti toimi Lähi-idässä kuningasvallan oikeuttajana
TM Joanna Töyräänvuori väittelee 19.8. teologisessa tiedekunnassa muinaisseemiläisen myrskynjumalan ja meren välisen taistelumyytin poliittisista ulottuvuuksista. Myrskynjumalan ja meren välisen taistelun myytti juontaa juurensa kuningas Sargon akkadilaisen valtakuntaan, jota on pidetty…
Väitös 19.8.2016: Teologinen visio rauhasta väkivallan vastakulttuurina?
Teologi ja rap-artisti Lauri Kemppainen väittelee 19.8.2016 Helsingin yliopistolla rauhan ja väkivallan olemuksesta poliittisessa teologiassa. Hän näkee kristillisellä rauhan ontologialla olevan merkitystä vastakulttuurina sekularistisessa yhteiskunnassa. Lauri Kemppainen a.k.a Daikini Kemppaisen…
Väitös 13.4.2016 Helsingin yliopistolla: Kardinaali Walter Kasperin ilmoitusteologia on radikaalisti sekä ikuista että uutta
Tiina Huhtasen 13.4.2016 tarkastettavassa väitöskirjassa selvitetään saksalaisen kardinaali Walter Kasperin (s. 1933) teologista ajattelua ja hänen ilmoitusteologialleen tyypillisiä painotuksia. Tutkimus osoittaa, että Kasperin ajattelussa vaikuttaa erityisesti kolme taustatekijää: saksalainen idealistinen…
Väitös 27.2.2016 Helsingin yliopistolla: Kansallinen herätys symboloi suomalaisten kirkollisia yhteyksiä Viroon 1918–1939
Vuosina 1918–1939 Viroon suuntautuneiden suomalaisten kirkollisten yhteyksien henkisenä pohjavireenä oli kansallinen herätys, joka nosti myös heimokansat huomion kohteiksi, todetaan Jukka Yrjölän 27.2.2016 tarkastettavassa väitöskirjassa. Maiden itsenäistyminen loi edellytykset kirkollisten yhteyksien…