Väitökset

| Noora Koivulahti

Väitös: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon normatiivisissa teksteissä on aineksia rikastuttaa keskustelua lapsesta

Inklusiivinen puhe lapseudesta rikastuttaisi myös kirkon ihmis- ja jumalakuvaa, todetaan Vauvan päivänä 27.9.2019 tarkastettavassa sosiaalietiikan väitöskirjassa. Lapsiteologian tutkija, pastori Eriikka Jankko on analysoinut tutkimuksessaan, mitä lapsena oleminen ja lapsen arvo…

| Taina Kalliokoski

Väitös: Uteliaisuus ja poliittiset motiivit Suomen ja Unkarin luterilaisten yhteydenpidon taustalla

TM, FM Anna-Maija Viljanen-Pihkala väittelee aiheesta ”Unkarin yhteiskunnallisen ja kirkkopoliittisen tilanteen vaikutus suomalais-unkarilaisiin luterilaisiin yhteyksiin 1956–1958” lauantaina 11.5.2019 Helsingin yliopistossa.

| Ville Mäkipelto

Väitös: Paavali tulkitsi juutalaista kirkkaus-ajattelua Kristus-uskon valossa

Tuore väitös selvittää, miten Paavali käytti kirkkaus-terminologiaa niissä Uuden testamentin kirjeissä, jotka ovat kiistattomasti hänen itsensä kirjoittamia. Paavali peri kirkkaus-sanaston Vanhan testamentin teksteistä, mutta tulkitsi sitä Kristuksen persoonan ja työn…

| Pekka Rautio

Vanhan testamentin eksegetiikan väitös paljastaa Samuelin kirjojen heprealaisen tekstin muutokset

Christian Seppäsen 30.5. tarkastettavassa väitöskirjassa tarkastellaan Samuelin kirjojen lukujen 1 Sam 1 – 2 Sam 9 heprealaisen tekstin kehitystä ja muutoksia. Seppänen osoittaa tutkimuksessaan, miten Samuelin kirjojen heprealaista tekstiä on…

| Heidi Rautalahti

Väitös: Konfliktin keskellä muslimit ja kristityt puhuvat yhdessä anteeksiannosta

Tuore väitös osoittaa miten abrahamilaisista uskonnoista löytyy ainesta ja sisältöä, jota voidaan tulkita ja käyttää rauhanrakentamisen osana. Uskontojen yhteistyö on tärkeää konfliktien keskellä. Tutkimuksessa näkyy muun muassa se miten uskontoryhmät…

| Kaisa Rahko

Väitös: Lutherin ihmiskäsitys muotoutui inhimillisten linssien läpi

Reformaation merkkivuosi lähenee loppuaan, mutta mielenkiintoisen Luther-tutkimuksen julkaiseminen jatkuu. Lauantaina 16.12.2017 Helsingin yliopistossa teologian tohtoriksi väitelleen Sini Mikkolan väitöstyö käsittelee Martti Lutherin ihmiskäsitystä sukupuolen ja kehollisuuden näkökulmista. Mikkola analysoi kirkkohistorian…

| Pekka Rautio

Juutalaisvastaisuus luultua yleisempää Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1917–1933

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että antisemitismi oli Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa ensimmäisen maailmansodan jälkeen huomattavasti laajemmin hyväksytty ilmiö kuin aiemmin on tiedetty. Juutalaisvastaisuus pohjautui kristilliseen historiakäsitykseen. Paavo Ahonen on tutkinut Suomen evankelis-luterilaisen…

| Pekka Rautio

Väitös: Ar­keo­lo­gi­sen tut­ki­musai­neis­ton va­li­koin­tia tu­li­si ar­vioi­da tar­kem­min

Kaikessa tutkimuksessa tehdään valintoja sen suhteen, miten hyödynnettävä aineisto rajataan. Arkeologiseen tutkimukseen sisällytettävä aineisto valikoituu monella tapaa jo ennen tutkijan tekemiä rajauksia. Tutkimuksen itsensä tuottamaa valikoitumista ei ole juurikaan tutkittu….

| Pekka Rautio

Tavoitteena yhteys toiseen ihmiseen

Itsemurhien ehkäisytyötä ryhdyttiin suunnittelemaan Suomessa vasta 1960-luvulla. Kirkon Palveleva puhelin oli ensimmäinen organisoitu palvelu itsemurhavaarassa oleville. Helena Ojanperä-Samulin on tutkinut väitöskirjassaan, millä tavalla itsemurhien ehkäisy toteutui Kirkon Palvelevan puhelimen työssä…

| Pekka Rautio

Väitös: Uskonkokemuksen välittömyys selittää miksi Luther haastoi aikansa skolastisen teologian

Ilmari Karimies osoittaa tuoreessa väitöskirjassaan, että Martti Lutherin usko- ja todellisuuskäsityksen taustalla vaikuttaa keskiajan augustinolainen ajattelu, erityisesti Augustinuksen (354–430 jKr) illuminaatio-opiksi kutsuttu tietoteoria. − Kyseisessä teoriassa ihmisen ajattelua lähestytään valo-käsitteen…

| Pekka Rautio

Väitös: Soveltuvuusarvioinneilla pieni vaikutus papiksi pyrkivien ammatilliseen prosessiin

Kirkon tulevaisuuden kannalta uusien pappien rekrytoinnilla on kuitenkin keskeinen merkitys. Aura Nortomaa on selvittänyt väitöskirjassaan, mitä hyötyä papiksi haluavan psykologisesta soveltuvuusarviosta on hakijalle itselleen tai kirkolle, sekä ennustaako soveltuvuustulos papiksi…

| Pekka Rautio

Tuoreessa väitöksessä kirjoitetaan naisauktoriteetteja kristinuskon historiaan

Kaisa-Maria Pihlava käsittelee 19.11. tarkastettavassa väitöskirjassaan naisia, joiden kodeissa varhaiset kristityt kokoontuivat ajanlaskun alun kahdella ensimmäisellä vuosisadalla. Pihlava on tutkinut, millaisia auktoriteetteja naiset seurakunnissaan olivat, minkälainen oli heidän todennäköinen sosioekonominen…

| Pekka Rautio

Väitös 15.10.2016: Varhaisia luomiskertomuksia on välitetty ja tulkittu lukuisilla eri tavoilla

Jessi Orpanan uraauurtavassa väitöskirjassa tutkitaan, miten ihmisen luomista käsittelevät perinteet on ymmärretty ja tulkittu myöhäisen Toisen temppelin ajan juutalaisuudessa (n. 250 eaa-70 jaa), aikana jolloin Vanhan testamentin kirjat saivat nykyisen…

| Pekka Rautio

Väitös 12.10.2016: Ruoka-apuun liittyy jännitteitä

Ruoka-avun vakiintumisen vaarana on, että avun kysynnän ja tarjonnan taustalla olevat yhteiskunnalliset kysymykset hyvinvointiyhteiskunnan ja elintarvikejärjestelmän ylijäämätuotannon ongelmista sivuutetaan, toteaa TM Anna Sofia Salonen uskonnollistaustaista ruoka-apua tarkastelevassa väitöstutkimuksessaan. Suomeen 1990-luvun…

| Pekka Rautio

Väitös 19.8.: Muinaisseemiläinen taistelumyytti toimi Lähi-idässä kuningasvallan oikeuttajana

TM Joanna Töyräänvuori väittelee 19.8. teologisessa tiedekunnassa muinaisseemiläisen myrskynjumalan ja meren välisen taistelumyytin poliittisista ulottuvuuksista. Myrskynjumalan ja meren välisen taistelun myytti juontaa juurensa kuningas Sargon akkadilaisen valtakuntaan, jota on pidetty…

| Pekka Rautio

Väitös 19.8.2016: Teologinen visio rauhasta väkivallan vastakulttuurina?

Teologi ja rap-artisti Lauri Kemppainen väittelee 19.8.2016 Helsingin yliopistolla rauhan ja väkivallan olemuksesta poliittisessa teologiassa. Hän näkee kristillisellä rauhan ontologialla olevan merkitystä vastakulttuurina sekularistisessa yhteiskunnassa. Lauri Kemppainen a.k.a Daikini Kemppaisen…

| Pekka Rautio

Väitös 13.4.2016 Helsingin yliopistolla: Kardinaali Walter Kasperin ilmoitusteologia on radikaalisti sekä ikuista että uutta

Tiina Huhtasen 13.4.2016 tarkastettavassa väitöskirjassa selvitetään saksalaisen kardinaali Walter Kasperin (s. 1933) teologista ajattelua ja hänen ilmoitusteologialleen tyypillisiä painotuksia. Tutkimus osoittaa, että Kasperin ajattelussa vaikuttaa erityisesti kolme taustatekijää: saksalainen idealistinen…

| Pekka Rautio

Väitös 27.2.2016 Helsingin yliopistolla: Kansallinen herätys symboloi suomalaisten kirkollisia yhteyksiä Viroon 1918–1939

Vuosina 1918–1939 Viroon suuntautuneiden suomalaisten kirkollisten yhteyksien henkisenä pohjavireenä oli kansallinen herätys, joka nosti myös heimokansat huomion kohteiksi, todetaan Jukka Yrjölän 27.2.2016 tarkastettavassa väitöskirjassa. Maiden itsenäistyminen loi edellytykset kirkollisten yhteyksien…