Tuoreessa väitöksessä kirjoitetaan naisauktoriteetteja kristinuskon historiaan
Kaisa-Maria Pihlava käsittelee 19.11. tarkastettavassa väitöskirjassaan naisia, joiden kodeissa varhaiset kristityt kokoontuivat ajanlaskun alun kahdella ensimmäisellä vuosisadalla.
Pihlava on tutkinut, millaisia auktoriteetteja naiset seurakunnissaan olivat, minkälainen oli heidän todennäköinen sosioekonominen asemansa ja millaisia rooleja naisilla oli heidän kodeissaan kokoontuvissa seurakunnissa. Tähän mennessä kyseistä aihetta ei ole juuri tutkittu.
− Vaikka naisten kodeissa kokoontumiseen viittaavia tekstejä on lukumäärällisesti vähän, heidän esiintymisensä toisistaan riippumattomissa varhaiskristillisissä lähteissä viittaa siihen, että naisten kodeissa kokoontuminen saattoi olla tavallisempi ilmiö kuin lähteiden vähäisestä määrästä voisi olettaa, Pihlava arvioi.
Tutkimuksessa on analysoitu seurakunnille kokoontumispaikan tarjonneiden naisten sosiaalihistoriallista taustaa sekä naisten kirjallisia representaatioita.
Väittelijän mukaan varhaisille kristityille kokoontumistiloja tarjonneiden naisten auktoriteettiasemaan vaikutti se, että he olivat sukupuolesta huolimatta perhekuntiensa päitä. Lisäksi auktoriteettiasemassa olivat myös ei-kristityt naisperheenpäät sekä taloudellista tukea muun muassa erilaisille yhdistyksille antaneet naiset.
− Naisten auktoriteettiasema ei ollut heitä ympäröivän kulttuurin vastainen, eikä se kerro varhaisen kristinuskon pyrkimyksistä sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Toisin kuin joissain aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, varhaiskristilliset seurakunnat olivat hierarkkisesti järjestäytyneitä. Tämän takia kokoontumistilojen tarjoaja oli auktoriteetti kodissaan kokoontuvassa seurakunnassa, myös silloin kun hän oli nainen, Pihlava kertoo.
Kun kristittyjen erilliset kokoontumistilat alkoivat kehittyä 100-luvun lopulla ja 200-luvulla, naisia ei enää tarvittu kokoontumistilojen tarjoajiksi. Samaan aikaan kristittyjen yhteisöjen hierarkia jatkoi kehittymistään yhä keskusjohtoisemmaksi. Näiden kehityskulkujen seurauksena myös kokoontumistiloja seurakunnille tarjonneet naiset menettivät auktoriteettiroolinsa kristinuskon valtavirrassa.
Uuden testamentin eksegetiikan oppialaan lukeutuva väitöstilaisuus ”The Authority of Women Hosts of Early Christian Gatherings in the First and Second Centuries C.E.” järjestetään lauantaina 19.11.2016 kello 10.15 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, luentosali 6, Fabianinkatu 33.
Vastaväittäjänä on professori Marianne Bjelland Kartzow, Universitetet i Oslo, ja kustoksena professori Ismo Dunderberg Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.
Väitöskirja on luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot: Kaisa-Maria Pihlava, s-posti: kaisa-maria.pihlava@helsinki.fi
Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/vaitos.htm