| Maailmanlaajuinen juutalaisuus -kurssia käyvät Helsingin juutalaisen koulun lukiolaiset |

Mikä on suurin synti? Lukiolaiset raportoivat kolmen uskonnon kuuntelevasta keskustelusta

Juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin edustajia kokoontui jälleen kolmen uskonnon keskusteluun kirkon talolle Helsinkiin 5.3.2024. Tapaamiseen kokoontui juutalaisuuden ja kristinuskon piiristä useita edustajia. Muslimeita pääsi paikalle tällä kertaa valitettavasti vain yksi. Kaikki saivat vuorollaan esitellä katkelman tai katkelmia oman uskontokuntansa pyhästä tekstistä aiheeseen liittyen. Aihe ”suurin synti” oli todella kiinnostava eikä aika millään meinannut riittää kaikkien näkökulmien tarkkaan läpikäyntiin ja pohdintaan. Tästä huolimatta ehdittiin keskustella paljonkin ja pohtia uskontojen välisiä eroavaisuuksia ja yhtenäisyyksiä aiheeseen liittyen.

Ensimmäisenä vuorossa oli islamin edustaja, joka oli valinnut Koraanista suuran 4, jakeen 4. Suurassa kerrotaan, että Jumala antaa anteeksi kaikki muut synnit paitsi muiden asettamisen hänen rinnalleen: vertaisten asettaminen Jumalan rinnalle on suurin synti. Islamin uskon mukaan syntien katumisen myötä Jumala voi antaa ne anteeksi. Syntiä pitää katua itse, mutta sitä ei tule esitellä muille, koska se saattaisi johtaa asian yleistymiseen yhteiskunnassa. Islamissa epäjumalanpalvonta ja useampaan jumalaan uskominen on suuri synti. Imaami kysyikin kristinuskon edustajilta, kuinka he selittäisivät sen, että kristityillä olisi vain yksi Jumala. Hän halusi siis saada selvennystä kristinuskon kolminaisuususkoon. Tähän juutalaisuuden edustaja toi omasta näkökulmastaan erilaisia näkökulmia käyttäen esimerkkinä vertauskuvaa leivonnasta: jauhot ovat kuin poika, isä on kuin vesi ja pyhä henki on kuin hiiva, joka nostattaa taikinan. Hän myös kuvasi asiaa siten, että hän on itse isänsä poika, lastensa isä ja oppilaille hän on kuin Pyhä Henki!

Toisena esittelyvuorossa oli kristinuskon edustaja, joka avasi meille kolme lyhyttä katkelmaa Raamatusta ja Uudesta testamentista. Ensimmäisessä katkelmassa (Matt 22) puhuttiin siitä, mikä on lain suurin käsky. Jeesus totesi, että niitä on kaksi. Ensimmäinen on se, että pitää rakastaa Herraa koko sydämestä, koko sielusta ja mielestä. Toinen oli se, että pitää rakastaa lähimmäisiään niin kuin itseään. Kristinuskossa pidetään siis tärkeänä sitä, että kunnioittaa muita. Toinen katkelma oli Paavalin kirjeestä 2. Tim. 3:1-5. Siinä on luettelo synneistä. Katkelman mukaan syntiä on se, että ihmiset rakastavat vain itseään ja rahaa. He ovat rehenteleviä, pöyhkeitä, herjailevia, kiittämättömiä, jumalattomia, rakkaudettomia, leppymättömiä, panettelevia, väkivaltaisia, raakoja, kaiken hyvän vihollisia, petollisia, häikäilemättömiä, järjettömiä eivätkä he tottele vanhempiaan.  Kolmas katkelma oli Matteuksen evankeliumista (22:31-32) jossa puhutaan syntien anteeksiannosta. Tekstissä sanotaan, että synnit saa anteeksi paitsi, jos ne kohdistuvat Pyhää Henkeä vastaan. Tämä voidaan tulkita siten, että Pyhän Hengen herjaaminen on kristinuskon mukaan pahin synti.

Kolmantena vuorossa oli juutalaisuuden edustaja, joka luki meille pätkän Talmudin Sanhedrin-traktaatin kohdasta 74a (12). Katkelmassa kerrottiin, miten eri Tooran rikkomuksiin tulee suhtautua. Tekstissä jaettiin käskyjen rikkeet anteeksiannettaviin ja anteeksiantamattomiin. Katkelmassa sanotaan, että mikäli henkilön henkeä uhataan, voi tämä rikkoa Tooran käskyä välttääksen tapetuksi tulemisen, sillä oman hengen säilyminen ohittaa Tooran kiellot. Kuitenkin, mikäli henkilön tulisi rikkoa kieltoa koskien epäjumalien palvontaa, kiellettyjä sukupuolisuhteita taikka verenvuodatusta, tulisi henkilön hyväksyä tappamisensa eikä rikkoa kieltoja. Edellä mainitut epäjumalien palvonta, kielletyt sukupuolisuhteet ja verenvuodatus ovat juutalaisuuden mukaan suurimpia syntejä, mitä ihminen voi tehdä. Näin ollen esimerkiksi toisen pilkkaaminen, varastaminen ja tappaminen oman henkensä säilyttämiseksi on sallittua, mutta murhaaminen ei. Tämä on halakha, eli tapa tulkita ja “kulkea” juutalaisten lakien mukaan.

Keskustelussa huomattiin, että islamissa ja juutalaisuudessa on yhtenäistä se, että synnintunnustuksia ei tehdä, kuten kristinuskossa on tapana.  Kaikilla oli kuitenkin yhteistä se, että suurin synti on jonkun henkilön tai esineen asettaminen Jumalan asemaan sekä Jumalan pilkkaaminen.

Raportin ovat kirjoittaneet Maailmanlaajuinen juutalaisuus -kurssia käyvät Helsingin juutalaisen koulun lukiolaiset.

Keskustelu oli osa kirkkohallituksen Kirkko ja juutalaisuus –työryhmän koollekutsumien Scriptural Reasoning-keskustelujen sarjaa.