Ajankohtaista

Ymmärrä uskontoa, ymmärrä maailmaa –tapahtumasarjan tilaisuudessa Uskonto ja identiteetit Suomessa 5.10. käsiteltiin kysymyksiä siitä, miten uskonto ja uskonnollisuus, sekä toisaalta myös uskonnottomuus, vaikuttavat yksilön identiteetin muodostumiseen?

Itä-Suomen yliopiston teologian osasto kutsuu esitelmiä viidenteen Ortodoksisuuden tutkijana -symposiumiin, joka järjestetään Joensuussa 11.–12.11.2021 Itä-Suomen yliopistolla.

Vain ihmislaji kykenee välittämään kulttuurista informaatiota sukupolvelta toiselle ja on siksi myös vastuussa kulttuurin konkreettisista ilmentymistä luonnon ja kulttuurin yhteisevoluutiossa. Kun kulttuuri ymmärretään laajasti, myös uskonnollisten traditioiden muutoksia voidaan tarkastella evoluution viitekehyksessä.

Viime aikoina luonnontieteilijät ovat esittäneet hypoteeseja uskonnon synnystä ja funktiosta. Olisi tärkeää, että humanistit työskentelisivät yhdessä luonnontieteilijöiden kanssa yhteisen tiedon lisäämiseksi.

Meemin käsite on peräisin kulttuurievoluutioteoriasta, jossa sitä käytetään vastineena geenille. Tässä artikkelissa pohditaan, voiko Raamattua pitää meeminä.

Jäljittely ei välttämättä kuulosta luovalta toiminnalta. Siinä saattaa kuitenkin piillä yksi ihmiskunnan menestyksen salaisuuksista. Rituaalien tutkimus auttaa ymmärtämään jäljittelyn roolia kulttuurievoluutiossa.

Varhaisten kristittyjen yhteisöt mahdollistivat antiikin yhdistysten tavoin verkostoitumisen perheen ja suvun ulkopuolelle. Usein sosiaaliset suhteet olivatkin keskeisessä roolissa varhaisissa kristillisissä kokoontumisissa.

Paavalia on rakastettu ja vihattu kaksi tuhatta vuotta. Kulttuurievoluution näkökulma auttaa selittämään, miten erilaiset käsitykset Paavalista ovat levinneet, menestyneet ja hyödyttäneet toisiaan.

Apostolien teoilla, kuten kaikilla Uuden testamentin teksteillä, oli noin 1400 vuoden kopiointihistoria takanaan ennen kuin tekstejä alettiin painaa suuremmassa mittakaavassa. Minkälainen tuo vuosisatoja kestävä matka oli ja mitä teksteille tapahtui sen aikana?

Raamattu on luonteeltaan kerronnallinen, rabbiininen perinne puolestaan teoretisoi ja luokittelee luodakseen järjestystä. Artikkeli selittää rabbiinisen perinteen nousua ihmisen kognition kehityksellä myyttisestä teoreettiseen.

Ihmiseen ja hänen toimintaansa vaikuttavat tekijät muuttuvat hitaasti. Ihmisen omien arvojen ja ihanteitten tai olemisen reunaehtojen muutokset mitataan sukupolvissa. Pitkiä jatkumoita jahdatessaan tutkijan apuna ovat yllättävät tahot: algoritmit ja evoluutiobiologia.

Uskonto on kulttuurinen ilmiö, jonka taustalla vaikuttaa ihminen biologisena olentona. Sekä kulttuuria että biologiaa voidaan selittää evoluutioteorian avulla. Tämä teemanumero on omistettu 60 vuotta täyttävälle professori Petri Luomaselle, jonka akatemiahankkeessa varhaista kristillisyyttä tarkastellaan kulttuurievoluution näkökulmasta.

Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Ymmärrä uskontoa – ymmärrä maailmaa -tapahtumasarjan Katsomukset ja ympäristökriisi -tilaisuuden tutkijapuheenvuorot avasivat näkökulmia ympäristökriisiin maailmankatsomuksellisena haasteena.

Konferenssin teema on Uskonto ja vapaus: Haasteita ja tulevaisuudennäkymiä. Sessiot järjestetään lähtökohtaisesti paikan päällä.

Mikä tuo toivoa koronan keskellä? Miten jumalanpalveluksia järjestettiin poikkeusoloissa? Voiko ehtoollista viettää etänä? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan Korona kirkoissa -paneelikeskustelussa.

Apurahoja myönnetään kirkon ja seurakuntien päätöksenteolle ja toiminnan kehittämiselle tarpeelliseen kirkon ja uskonnollisen elämän sekä yhteiskunnan muutosten tutkimukseen.

utsumme Ortodoksia-aikakauskirjan 62. vuosikertaan erityisesti kirjoituksia, jotka tarkastelevat ortodoksisen kirkon ja teologian suhdetta ympäristöön ja ekologiseen kriisiin.

Donnerska instiutet (DI) i Åbo fyllde 65 år i mars och firade detta genom att ge ut en historik med titeln: Mystik blir vetenskap. Donnerska institutet för religionshistorisk och kulturhistorisk forskning 1956–2021.