Pro gradut

Seitsemännen päivän adventtikirkon johtohahmo Ellen White koki nähneensä kesäkuussa 1863 terveyttä käsittelevän näyn. Whiten mukaan Jumala ilmoitti hänelle tässä näyssä, että ihmisen uskonnollinen velvollisuus oli noudattaa terveellisiä elämäntapoja. Naisten oli lisäksi unohdettava muoti ja pukeuduttava uudenlaiseen asuun.

Helsingin seurakuntayhtymä toteutti vuosien 2007-2009 aikana Usko toivo rakkaus -kampanjan. Tässä artikkelissa esitellään yleisen käytännöllisen teologian opinnäytetyön ”Kukaan ei naura, kaikkia hävettää” – Helsingin seurakuntien Usko toivo rakkaus -kampanjan vastaanotto lehdistössä sisäänkoodaus-/uloskoodaus -mallin näkökulmasta keskeistä sisältöä. Tässä artikkelissa Usko toivo rakkaus -kampanja nähdään osana markkinoistunutta ja medioitunutta kulttuuria, johon myös Suomen evankelisluterilainen kirkko on lähtenyt mukaan. Artikkelissa esitetään opinnäytetyön pohjalta johtopäätöksiä siitä, miten Usko toivo rakkaus -kampanjan on otettu vastaan lehdistössä ja miksi.

Demokratiassa kysymys on vallasta. Demokratiaa etsittäessä on osoitettava, missä valta on ja kuka sitä käyttää. Kokonaan kirkon olemus ei kuitenkaan tyhjenny kirkolliseen demokatiaan ja sen tuottamiin päätöksiin. Tutkimus lähestyy demokratia-aihetta kirkossa yleiseltä asennetasolta kohti konkretiaa.

Millaisena suomalainen hyvinvointiyhteiskunta näyttäytyy ruoka-avun asiakkaan näkökulmasta? Ruoka-avun asiakkaat tarjoavat uuden näkökulman yhteiskunnalliseen keskusteluun, jota aiemmin ovat hallinneet tutkijat, avustus- ja sosiaalityöntekijät, poliitikot ja media. Ruoka-avun asiakkaiden kertomuksia analysoimalla voidaan tuottaa niin sanottua toista tietoa, joka täydentää ja haastaa vallitsevia käsityksiä yhteiskunnasta.

Karismaattiset ilmiöt, kuten kielilläpuhuminen, sairaiden parantaminen ja profetoiminen, olivat ennen 1960-lukua ensisijaisesti esillä helluntailaisuudessa. Karismaattisuus levisi1960-luvulla myös vanhoihin kirkkokuntiin, kuten episkopaaliseen, luterilaiseen ja katoliseen kirkkoon. Tätä liikehdintää alettiin kutsua karismaattiseksi uudistusliikkeeksi. Tunnusomaista liikehdinnässä mukana oleville kristityille oli, että he painottivat hengellistä kokemusta, jota kutsuttiin henkikasteeksi. Tätä pidetään erityisenä kokemuksena Pyhän Hengen läsnäolosta, jota seuraavat yleensä armolahjojen manifestaatiot. Henkikasteen uskotaan varustavan kristityn tehokkaampaan palveluun sekä todistajan tehtävään.

Suomen kirkollisessa lehdistössä käytiin 1990-luvun alkuvuosina vilkasta keskustelua EU:n vaiku-tuksista suomalaiseen hyvinvointiin. Tämä artikkeli käsittelee keskustelua EU:n taloudellisen ideologian vaikutuksista suomalaiseen hyvinvointiin arvomuutoksen ja sosiaaliturvan näkökulmasta. Suurin osa kirjoittajista näki…

Kuva: Sami Ojala

Filosofian ja teologian tohtori Uuras Saarnivaara (1908-1998) tunsi hyvin Pohjois-Amerikan lestadiolaisten historian. Saarnivaara kirjoitti aiheesta kiistelyä herättäneen teoksen ”Amerikan laestadiolaisuuden eli apostolis-luterilaisuuden historia”. Teosta voidaan edelleen pitää yhtenä parhaista Pohjois-Amerikan lestadiolaisuuden historiaa tarkastelevista teoksista.

Kuva: Elina Uusimäki

Qumranin löydöt ovat tärkeitä tekstilähteitä tutkittaessa juutalaisen viisausajattelun kehitystä ja eri muotoja.

Otavan kirkko. Valokuva: Flickr

Martti Simojoen historiallinen merkitys ei rajaudu kirkkolain ja kirkon järjestysmuodon uudistamistyön edistämiseen. Hän oli koko arkkipiispakautensa ajan merkittävä yhteiskunnallinen keskustelija ja mielipidevaikuttaja.

Jesus Healing the Blind Valokuva: Flickr

Nykyajan tutkijoiden lähestymistavat sekä tutkimustulokset eivät ole kaikilta osin yhteneväiset koskien kysymystä Jumalan valtakunnan läsnäolosta Jeesuksen teologiassa.

M. Night Shyamalan  Kuva: Wikipedia

Oma tutkielmani keskittyy populaarielokuviin ja niiden sisällä ohjaaja M. Night Shyamalaniin. Koska populaarielokuvat ovat suosittuja, niiden voidaan ajatella heijastelevan suuren yleisön arvoja. Siksi populaarielokuvien tarkastelu uskontotieteen näkökulmasta on erityisen kiinnostavaa.

Timo S. Paananen

Raamatuntutkija kiinnittää kirja-arvostelussa huomiota siihen, että kollega on kaljuuntumassa. Toinen tutkija nimittää tätä ”inhottavaksi vanhaksi hölmöksi”. Kolmas huomauttaa, että ensimmäisen raamatuntutkijan nimi rimmaa sanan ”valehtelija” kanssa, mutta se on toki vain sattumaa. Mistä keskustellaan? Tietenkin Salaisesta Markuksen evankeliumista.

Vikströmin kannanotoissa keskeistä on maailman näkeminen ikään kuin yhtenä ”perheenä”, jolloin esimerkiksi maailmalla tapahtuvat vakavat ihmisoikeusloukkaukset velvoittavat kaikkia ihmisiä yhteisvastuuseen.  Erityistä huomiota hän kiinnittää ”rikkaan pohjoisen” ja ”köyhän etelän” välisiin elintasoeroihin.