Pro gradut

Kirsi Siitonen

Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani Ilmestyskirjan lukuisia kaupankäyntiin ja kauppiaisiin liittyviä viittauksia. Oliko Johanneksen tarkoitus saada kristityt vetäytymään kaupankäynnistä, kuten jotkut tutkijat ovat esittäneet?

Tiia Aarnipuu

Bysanttilaisiin pyhimyslegendoihin alkoi 400-luvulta lähtien ilmestyä miehen vaatteisiin pukeutuneita ja miehenä eläneitä neitseitä. Tutkin uskontotieteen pro gradu -työssäni ”Ei ole miestä eikä naista” sitä, mitä ja millä tavalla näistä ns. ristiinpukeutuvista pyhimyksistä ja heidän sukupuolestaan on kirjoitettu.

Tutkin pro gradu -työssäni kreikankielen sanaa diakonos Uudessa testamentissa ja muissa antiikin teksteissä. Perinteisesti sanan merkityksenä Uudessa testamentissa on pidetty toisten palvelijaa ja auttajaa, joka toimii kristillisen rakkauden motivoimana. Viimeisen viidentoista vuoden aikana on kuitenkin kiistelty, tarkoittaako sana diakonos ’palvelijaa’.

Marketta Liljeström

Raamattua on käännetty eri kielille alkaen 200-100-luvulla eKr. tehdystä Vanhan testamentin ensimmäisestä kreikannoksesta, jota kutsutaan Septuagintaksi. Kysymykset kirjaimellisuudesta ja tulkinnallisuudesta eivät ole siis vain meidän aikamme polttavia kysymyksiä. Raamatun kääntämiseen liittyvien ongelmien parissa on painittu jo yli kahden tuhannen vuoden ajan.

Christian Seppänen

Millainen käännös on kreikankielinen Septuaginta, varhaisten kristittyjen Raamattu ja ensimmäinen raamatunkäännös?

Septuagintan käännöstapaa voidaan lähestyä monelta eri kannalta. Oma pro gradu -tutkimukseni liittyy Septuagintan lauseoppiin.

Sami Yli-Karjanmaa

Jeesuksen ajan juutalaisuus oli monimuotoisempi ilmiö kuin Raamattua lukemalla voisi päätellä. Juutalaisuus oli jo vuosisatoja kehittynyt ympäristössä, jossa oli vahvasti läsnä myös kreikkalainen kulttuuri. Egyptin Aleksandriassa eläneen raamattufilosofi Filonin tuotannossa on paljon mm. platonistisia piirteitä, jotka saattavat tuntua yllättäviltä. Yksi tällainen on reinkarnaatio eli jälleensyntyminen.

Eutanasiakeskustelu Suomessa – meni eilen, tulee varmasti taas huomenna. Niin vahvasti kysymys eutanasiasta liittyy lääketieteen kehityksen esiintuomiin kysymyksiin elämän rajojen siirtymisestä ja siirrettävyydestä, elämän arvokkuudesta ja elämisen merkityksestä. Tätä kokonaisuutta hahmottaakseni tutkin eutanasiakeskustelua Suomessa. Pyrkimyksenä on ollut syventää ymmärrystämme itse keskustelusta, jota on tutkittu kovin niukasti.

Janne Helin

Tarkastelen Pro Gradu -tutkielmassani talvisotaa (1939-1940) marttyyri- ja uhrikäsitteiden valossa. Aineistona tutkielmassa toimii Kotimaa-lehden kirjoitukset vuoden 1939 marraskuusta kesäkuuhun 1941.

Ilse Paakkinen

Ihmisoikeuksien aatehistoriallinen perusta asetettiin myöhäiskeskiajalla yksilöä ja tahdonvapautta korostavien keskustelujen pohjalta.

Maija Paikkala

Sanomalehdet kuuluvat suomalaisten aamupalapöytiin. Uutisoimalla kirkosta lehdet tuovat kirkolliset asiat osaksi suomalaisten arkea. Siksi on tärkeää tutkia, mitä lehdet kertovat kirkosta.