Teema 2023/1:
Siirtolaisuus

Uskonnolliset traditiot elävät ja liikkuvat paikasta toiseen niitä kantavien ihmisten mukana. Teemanumero sukeltaa uskonnon ja uskonnollisten yhteisöiden merkityksiin niin siirtolaisten lähtö- kuin kohdemaissakin.

Jatkuvasti monietnisemmässä Suomessa myös uskonnollisten yhteisöjen kirjo on entistä laajempi. Paikallisten seurakuntien ja globaalin kristinuskon välissä tapatuvat kulttuurien kohtaamiset kertovat maahanmuuttajayhteisöjen uskonnollisuuden monimuotoisuudesta.

Orientaaliortodoksiset kirkot ovat tulleet osaksi suomalaista kristinuskoa viime vuosikymmeninä kansainvälisen siirtolaisuuden myötä. Yhteisöjen uskonnonvapauden toteutumiseen Suomessa vaikuttavat niiden resurssit ja muut toimintaedellytykset.

Rasismi perustuu kestämättömiin yleistyksiin ja niiden pohjalta muodostettujen ryhmien kohtelemiseen eriarvoisesti. Rasismin kokemukset heikentävät ihmisten uskoa koulutukseen ja tulevaisuuteen.

Kuka kantaa vastuun ilmastosiirtolaisuuden lisääntymisestä? Ilmiöön liittyvät eettiset kysymykset ovat monimutkaisia ja usein kivuliaitakin. Osallistumalla yhteiskunnan normaaliin toimintaan joudumme jatkuvasti vaikeisiin tilanteisiin, joissa moraalisesti oikein toimiminen on yhä vaikeampaa.

Evankelis-luterilaisten seurakuntien toiminta on virkistynyt turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten saapumisen myötä. Ensi sijassa seurakuntien tuki on ollut humanitaarista ja alkuvaiheen asettumiseen liittyvää, mutta myös kotouttavaa ja seurakuntayhteyttä tarjoavaa.

Varför är religion en grund för asyl? Och hurdana frågor uppstår när asylsökanden och asylmyndigheter har olika syn på religionens natur? Vad är det som motiverar asylsökande till att konvertera?