| Paulus Pikkarainen |

Pro gradu -tutkielma: Eskatologinen Jeesus-kuva – Historian Jeesus lopunaikojen julistajana

jesus_healing_the_blind_vatican.jpg_inguusi
jesus_healing_the_blind_vatican.jpg_inguusi

Historian Jeesuksen julistuksen ydinsanomasta on Jeesus-tutkimuksen historiassa esitetty lukuisia toisistaan poikkeavia tulkintoja. Klassisimpana monista tulkintavaihtoehdoista voidaan pitää ns. eskatologista (oppi lopun ajoista) tulkintamallia. Eskatologista Jeesus-kuvaa kannattavat tutkijat uskovat historian Jeesuksen teologian keskittyneen Jumalan valtakunnan odotukseen.

Eskatologisen Jeesus-kuvan juuret ulottuvat aina 1700-luvun lopulle asti. Ensimmäisenä tulkintamallin kannattajana toimi Herman Samuel Reimarus. Hänen vuonna 1778 postuumisti julkaistu teos Von dem Zwecke Jesu und seiner Junger toimi lähtölaukaisuna myös kriittiselle Jeesus-tutkimukselle. Reimaruksen teoria maalliseen kapinaan ja hallintavaltaan pyrkivästä Jeesus Nasaretilaisesta kumottiin seuraavina vuosisatoina. 1800-luvun sekä 1900- ja 2000-luvun eskatologisissa Jeesus-kuvissa Jeesuksen uskotaan odottaneen ennen kaikkea yliluonnollista Jumalan valtakuntaa.

Pitkästä tutkimushistoriastaan huolimatta eskatologisen tulkintamallin voidaan nähdä sisältävän pysyviä ominaispiirteitä. Eskatologisissa Jeesus-kuvissa yliluonnollista hallintavaltaa odottava Jeesus sijoitetaan vahvasti juutalaisen eskatologian kontekstiin. Historian Jeesuksen uskotaan pitäneen oikeanlaista suhtautumista itseensä ja julistamaansa etiikkaan välttämättömänä edellytyksenä uuteen valtakuntaan sisäänpääsylle. Jeesus uskoi valtakunnan murtautumisen toteutuvan Isän päättämänä ajankohtana, jolloin hän ja opetuslapset tulisivat saamaan korkean hallinta-aseman. Valtakunnan saapumisessa Jeesus mahdollisesti uskoi myös omalla kuolemallaan tai kärsimyksellään olevan merkittävä osa.

Nykytutkijat: Jeesus koki valtakunnan vaikuttavan israelilaisten keskuudessa osittain jo nyt

1800-luvun lopun sekä 1900-luvun alun merkittävimpinä eskatologisen Jeesus-kuvan kannattajina voidaan pitää saksalaisia tutkijoita Johannes Weissia ja Albert Schweitzeria. Weiss ja Schweitzer korostivat Jeesuksen Jumalan valtakunta-odotuksen olleen kaikilta osin tulevaisuuteen suuntautunutta. Jumalan valtakunta ei ollut Jeesukselle vielä millään tavoin läsnä oleva.

Weissin ja Schweitzerin tutkimustuloksilla on ollut merkittävä vaikutus nykyajan eskatologisiin Jeesus-kuviin. 1900-luvun lopun ja 2000-luvun alun merkittävimmät eskatologisen tulkintamallin kannattajat (E.P. Sanders, Dale C. Allison sekä Geza Vermes) ovat kuitenkin irtautuneet ajatuksesta, jonka mukaan Jeesus koki Jumalan valtakunnan olevan ainoastaan tulevaisuudessa vaikuttava todellisuus.  Tutkijat sen sijaan uskovat, että Jeesus koki valtakunnan vaikuttavan israelilaisten keskuudessa osittain jo nyt.

Ajatus korostuu erityisen voimakkaasti Geza Vermesin Jeesus-tutkimuksessa: Läsnä olevassa valtakunnassa oli kyse uudenlaisen uskonnollisen vakaumuksen, elämäntavan sekä katumuksen omaksumisesta.  Valtakunnan läsnäolosta todistivat myös Jeesuksen tekemät ihmeteot.  Myöhemmästä rabbiinisesta traditiosta löytyy vertailukohtia Jeesuksen ajatukselle jo nyt vaikuttavasta, mutta vasta myöhemmin lopullisesti murtautuvasta Jumalan valtakunnasta.

Sanders ja Allison puolestaan tulkitsevat Jeesuksen liittäneen valtakunnan läsnäolon omaan persoonaansa. Sandersin mukaan näkemys Jumalan valtakunnan osittaisesta läsnäolosta oli yleinen ensimmäisen vuosisadan juutalaisuudessa. Ajatus esiintyy myös Paavalin teologiassa: Paavalille pelastus oli osittain todellisuutta jo nyt (Room.5:1; 2. Kor.3:18, 5:1, 5:17), mutta varsinainen eskatologinen huipentuma odotti yhä toteutumistaan (Room.5:9-11).  Jeesuksen odottaman valtakunnan yksityiskohtaisen luonteen määrittely on Sandersin mukaan kuitenkin vaikeaa.

Myös Allison näkee Jeesuksen ajatukselle valtakunnan asteittaisesta saapumisesta löytyvän vertailukohtia juutalaisesta traditiosta. Valtakunnan läsnäolosta todistavat mm. viittaus pahojen henkien karkottamiseen Jumalan sormella (Luuk.11:20) sekä vertaus uuden viinin laskemisesta uusiin leileihin (Mark.2:21-22). Lisäksi Jeesus mm. uskoi lopunajallisten kärsimysten olevan jo jollain tavoin läsnä olevia sekä seurausta hänen omasta asemastaan (Luuk.10:3).

Nykyajan kolme merkittävintä eskatologisen tulkintamallin kannattajaa kuitenkin korostavat, että Jeesus odotti valtakunnan saapumisen toteutuvan lopullisesti vasta tulevaisuudessa. Tulevaisuuteen suuntautunutta valtakunnan odotusta painottavat erityisesti Sanders ja Allison. He uskovat Jeesuksen odottaneen mm. kuolleiden ylösnousemuksen sekä Viimeisen tuomion toteutuvan ennen Jumalan valtakunnan lopullista saapumista.

Maalaiselämään liittyvät vertaukset kuvaavat valtakunnan saapumista

Jeesus sanoi: ”Tällainen on Jumalan valtakunta. Mies kylvää siemenen maahan. Hän nukkuu yönsä ja herää aina uuteen päivään, ja siemen orastaa ja kasvaa, eikä hän tiedä, miten. Maa tuottaa sadon aivan itsestään, ensin korren, sitten tähkän, sitten täydet jyvät tähkään. Ja heti kun sato on kypsynyt, hän lähettää sirppinsä, sillä korjuun aika on tullut.” (Mark.4: 26-29)

Vertaus itsestään kasvavasta viljasta on yksi Markuksen evankeliumin neljännen luvun maalaiselämään liittyvistä vertauksista (katso myös Matteuksen laajempi rinnakkaiskohta Matt.13:1-52). Vertaukset ovat olleet vilkkaan keskustelun kohteena eskatologisen tulkintamallin piirissä.  Kertomukset ovat keskeisellä sijalla pohdittaessa kysymystä Jumalan valtakunnan läsnäolosta.

Valtakunta saavuttaa täyden mittansa Isän päättämänä ajankohtana

Moderneista Jeesus tutkijoista Geza Vermes on tulkinnut mm. vertausten itsestään kasvavasta viljasta sekä sinapinsiemenestä ja hapatteesta (Matt.13:31-33) kuvaavan Jumalan valtakunnan läsnäoloa.  Jeesus ymmärsi valtakunnan kasvavan jo nyt salatulla tavalla israelilaisten keskuudessa ja saavuttavan täyden kasvunsa tulevaisuudessa. Myös Dale C. Allison on esittänyt samankaltaisen teorian sinapinsiemenestä sekä itsestään kasvava viljasta kertovista vertauksista.  Monitulkintaisuuden tähden Jeesuksen vertausten merkitystä voidaan Allisonin mukaan analysoida kuitenkin ainoastaan laajempaa viitekehystä vasten.

Vermesin mukaan Jeesuksen vertaukset ovat puolestaan helposti ymmärrettäviä. Vertaus itsestään kasvavasta viljasta viittaa Jumalan valtakunnan läsnäolon lisäksi Jeesuksen pitäneen israelilaisten roolia valtakunnan saapumisessa rajallisena. Jeesuksen tehtävän päättymisen jälkeen yksin Jumala voisi toteuttaa valtakunnan murtautumisen.

Moderneista Jeesus-tutkijoista myös Sanders ja Allison uskovat Jeesuksen odottaneen valtakunnan saapuvan vasta Isän ratkaisevan väliintulon seurauksena.  Johtopäätöksissään he eivät kuitenkaan viittaa Vermesin tavoin maalaiselämään liittyviin vertauksiin.

Weiss ja Schweitzer: Maalaiselämään liittyvät vertaukset eivät kuvasta valtakunnan läsnäoloa

Weiss ja Schweitzer eivät puolestaan tulkinneet maalaiselämään liittyvien vertausten kuvastavan valtakunnan läsnäoloa. Weissin teorian mukaan Jeesus pyrki tuomaan Jumalan taivaallisen hallintavallan Paholaisen maallisen valtakunnan tilalle (Luuk.10:9). Paholaisen hallintavallan murskaaminen ei kuitenkaan vielä merkinnyt Jumalan valtakunnan perustamista, vaan vasta sen kylvämistä. Valtakunnan saapuminen ja lopunajallinen sadonkorjuu tulisivat toteutumaan vasta tulevaisuudessa (Matt.13:1-9, Matt.13:24-33). Modernien Jeesus-tutkijoiden tavoin Weiss kuitenkin korostaa, että Jeesus uskoi Jumalan valtakunnan saapuvan vasta Isän päättämänä ajankohtana.

Albert Schweitzer tulkitsi siemenen kasvun viittaavaan valtakunnan väistämättömään saapumiseen. Kuten siemen kasvaa Jumalan voimasta, uusi valtakunta tulisi murtautumaan maailmaan ihmisistä riippumatta. Vertauksissa siemenen kasvua suuremman merkityksen omaa kuitenkin ajatus Jeesuksen ja Johannes Kastajan suorittamasta kylvötyöstä. Kylvöä ja kasvua tulisi väistämättä seuraamaan Jumalan toteuttama sadonkorjuu.

Mitä kielikuva siemenen kasvusta merkitsi Jeesukselle?

Tulkinnat osoittavat, kuinka maalaiselämään liittyvistä vertauksista voidaan perustellusti esittää hyvin erilaisia tulkintoja. Vertausten kohdalla pohdinta valtakunnan läsnäolosta keskittyy mm. kysymykseen siitä, mitä kielikuva kasvusta merkitsi Jeesukselle. Kuvastaako siemenen kasvu ainoastaan Jumalan valtakunnan väistämätöntä saapumista tulevaisuudessa (Schweitzer) vai myös sen läsnäoloa (Vermes ja Allison)?

Nykyajan tutkijoiden lähestymistavat sekä tutkimustulokset eivät ole kaikilta osin yhteneväiset koskien kysymystä Jumalan valtakunnan läsnäolosta Jeesuksen teologiassa. Yksittäisistä poikkeavuuksista huolimatta teorian voidaan nähdä olevan yksi merkittävimmistä eroavaisuuksista nykyaikaisten ja varhaisempien eskatologisten Jeesus-kuvien välillä.

Kirjoittaja Paulus Pikkarainen on TM, jonka Uuden testamentin eksegetiikan pro gradu -tutkielma ”Reimaruksesta Allisoniin – eskatologisen Jeesus -kuvan tutkimushistoriallinen analyysi” hyväksyttiin Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa toukokuussa 2009.

Aiheesta lisätietoa:

Modernin Jeesus -tutkimuksen moniulotteisuutta esittelee sivustolla Jeesus -tutkija Tom Hólmen pääkirjoituksessaan Kaaosmaista luovuutta – katsaus Jeesus-tutkimuksen nykytilaan.

Allison, Dale C. Jr.1985, The End of the Ages Has Come. An Early Interpretation of the Passion and Resurrection of Jesus. Studies of the New Testament and Its World. Edinburgh: T.& T. Clark 1998, Jesus of Nazareth. Millenarian Prophet. Minneapolis: Fortress Press.

Borg, Marcus J. 1994, Jesus in Contemporary Scholarship. Harrisburg, Pennsylvania: Trinity Press International.

Sanders, E.P. 1985, Jesus and Judaism. London: SCM Press Ltd. 1993, The Historical Figure of Jesus. London: Allen Lane The Penguin Press.

Schweitzer, Albert 2005, The Quest of the Historical Jesus. Transl. by W. Montgomery. An unabridged republication of the second English edition of the work orginally published in 1911 by Adam and Charles Black, London, under the title The Quest of the Historical Jesus: A Critical Study of Its Progress from Reimarus to Wrede. Mineola:  Dover Publications, Inc.

Vermes , Geza 1973, Jesus the Jew. A Historian’s Reading of the Gospels. London: William Collins Sons & Co.Ltd.

1983, Jesus and the World of Judaism. London: SCM Press Ltd.

1993, The Religion of Jesus the Jew. London: SCM Press Ltd.

2008, The Resurrection. History & myth. New York: Doubleday

Weiss, Johannes 1892, Die Predigt Jesu vom Reiche Gottes. Göttingen: Vandenhoeck & Ruprecht’s Verlag