Graduhaastattelu: Uskontojen välisen yhteistyön mahdollisuudet Israelin-Palestiinan konfliktissa
Teologian maisteri Anne Heikkinen perehtyi maisterintutkielmassaan Piispa Munib Younan ja profeetallinen kristinusko: luterilaista vapautuksen teologiaa miehityskontekstissa ja maailmalla palestiinalaiseen kontekstuaaliseen teologiaan. Kontekstuaalisessa teologiassa tarkastellaan teologian yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
Emerituspiispa Munib Younanin ajattelu tutkimuskohteena
Lähtölaukaus tutkimukselle tapahtui, kun Heikkinen sai Suomen lähetysseuralta graduntekopaikan Jerusalemista vuonna 2019. ”Otin silloin yhteyttä ekumeniikan professori Risto Saariseen ja kerroin, että olen lähdössä Jerusalemiin ja kiinnostunut uskontojen välisestä rauhantyöstä ja kirkkojen yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta graduaiheena.” Saarinen ehdotti Heikkiselle Munib Younanin ajattelua gradun aiheeksi. Younan on evankelisluterilainen teologi, joka toimi Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon piispana Palestiinassa ja Jordaniassa. Vuosina 2010–2017 hän toimi Luterilaisen maailmanliiton presidenttinä.
Heikkinen oli kiinnostunut lähetystyöstä, ekumeniasta, globaalista vastuusta ja yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. ”Sattumalta Younanin ajattelussa nousivat juuri ne teemat, joita pidin tärkeinä ja läheisinä, vaikka en tuntenut hänen ajatteluaan entuudestaan”, hän kertoo. Arki Jerusalemissa ja Younanin henkilökohtainen haastatteleminen tarjosivat Heikkiselle erityisen näköalapaikan tutkimuskohteeseen. ”Jerusalemissa asuminen oli tärkeää kontekstin ymmärtämisen kannalta, enkä olisi mitenkään voinut hankkia kaikkea sitä taustatietoa tutkimuskirjallisuudesta. Pystyin myös sitomaan lukemani tutkimustiedon siihen, mitä näin arjessani Jerusalemissa.”
Konfliktin kohtaaminen
Younan on Suomessa melko hyvin tunnettu. Hän on opiskellut teologian maisteriksi Helsingin yliopistossa ja puhuu suomea. Häneltä on myös ilmestynyt suomeksi kirja Sovinnon toivossa: Lähi-idässä ja maailmalla (Suomen Lähetysseura 2004). Heikkinen kertoo, että Younan oli Israelin ja Palestiinan alueilla ristiriitojakin herättävä henkilö.
”Olin yllättynyt siitä, sillä Suomessa Younaniin suhtaudutaan yleisesti niin ehkä eri tavalla. Osa kohtaamistani ihmisistä suhtautui kuitenkin ristiriitaisesti siihen, mitä ja ketä tutkin”, Heikkinen kuvaa. Younan on muun muassa kritisoinut kristillistä sionismia, mikä on herättänyt vastustusta. Kristilliseen sionismiin kuuluu Israelin valtion tukeminen ja ajatus siitä, että juutalaisten paluu Pyhään maahan on osoitus Raamatun profetioiden toteutumisesta.
Israelin-Palestiinan konflikti on yksi maailman pitkäaikaisimmista konflikteista. Heikkinen korostaa vihamielisyyksien moniulotteisia taustoja ja näkemyseroja:
”Konflikti on ensisijaisesti poliittinen kysymys. Kuitenkin konfliktia yleensä ulkopuolelta lähestyville se saattaa olla myös teologinen lähestymistapakysymys. Aiheeseen liittyy paljon hengellisiä tunteita, eivätkä kaikki ihmiset tunnista konfliktin taustalla olevia kansainvälisen politiikan liikkeitä”, Heikkinen kertoo näkökulmaeroista. ”Israel saatetaan tulkita yksiulotteisesti raamatullisesti tai hengellisesti, vaikka kyseessä on toisaalta vasta toisen maailmansodan jälkeen syntynyt valtio.”
Konflikti on ensisijaisesti poliittinen kysymys. Kuitenkin konfliktia yleensä ulkopuolelta lähestyville se saattaa olla myös teologinen lähestymistapakysymys. Aiheeseen liittyy paljon hengellisiä tunteita, eivätkä kaikki ihmiset tunnista konfliktin taustalla olevia kansainvälisen politiikan liikkeitä.
”Nykyisen konfliktin juuret lepäävät 1800-luvun kansallisvaltioaatteessa ja -kehityksessä sekä antisemitismissä, eikä niinkään Raamatun tapahtumissa. Younan on kirjoittanut myös siitä, että kristityt ja muslimit ovat eläneet melko rauhallista yhteiseloa 1400 vuotta”, Heikkinen taustoittaa. ” Silti sympatiat osalla kristityistä menevät Israelin puolelle. Olen törmännyt myös sellaiseen ajattelutapaan, jossa nähdään, että esimerkiksi papiston pitäisi olla kokonaan hengellistä eikä yhtään poliittista tai yhteiskunnallista.”
Uskonnollisia syitä ja taustoja saatetaan Israel-Palestiinassa kuten muuallakin myös ylikorostaa. ”Palestiinalaisten kristittyjen kontekstuaalisesta teologiasta ei nouse vainotuksi tulemisen kokemus muslimien taholta, vaan ensisijaisesti kokemus miehityksestä ja sen aiheuttama arkipäivä”, Heikkinen kertoo.
”Younan on kritisoinut sitä ajatusta, että kristityt Israel-Palestiinassa olisivat muslimien uhreja. Hänen mielestään se ei ole hedelmällinen eikä välttämättä edes totuudenmukainen lähestymistapa. On ollut erikoistakin huomata, miten voimakkaana ajatus on siitä huolimatta ihmisten mielissä vaikkapa suomalaisissa seurakunnissa.”
Anne Heikkinen pohtii, että Munib Younanin teologisessa ajattelussa olisi paljon ammennettavaa myös suomalaiseen luterilaisuuteen. ”Younan esimerkiksi käsittää vanhurskauttamisopin laajemmin kuin miten se toisinaan pohjoismaisessa kontekstissa saatetaan ymmärtää ihmisen ja Jumalan välisenä, ja korostaa vanhurskauttamisoppia yhteisöjen ja yhteisöllisyyden näkökulmasta”, hän kuvaa. ”Younanin ajatteluun perehtyminen on syventänyt myös omaa identiteettiäni luterilaisena.”
Profeetallinen diakonia uskontokuntien yhteisessä työssä
Younan ajattelee, että uskonnoilla on radikaali palvelemisen ja todistamisen rooli. Heikkinen kirjoittaa pro gradussaan, että profeetallisuus on eräänlaista kirkkojen vastakulttuurisuutta.
”Profeetallinen diakonia on kirkkojen yhteiskunnallista toimintaa, jossa puututaan myös ongelmien juurisyihin eikä ainoastaan laiteta ongelmiin laastaria päälle”, Heikkinen selittää. ”Tulkitsen, että Younan ei tee voimakasta kahtiajakoa hengellisen ja maallisen todellisuuden välille siinä mielessä, että hän ajattelisi kristittyjen tehtäväksi pitäytyä passiivisessa roolissa tai näennäisen neutraalina yhteiskunnallisten keskustelun tai muutosten edessä.”
Tulkitsen, että Younan ei tee voimakasta kahtiajakoa hengellisen ja maallisen todellisuuden välille siinä mielessä, että hän ajattelisi kristittyjen tehtäväksi pitäytyä passiivisessa roolissa tai näennäisen neutraalina yhteiskunnallisten keskustelun tai muutosten edessä.
Munib Younanin ajattelussa profeetallisuus ei liity ainoastaan kristinuskoon, vaan hän puhuu myös profeetallisesta uskontodialogista. ”Hän ei rajaa profeetallisuutta kristinuskoon, vaan korostaa yleisesti uskontojen profeetallisuutta. Se on aika avara uskontoteologinen näkökulma”, Heikkinen pohtii.
Younan kirjoittaa ja puhuu diapraksiksesta: siitä, miten yhteiskunnallinen toiminta ja ihmisten auttaminen voi konkreettisesti toteutua uskontojen yhteisessä työssä. ”Sitä kautta voidaan ymmärtää myös se, miten Younan käsittää uskontodialogin diakonian osaksi”, Heikkinen kertoo.
”Uskontokunnat voivat tehdä yhteistä työtä ihmisten ja maailman hyväksi, vaikka ne tekisivät sitä erilaisista teologisista lähtökohdista ja näkökulmista käsin.” Laaja diakonian tulkinta voikin olla osa uskontojen rauhallisen rinnakkaiselon tulevaisuutta.
Tutkielma löytyy osoitteesta: