Teema

Pitääkö Raamatun kuulostaa Raamatulta? Toiset raamatunkäännöksissä esiintyvät sanat ovat vakiintuneita ja toiset elävät enemmän käännöksen ja ajan mukana. Kääntäjät pyrkivät ratkaisemaan sopivan tasapainon uudistusten ja säilyttämisen välillä.

Septuagintan suomennos avaisi kreikkaa ja hepreaa taitamattomalle lukijalle oven Vanhan testamentin tekstin historiaan. Septuaginta yhdistää Vanhan ja Uuden testamentin, varhaisjuutalaisuuden ja kristinuskon.

Jokainen saarna ja hartauspuhe on tai voi olla raamatunopetusta, joten tietenkin tämä kuuluu papin työnkuvaan. Kuinka moni pappi näkee tehtäväkseen Raamatun opettamisen?

Teologia.fi tarjoaa katsauksen siihen, millaisia pyhiä kirjoja ihmiset pitävät tällä hetkellä kädessään tai ruudullaan. Katsotaan myös, miten he sitä lukevat.

Tekstikritiikin tehtävänä on verrata käsikirjoituksia toisiinsa ja selvittää, mikä niiden lukutavoista edustaa varhaisinta tekstiä. Nyt tietokoneavusteiset menetelmät ovat tulleet tekstikriitikoiden avuksi. Olemmeko pääsemässä lähemmäksi alkuperäistä tekstiä?

Raamatun väkivaltaisuus ja epäsovinnaisuus voidaan kasvattajien taholta kokea lasta vahingoittavina sekä nykymaailmassa tarpeettomina. Raamatun kertomukset ovat kuitenkin osa kristittyjen yhteistä kertomuskulttuuria.

Tulkinnallisista valinnoista ei pääse käännösratkaisuissa eroon, mutta alkukielen lukija pääsee itse tekemään niitä sen sijaan että tukeutuu käännösten ratkaisuihin.

Ihmisyys on sanoista tehty. Sanojen avulla järjestämme kotimme maailmaan, pystytämme sen rajat, raivaamme kaaoksesta kosmoksen. Kieli on samalla tärkein väline, jolla ihminen on erotettu eläimyydestä ja muunlajiset eläimet sysätty moraalisen tarkastelun ulkopuolelle.

Mesopotamialaisen Gilgameš-eepoksen tarkastelu näyttää, miten muinaiset ihmiset tekivät rajanvetoa ihmisen ja eläimen välillä.

Lemmikin kuolemasta puhutaan yhä avoimemmin, ja surun näyttäminen on sallitumpaa. Surulle on kuitenkin myös oma, erityinen tilansa: lemmikkien hautausmaa.

Ihmisasutuksen lähellä vieraileva susi on nykyään monen ihmisen mielestä häirikkösusi. Tämä näkemys ei kuitenkaan ole historiaton.

Miten eläinsuhteet rakentuvat eri uskontoperinteissä? Miten ne ovat kytköksissä lihansyöntiin ja ruokavalintoihin laajemmin?

Taru susiemosta, joka imetti Romulusta ja Remusta, on vain yksi osoitus suden keskeisestä asemasta antiikin Roomassa. Sudella oli epävirallinen, uskonnollinen erityisasema.

Käsitys eläimistä Jumalan viisautta heijastelevina hyvinä luomuksina on ollut ristiriidassa eläinten inhottavilta vaikuttavien ominaisuuksien kanssa. Miten teologit ovat suhtautuneet luonnon varjopuoleen?

Vain ihminen voi toimia eettisesti oikein tai väärin, koska vain ihminen ajattelee. Muut eläimet toimivat vaistonvaraisesti. Uudempi eläintutkimus kyseenalaistaa nämä ajatukset.

Eläinten massasukupuutto ja koronavirus ovat esimerkkejä uhista, jotka liittyvät eläinsuhteeseemme. Uskontoperinteissä ja mytologioissa on vuosituhansien ajan käsitelty ihmisen erityistä asemaa muihin eläimiin nähden.

Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian ensimmäinen professori Frans Ludvig Schauman (1810–1877) valmisteli 1854–1869 uutta kirkkolakia, jonka Venäjän keisari ensin vahvisti vuonna 1868 ja julkaisi 6.12.1869. Miten tämä kirkkolaki valmisteltiin ja säädettiin, mikä sen sisältö oli ja mihin asiayhteyksiin se liittyi?

Uskonnonopetus on ajoittaan kiivaan julkisen keskustelun kohteena – ja se on ollutkin sitä suhteellisen vakituisesti jo yli sata vuotta. Verrattuna muihin Pohjoismaihin suomalainen oman uskonnon opetuksen malli on poikkeava, mutta mistä syystä?