Teema

| Nora Schuurman

Kun lemmikki kuolee: haudat kertovat surusta ja ristiriitaisesta suhteesta eläimeen

Lemmikin kuolemasta puhutaan yhä avoimemmin, ja surun näyttäminen on sallitumpaa. Surulle on kuitenkin myös oma, erityinen tilansa: lemmikkien hautausmaa.

| Heta Lähdesmäki

Käsitys häirikkösudesta syntyi 1900-luvun lopulla

Ihmisasutuksen lähellä vieraileva susi on nykyään monen ihmisen mielestä häirikkösusi. Tämä näkemys ei kuitenkaan ole historiaton.

| Heikki Pesonen

Liha yhdistää ja erottaa – eläimet, lihansyönti ja uskonnollinen identiteetti

Miten eläinsuhteet rakentuvat eri uskontoperinteissä? Miten ne ovat kytköksissä lihansyöntiin ja ruokavalintoihin laajemmin?

| Mika Rissanen

Antiikin Roomassa sudella oli uskonnollinen asema

Taru susiemosta, joka imetti Romulusta ja Remusta, on vain yksi osoitus suden keskeisestä asemasta antiikin Roomassa. Sudella oli epävirallinen, uskonnollinen erityisasema.

| Rope Kojonen

Darwinin ’paholaisen kappalainen’ – voiko loispistiäinen olla Jumalan silmissä hyvä?

Käsitys eläimistä Jumalan viisautta heijastelevina hyvinä luomuksina on ollut ristiriidassa eläinten inhottavilta vaikuttavien ominaisuuksien kanssa. Miten teologit ovat suhtautuneet luonnon varjopuoleen?

| Teuvo Laitila

Miksi vain ihminen olisi hyvä?

Vain ihminen voi toimia eettisesti oikein tai väärin, koska vain ihminen ajattelee. Muut eläimet toimivat vaistonvaraisesti. Uudempi eläintutkimus kyseenalaistaa nämä ajatukset.

| Noora Koivulahti

Pääkirjoitus: Tarvitsemmeko uuden Nooan arkin?

Eläinten massasukupuutto ja koronavirus ovat esimerkkejä uhista, jotka liittyvät eläinsuhteeseemme. Uskontoperinteissä ja mytologioissa on vuosituhansien ajan käsitelty ihmisen erityistä asemaa muihin eläimiin nähden.

| Jyrki Knuutila

Schaumanin kirkkolaki 1869 aikansa yhteiskunnallisessa todellisuudessa

Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian ensimmäinen professori Frans Ludvig Schauman (1810–1877) valmisteli 1854–1869 uutta kirkkolakia, jonka Venäjän keisari ensin vahvisti vuonna 1868 ja julkaisi 6.12.1869. Miten tämä kirkkolaki valmisteltiin ja säädettiin, mikä sen sisältö oli ja mihin asiayhteyksiin se liittyi?

| Anuleena Kimanen

Uskonnonopetuksen uskontokuntajakoisuus juontaa juurensa vuoden 1869 kirkkolakiin

Uskonnonopetus on ajoittaan kiivaan julkisen keskustelun kohteena – ja se on ollutkin sitä suhteellisen vakituisesti jo yli sata vuotta. Verrattuna muihin Pohjoismaihin suomalainen oman uskonnon opetuksen malli on poikkeava, mutta mistä syystä?

| Joni Hiitola

Kirkkolakia koskevien ehdotusten käsittely hallituksessa ja eduskunnassa

Eduskunnassa on vireillä esitys uudeksi kirkkolaiksi, joka korvaisi nykyisen, vuonna 1994 voimaan tulleen kirkkolain. Millaisia vaiheita kirkkolakiehdotuksen käsittelyyn valtioneuvostossa ja eduskunnassa sisältyy?

| Lena Kumlin

EU-Rättsliga perspektiv på den nationella tillämplingen av kyrkolagen

Denna artikel diskuterar frågan om kyrkolagstiftning och kyrkor och religiösa samfunds autonomi ur ett EU-rättsligt perspektiv.

| Leena Sorsa

Schaumanin kirkkolaki luterilaisen kirkon uskonnonvapaustulkintojen muovaajana

Schaumanin kirkkolaki on jättänyt jälkensä myös kirkon uskonnonvapausajatteluun ja sitä myöden kirkon ja valtion suhteisiin. Miten schaumanilainen ajattelu voisi tänä aikana suunnata kirkon tulevaisuutta?

| Pamela Slotte

Kyrkans ”egna” angelägenheter ur ett europeiskt människorättsperspektiv

Denna artikel diskuterar frågan om vad som utgör kyrkans egna angelägenheter ur ett vidare och europeiskt människorättsperspektiv.

| Johan Bastubacka

Miten vuoden 1869 kirkkolaki vaikutti ortodoksien 1900-luvun alkupuolen säädöskokoelmiin?

Kirkkolaki 1869 kohdistui ensimmäistä kertaa nimenomaan luterilaiseen kirkkokuntaan Suomessa, ei enää kaikkiin suuriruhtinaskunnan asukkaisiin. Miten se vaikutti Suomen itsenäisyyden alkuajan ortodoksien säännöskokoelmiin?

| Anne Hartoneva

Kolme näkemystä valasta

Valaa koskeneissa muutosvaiheissa on näkynyt kirkon ja yhteiskunnan välinen vuoropuhelu. Miten evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous on nähnyt valan aseman 1960-luvulta lukien? Entä miten sen merkitystä ovat arvioineet valtioneuvoston oikeuskansleri ja hallitus?

| Pamela Slotte ja Johan Bastubacka

Pääkirjoitus: Miksi teemanumero kirkkolaista ja kirkko-oikeudesta?

Schaumannin kirkkolaki 1869 on muodostunut yhdeksi merkkipaaluksi suomalaisen kirkkolainsäädännön ja kirkko-oikeuden alalla. Lakiin kirjatut periaatteet ovat olleet vaikuttavia paitsi luterilaisen kirkon, myös koko suomalaisen yhteiskunnan sekä sen vähemmistökirkkojen toiminnalle ja kehitykselle.

| Teuvo Laitila

Isoisä oli vapaustaistelija, ei hän murhannut juutalaisia –Liettuan kiistelty menneisyys ja holokausti

Mitä tekemistä juutalaisten tappamisella on liettualaisten Siperiaan-viemisen kanssa? Länsimaissa holokausti on kammottava mutta harvemmin koko kansan kokemukseen perustuva tapahtuma. Liettualaisille omat kärsimykset ovat lähempänä, ja ymmärrettävämpiä, kuin juutalaisten kansanmurha.

| Svante Lundgren

Antisemitismens många ansikten

Religiöst motiverad antisemitism spelar marginell roll för antisemitismen i de nordiska länderna idag. Däremot sprids negativa föreställningar om judar som kollektiv från både den politiska högerkanten och vänsterkanten samt från muslimskt håll.