Teema

| Tuomas Äystö

Ainoastaan Räsänen? Median ote kansanedustajien uskonnollisuuteen

y mediassa painottuu konservatiiveihin. Toisaalta journalismin suhtautuminen luterilaiseen kirkkoon instituutiona on tavanomaisesti melko myönteinen. Kaikki tuntevat Päivi Räsäsen mediavalokeilan, mutta millä tavalla muiden poliitikkojen uskonnollisuus näkyy?

| Teemu Taira

Pääkirjoitus: Media ja katsomuslukutaito

Erilaiset lukutaidot ovat nousseet yhteiskunnalliseen, kasvatukselliseen ja koulutukselliseen keskusteluun. Kulttuurisesta lukutaidosta on puhuttu Yhdysvalloissa 1980-luvun lopulta lähtien, kun älymystö huolestui kulttuurisen muistin vähittäisestä katoamisesta. Medialukutaidosta on puhuttu siitä lähtien, kun median on huomattu ohjaavan yhä kokonaisvaltaisemmin ihmisten mielipiteenmuodostusta ja kun erilaisten mediateknologioiden käytöstä on tullut arkeamme läpäisevää. Uskontolukutaidosta on puhuttu vähemmän, mutta sitäkin keskustelua on käyty pitkään.

| Heikki Pesonen

Rikoksia, perversioita ja jumalanpilkkaa: Populaarikulttuurin katsomuskuvaukset edellyttävät kriittistä lukutaitoa

Populaarikulttuurin tuotteissa esiintyvät kuvaukset katsomuksista ovat usein negatiivisia. Niissä saatetaan tuoda esiin esimerkiksi uskonnollisiin yhteisöihin liitettyjä yksittäisiä epäkohtia tai ongelmia, joita yhteisöt aiheuttavat jäsenilleen. Tällaiset katsomuslukutaidon puutetta osoittavat stereotyyppiset kuvaukset luovat tarvetta lukutaidolle, jossa erotetaan asiallinen ja perusteltu kritiikki yksipuolisesta ja yleistävästä kritiikistä.

| Johanna Konttori & Teemu Pauha

Kuka puhuu islamin puolesta?

Kun pohditaan Suomen monimuotoisen muslimiväestön medianäkyvyyttä, on tärkeä kysyä, kuka puhuu islamin puolesta tiedotusvälineissä. Kuka saa edustaa Suomen muslimeita lehtien sivuilla ja television ajankohtaisohjelmissa?

| Terhi Utriainen

Osaako media lukea henkisyyttä?

millainen on tuo lukutaito muiden kuin vakiintuneiden uskontojen tai selkeän uskonnottomuuden suhteen? Kuinka media esimerkiksi osaa lukea uushenkisyyttä?

| Marcus Moberg

Kyrkolitteracitet? Reflektioner på Finlands evangelisk-lutherska kyrkas nuvarande kommunikation

Den kyrkliga kommunikationen har blivit alltmer fokuserad på förmedlandet av grundläggande information om kyrkan och dess verksamhet. Kan den förstås i ljuset av en utökad förståelse av litteracitetsbegreppet?

| Helena Kupari

Taiteilija löysi ortodoksisuuden

Tiedotusvälineissä julkaistujen artikkeleiden perusteella monet kulttuurialan ihmiset ovat kiinnostuneita ortodoksisesta kirkosta. Mitä tarinat hengellisen kodin löytämisestä kertovat ortodoksisuudesta ja sen käsittelystä mediassa 2000-luvun Suomessa?

| Teemu Taira

Miksi uskonnottomuus ja ateismi eivät kiinnosta suomalaista mediaa?

Mikäli suomalaista mediaa on uskominen, henkisyys on erityisesti nuorilla hurjassa nosteessa. Myös jotkut kyselyt tarjoavat ajatukselle lievää tukea. Uutisoinnissa on kuitenkin yksi ongelma. Se jättää taustalle määrällisesti merkittävimmän muutoksen Suomen katsomuksellisessa kentässä: uskonnottomuuden ja ateismin yleistymisen.

| Ilkka Lindstedt

Koraani sai alkunsa myöhäisantiikin maailmassa

Koraanin sisällössä näkyvät monin tavoin sen synty-ympäristön erilaiset ajatusvirtaukset, kuten kristinusko ja juutalaisuus. Samoin kuin kristinuskossa, islaminkaan identiteetti ei syntynyt yhdessä yössä vaan oli vuosisatojen kehityskulkujen tulos.

| Anna-Liisa Rafael

Voiko Koraani parantaa ymmärrystämme Raamatusta?

Koraanista löytyy lukuisia myös Raamatusta tuttuja hahmoja ja kertomuksia. Raamatun tekstit tarjoavat siksi hyödyllistä taustamateriaalia koraanintutkijalle. Mutta entäpä päinvastoin: voiko Koraani parantaa ymmärrystämme Raamatusta?

| Teemu Pauha

Suhde Koraaniin on tunnesuhde

Koraani on mukana päivittäisessä islamilaisessa uskonnonharjoituksessa ulkomuistista resitoituna tekstinä, ei niinkään fyysisen kirjan lukemisena. Resitoiminen ruumiillistaa Koraanin tavalla, joka kietoo pyhän tekstin ja uskonnon harjoittajan tiiviisti toisiinsa.

| Sylvia Akar

Tarvitseeko Koraani sunnaa vai sunna Koraania?

”Joka tottelee lähettilästä, tottelee Jumalaa.” Mutta miten lähettilästä totellaan? Mistä muslimi voi tietää, mitä lähettiläs ja Jumala hänestä haluaa? Löytyykö vastaus Koraanista, sunnasta vai haditheista?

| Katja von Scöneman

Muuttaako islamilainen feminismi Koraanin sukupuolittuneet tulkinnat?

Muslimit ovat vasta pienessä määrin alkaneet kyseenalaistaa miesten valta-asemaa vahvistavia Koraanin tulkintoja. Islamilaisen feminismin nimissä toimivat tutkijat jaksavat kuitenkin korostaa Koraanin sukupuolten tasa-arvon puolesta puhuvaa sanomaa.

| Teemu Pauha

Pääkirjoitus: Onko Koraani väkivallan vai rauhan kirja?

Kun maailmalla tapahtuu islamilla perusteltu terrori-isku, mediassa alkaa väittely siitä, kannustaako Koraani pohjimmiltaan rauhaan vai väkivaltaan. Väittely on hedelmätön, koska koko kysymys on väärin asetettu.

| Laura Wickström

Den gröna Koranen – omtolkningar inför den ekologiska krisen

Förståelsen för hur den fysiska världen fungerar ur ett koraniskt perspektiv ökar möjligheterna att reagera på miljökrisen. (Om)tolkade principer om människans ansvar och plats i världen bidrar med teologisk grund i miljödiskussionen.

| Maria Pakkala

Lähi-idän Koraanin tulkitsijat lukevat Koraania politiikan kautta

Mediassa tai julkisessa keskustelussa usein kysytään, miten Koraani tai islam suhtautuu johonkin kysymykseen. Taustalla on usein erilaisia suhtautumistapoja asioihin. Tämä pätee myös islamin ja Koraanin näkemykseen juutalaisista ja kristityistä.

| Abbas Bahmanpour

Shiialaisessa Koraanin tulkinnassa paljon yhteistä muiden islamin suuntausten kanssa

Shiialaisuudessa Koraanin tulkinnalla on pitkät perinteet, mikä on jopa monille islamin tutkijoille huonosti tunnettua. Vaikka tulkintaeroja on ollut ja on edelleen shiiojen ja muiden suuntauksien välillä, erot eivät ole ehkä niin suuria kuin monet saattavat luulla.

| Mikko Viitamäki

Suufilainen uskonnonharjoitus ruumiillistaa Koraanin tekstin

Koraani on mukana päivittäisessä islamilaisessa uskonnonharjoituksessa ulkomuistista resitoituna tekstinä, ei niinkään fyysisen kirjan lukemisena. Resitoiminen ruumiillistaa Koraanin tavalla, joka kietoo pyhän tekstin ja uskonnon harjoittajan tiiviisti toisiinsa.