Teema

| Tommi Kotonen

Äärioikeisto ja satanismi – äärimmäisen pahuuden ilmentymät?

Satanismi ja äärioikeisto ovat omiaan synnyttämään kohuja ja moraalipaniikkia ilmentäessään monelle tiettyä äärimmäistä pahuutta. Joissain ryhmissä ne esiintyvät yhdessäkin kansallissosialismin edustaessa satanismin poliittista ulottuvuutta.

| Sari Kivistö

Pahikset kirjallisuudessa

Ketkä ovat kirjallisuuden suurimmat lurjukset kautta aikojen? Miten kirjallisuus on kuvannut pahuutta henkilöhahmojen avulla? Mistä pahuus kumpuaa?

| Marianna Saartio-Itkonen

Onko koulukiusaaminen banaalia, välineellistä vai sadistista pahuutta?

Koulukiusaaminen on ilmiönä valitettavan arkipäiväinen. Uhrin elämän se voi muuttaa pysyvästi. Voidaanko ajatella kiusaamisen olevan pahuutta? Pahuus ei itsessään ole hyvä selitys kenenkään toiminnalle, mutta uhrin kärsimystä se voi kuvata. Jos koulukiusaaminen tuottaa pahuutta, minkälaista pahuutta se olisi?

| Mitra Härkönen

Ei hyvää eikä pahaa. Buddhalaisuuden käsitys pahuudesta

Buddhalaisuudessa pahuus ei ole sen paremmin ihmisessä kuin maailmassa hänen ulkopuolellaan. Sen sijaan paha on seurausta vihan, ahneuden, takertumisen ja tietämättömyyden vallassa tehdyistä intentionaalista teoista.

| Timo Koistinen

Jobin jalanjäljissä: pahan ongelmia

Voidaanko pahuutta ja kärsimystä selittää ja ymmärtää?  Elämässä on vain harvoja asioita, jotka pakottavat kysymään yhtä paljon kuin kokemamme, tekemämme ja näkemämme pahuus. Pahan ongelma ei ole vain yksi ongelma, mikä käy ilmi eri alojen tutkijoiden kirjoittamissa artikkeleissa.

| Mikko Posti

Aiheuttaako Jumala pahan Tuomas Akvinolaisen teologiassa?

Miksi hyvän Jumalan luomassa maailmassa on pahaa? Tuomas Akvinolainen käsitteli laajasti tätä pahan ongelmaa kaitselmuksen teologiassaan. Tuomaan kypsän kauden ajattelussa myös pahat asiat alkavat näyttäytyä osana Jumalan hyvää suunnitelmaa.

| Lauri Snellman

Mikä on pahan ongelma?

Pahan ongelmaa pidetään yleensä Jumala-uskoa koskevana ongelmana. Miten Jumala voi olla olemassa, jos maailmassa on paljon pahaa? Se on kuitenkin paljon yleisempi ongelma, joka koskee koko maailman merkityksellisyyttä. Miten maailma voi olla merkityksellinen ja elämä olla hyvää, jos pahaa on olemassa?

| Panu-Matti Pöykkö

Eräs teodikean loppu: Levinas ja ainutkertainen holokausti

Ranskalais-liettualaisen ajattelijan Emmanuel Levinas eettistä ajatteluun on vaikuttanut ratkaisevasti holokaustin kauhistuttava kokemus ja muisto. Juutalaisen kansan holokausti on Levinasille oikeuttamattoman ja syyttömän kärsimyksen paradigma, joka asettaa kyseenalaiseksi teodikistisen asenteen ja haastaa meidät arvioimaan radikaalilla tavalla uudelleen länsimaista maailmankuvaamme.

| Björn Vikström

Varjojen mailla, valoa kohti: Kirjaesittelyssä Erkki Jokisen Ihmisen varjo – Esseitä pahuudesta ja toivosta

Marcel Proust eristäytyi makuuhuoneeseensa voidakseen kirjoittaa romaanisarjan oman aikansa ranskalaisen yläluokan elämästä. Erkki Jokinen jättäytyi pois säännöllisestä työelämästä, jotta voisi keskittyä lukemaan ja kirjoittamaan ihmisen pahuudesta ja toivosta toivottomuuden keskellä.

| Lauri Mäenalanen

Käytännöllinen usko – uskonnonfilosofisia kysymyksiä Kantin filosofiassa

Immanuel Kantin 300-vuotisjuhlaa vietetään tänä vuonna. Kant on ajatuksillaan muovannut ajatteluamme, ja muovaa sitä yhä monin eri tavoin. Millaisia uskonnonfilosofisia aiheita Kantin filosofia tarjoaa meille?

| Porfyrios Kärkkäinen

Hiljaisuudesta nouseva suitsutussavu – erämaaisien ja -äitien rukous

Kristilliset rukouskäytännöt ovat muovautuneet aavikoilla ja luostareissa. Mitä erämaaisät ja -äidit ajattelivat rukouksesta?

| Katariina Husso

Ikonimaalarin määritelmiä

Taidehistorian näkökulmasta ikonit ovat kristillistä kuvataidetta, jota tutkitaan esimerkiksi ikonografian, tyylihistorian tai estetiikan käsittein. Teologinen aspekti taas korostaa niiden opillista asemaa. Aika ajoin huomio on kohdistunut myös ikonimaalareihin. Mitä heistä tiedämme?

| Pappismunkki Damaskinos (Olkinuora) Ksenofontoslainen

Pääkirjoitus: Luonnon jäljittelyä vai Jumalan seuraamista – vai molempia?

Taide ja teologia ovat molemmat valtavia maailmoja, ja molempia luonnehtii sanojen riittämättömyys. Miten eri taidemuodot näkyvät sakraalitilassa? Entä miten pyhä tunkeutuu taiteeseen sakraalitilan ulkopuolella?

| Thomas Arentzen

Mot teologins nollpunkt – ett omanifest

Det kan väl låta udda, men nu tänkte jag faktiskt rota runt efter teologins nollpunkt. Vad ska du där att göra? kanske du frågar. Och var hittar du den?

| Helena Bodin

Lek och längtan i Britt G. Hallqvists kristna diktning för barn

Det vanliga är att psalmer för barn beskriver Gud, men Britt G. Hallqvist sätter i stället in barnet i en relation till Gud. Det är en aktiv och ömsesidig relation, där både barnen och Gud leker och längtar efter varandra.

| Øivind Varkøy

Musikalisk upplevelse och mer-betydelse – När musiken talar om det gudomliga

I spåren av starka möten med musik och annan konst kan jag säga att jag blivit ’gripen’. Något har talat till mig. Ett ”något mer”. Något ”annat”. Hur vi pratar om detta är naturligt kopplat till hur vi tolkar våra erfarenheter.

| Serafim Seppälä

Itäistä teologiaa valkokankaalla

Elokuva voi ilmentää hengellisiä ulottuvuuksia jo kerronnallisilla rakenteillaan ja visuaalisilla asetelmillaan.

| Laura Hellsten

Kroppen, konsten och teologin

Detta temanummer har som sin utgångspunkt konst och teologi. När man bjuder in dans till en sådan diskussion, problematiseras fältet väldigt snabbt.