Teema

Nuorisotutkimuksessa uskonto on ollut pikemminkin katveessa kuin keskiössä. Tästä kertoo esimerkiksi se, että vuoden 2006 uskontoteemaisen Nuorisobarometrin jälkeen seuraava vastaava tietoa sai odottaa vuoden 2023 Nuorisobarometriin asti. Tuolloin teemana oli katsomukset ja hengellisyys.

Huoli maailman tulevaisuudesta yhdistää useimpia nuoria, mutta ympäristöarvot eivät välttämättä näy käytännön toiminnassa. Nuorten arvomaailma ei kuitenkaan ole yhtenäinen. Katsomustietoinen kasvatus voisi tukea nuorten tulevaisuususkoa ja kasvua ympäristövastuullisuuteen.

Kristitty- ja muslimitaustaisilla nuorilla on positiivisia käsityksiä toisistaan ryhmänä ja he osoittavat hyväksyntää toistensa ryhmää kohtaan. Samaan aikaan nuoret arvioivat, että muslimit kokevat tai saattavat kokea ulkopuolisuutta.

Nuorten arvopohdintaa ja hyvinvointia haastavat aikamme kriisit. Epävarmuuksien ajassa koulun katsomusopetus tarjoaa nuorille tilaa tarkastella ja keskustella erilaisista arvoista, eettisistä kysymyksistä, uskonnoista ja muista katsomuksista. Parhaimmillaan katsomusopetus edistää moniarvoista keskustelua ja monipuolisia ajattelun taitoja.

Parin viime vuoden aikana mediassa on noussut esiin havaintoja nuorten miesten kääntymisestä kristinuskoon sekä heidän konservatiivisesta arvomaailmastaan niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Z-sukupolven keskuudessa on kuitenkin havaittavissa laajempaa sukupuolten välistä eriytymistä, joka koskee myös arvoja ja hyvinvointia. Katsaus tuoreisiin tutkimuksiin valaisee tätä kehitystä.

Useat tutkimukset ovat viime vuosina kertoneet poikien ja nuorten miesten uskonnollisuuden vahvistumisesta. Tuoreimmat tutkimusaineistot ovat antaneet viitteitä vastaavan ilmiön näkymisestä myös tyttöjen keskuudessa. Tässä artikkelissa tarkastelemme nuorten uskonnollisuuden muutosta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rippikoulussa vuosina 2019–2025 kerätyn tutkimusaineiston valossa. Aineisto osoittaa nuorten uskon vahvistuneen edelleen tuoreimman, vuonna 2025 kerätyn aineiston valossa.

Nyky-Suomen juutalaiset nuoret ja nuoret aikuiset kasvavat aikuisuuteen nopeasti muuttuvassa sosiaalisessa ja kulttuurisessa ympäristössä. Heidän identiteettinsä muodostuvat monen tekijän risteyskohdassa: Euroopan yhteiskunnat maallistuvat voimakkaasti, Suomen väestö monipuolistuu esimerkiksi maahanmuuton seurauksena ja antisemitismi kasvaa.

Nuorison arvomaailman muutos kiinnostaa, koska sen ajatellaan antavan osviittaa siitä, millaista muutosta koko väestön arvoissa on odotettavissa. Arvot puolestaan ovat yksilöiden valintojen ja toiminnan tärkeitä motivaattoreita. Nuoruus on kuitenkin monella tapaa merkittävä ja erityinen elämänvaihe, jota on syytä tutkia myös oman itsensä takia.

Modernin uskonnollisuuden yksilökeskeisyys nousee esiin yleisessä keskustelussa samalla, kun Jumalan olemassaolon todistamiseen tähtäävien todistusten uudelleenmuotoilut ovat nousseet esiin uskonnonfilosofisessa keskustelussa. Onko kyse kahdesta erillisestä ilmiöstä vai liittyvätkö nämä ilmiöt toisiinsa?

1700-vuotisjuhlia on harvoin, mutta 2025 on poikkeuksellinen vuosi monella tapaa. Vuonna 325 järjestettiin Nikeassa, Bitynian maakunnan pääkaupungissa, kokous, jolla tuli olemaan suuri vaikutus siihen, millaiseksi kirkon julkinen asema Rooman valtakunnassa muotoutui. Samalla kristillisestä teologiasta tuli uudella tavalla julkista. Keisari itse osallistui piispojen kokoukseen ja isännöi sitä. Kirkolliskokouksesta käytetään myös nimityksiä konsiili ja synodi.

Kirkko on instituutio, jolla on lähes 2000-vuotinen historia. Monet kristillistä elämää ja kirkon järjestystä määrittävät periaatteet pohjautuvat varhaisen kirkon säädöksiin. Nikean kirkolliskokouksen (325) päätökset pääsiäisen ajankohdasta, kirkon hallinnosta ja avioliiton edellytyksistä vaikuttavat edelleen kirkkojen elämään nyky-Suomessa.

Länsimaisen taidemusiikin kuluttajille Nikean uskontunnustus on tuttu monien sävellettyjen messujen Credo-osien myötä. On sitten kyse J.S. Bachin (1685–1750) monumentaalisen H-mollimessun toisesta osasta tai vaikkapa Einojuhani Rautavaaran (1928–2016) Missa a cappellan hypnoottisesta Credosta, on tekstinä Nikean-Konstantinopolin uskontunnuksen latinankielinen versio.

Pyhä Kolminaisuus on kristillisen teologian keskeisin mysteeri – perusta, josta koko kristillinen oppi rakentuu. Silti käytännön spiritualiteetissa kolminaisuus vaikuttaa usein jäävän sivuun, ikään kuin vaikeasti ymmärrettäväksi koettu opillinen muotoilu olisi irrallaan hengellisestä kokemuksesta.

1700 vuotta sitten, kesällä 325, pidetty Nikean kirkolliskokous on merkkipaalu. Aikalaisille se oli yksi osoitus kirkon uudesta asemasta Rooman imperiumissa – tapahtuma, joka teki teologiasta julkista uudella tavalla. On kuitenkin…

Varhaiskristilliset kirjoittajat pitivät kasteopetusta paitsi uskonopillisen tiedon jakamisena myös hengellisenä prosessina, jonka odotettiin vaikuttavan kuulijoiden elämään. 300-luvun katekeettiset opetuspuheet heijastavat uskonopin ja kirkon jäsenyyden yhteyttä, ja voivat tarjota uusia näkökulmia nykypäivän kristilliseen perusopetukseen. Katekeesilla tarkoitetaan opetusta, jota kirkkoon liittymistä aikoville annettiin ennen kastetta.

Varför innehåller de tidigkristna trosbekännelserna just det som de gör, och inte något om Jesu under och liknelser, kyrkans etiska undervisning eller centrala berättelser i Israels historia? Ansågs dessa inte som viktiga eller finns det någon annan orsak?

Muistatko Nikean yläkoulusi tai lukion uskonnon tunneilta? Kenties muistat mainitun kirkolliskokouksen, kolminaisuusopin ja uskontunnustuksen? Riippuen uskonnosta, evankelisluterilainen tai ortodoksinen, muistot voivat erota. Mitä jää puuttumaan?

Robert Barronin Light from Light on teologinen johdatus Nikean uskontunnustukseen. Se yhdistää katolisen tradition ja selkeän opetuksen helposti lähestyttävällä tavalla.