Teema

Med sitt rika bildspråk framstår kyrkobyggnaden som den kristna kyrkans yttersta konstform. Men även om kyrkor fortsätter att tilltala oss är frågan om de talar till oss – alltså på ett språk vi förstår. Förmår människan av idag ta till sig den berättelse som kyrkobyggnaden förmedlar?

Alan T. Berger on vuosikymmenien ajan kirjoittanut artikkeleita ja kirjoja Elie Wieselin ajatteluun liittyen. Eräässä varhaisemmassa esseessään How my Mind has Changed (1997) hän avaa henkilökohtaista tietään Wieselin koskettamaksi lukijaksi, ystäväksi ja tutkijaksi. Wieselin vaikuttamana hänestäkin tuli holokaustin historioitsija ja sen tapahtumista nousevan inhimillisen vastuun kansainvälinen kouluttaja.

Ihmiskunnan teknologisoituminen on kuin olympialaisten slogan: nopeammin, korkeammalle ja voimakkaammin. Uudet tekniikat muuttavat käytänteitä mutta myös ajattelemisen tapoja ja inhimillisiä arvostuksia.

Sivilisaatiomme on kehittynyt yhdessä kirjoitustaidon kanssa. Se on tarjonnut mahdollisuuden säilyttää ja rakentaa tietoa sukupolvien yli. Kirjoitusteknologian muutokset ovat syntyneet aina tiettyjen ihmisyhteisöjen tarpeista säilöä ja välittää tietoa.

Tekoälyä hyödyntävät kuvantunnistuspalvelut rakentavat käsityksiä uskonnosta dataistuneessa maailmassa. Tutkimuksessa paljastui, että Amazonin, Googlen ja Microsoftin palveluilla on kuitenkin rasistisia, kristillisiä ja kaupallisia vinoumia.

Onnettomuuksia pidettiin pitkään tapahtumina, joihin ihminen ei voi vaikuttaa. Maanjäristyksen tuhottua Lissabonin vuonna 1755 alettiin etsiä tutkimustietoon pohjautuvia selityksiä katastrofeille. Muutos näkyy yhä tavassamme suhtautua onnettomuuksiin.

Tieteisfiktiossa robottien ja ihmismäisten koneiden moraalinen kohtelu on tavallinen teema. Robotin huonosta kohtelusta on helppo närkästyä: Robotille oikeudet! Tosiasiassa aihe on hankala ja vie meidät ihmisyyden ydinkysymysten äärelle.

Kuvitettuja tekstejä. Edullisia aapisia. Taskukirjoja. Traktaatteja. Varhainen kirjapainotekniikka oli reformaattoreiden tärkeä työkalu. Myöhemminkin kun uusi painotekniikka on kehitetty, se on vaikuttanut uskonnollisten liikkeiden levittämiseen.

Automatisaation sanotaan lisäävän turvallisuutta. Kaupallisen ilmailun turvallisuuskulttuurissa myös ihmisten elävällä kohtaamisella ja kokemusten jakamisella on ratkaiseva merkitys. Tästä uskonnolliset yhteisötkin voivat ottaa oppia.

Miten käy kristinuskon opetuksille, jos maapallon ulkopuolelta löytyy älyllistä elämää? Dogmatiikan professori Olli-Pekka Vainio arvioi Andrew Davisonin tuoretta aihetta käsittelevää kirjaa.

Kehittyvien sotilasteknologioiden eettinen tarkastelu edellyttää, että ymmärretään yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen toimintaa sekä teknologian vaikutuksia niihin. Siksi sotilaspapeilla on oltava laaja-alaista, koulutukseen perustuvaa osaamista.

Teknologioiden teologiaa -keskustelutilaisuus torstaina 7.9.2023 klo 17–19 Tiedekulmassa

Jatkuvasti monietnisemmässä Suomessa myös uskonnollisten yhteisöjen kirjo on entistä laajempi. Paikallisten seurakuntien ja globaalin kristinuskon välissä tapatuvat kulttuurien kohtaamiset kertovat maahanmuuttajayhteisöjen uskonnollisuuden monimuotoisuudesta.

Uskonnolliset traditiot elävät ja liikkuvat paikasta toiseen niitä kantavien ihmisten mukana. Teemanumero sukeltaa uskonnon ja uskonnollisten yhteisöiden merkityksiin niin siirtolaisten lähtö- kuin kohdemaissakin.

Orientaaliortodoksiset kirkot ovat tulleet osaksi suomalaista kristinuskoa viime vuosikymmeninä kansainvälisen siirtolaisuuden myötä. Yhteisöjen uskonnonvapauden toteutumiseen Suomessa vaikuttavat niiden resurssit ja muut toimintaedellytykset.

Rasismi perustuu kestämättömiin yleistyksiin ja niiden pohjalta muodostettujen ryhmien kohtelemiseen eriarvoisesti. Rasismin kokemukset heikentävät ihmisten uskoa koulutukseen ja tulevaisuuteen.

Kuka kantaa vastuun ilmastosiirtolaisuuden lisääntymisestä? Ilmiöön liittyvät eettiset kysymykset ovat monimutkaisia ja usein kivuliaitakin. Osallistumalla yhteiskunnan normaaliin toimintaan joudumme jatkuvasti vaikeisiin tilanteisiin, joissa moraalisesti oikein toimiminen on yhä vaikeampaa.

Evankelis-luterilaisten seurakuntien toiminta on virkistynyt turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten saapumisen myötä. Ensi sijassa seurakuntien tuki on ollut humanitaarista ja alkuvaiheen asettumiseen liittyvää, mutta myös kotouttavaa ja seurakuntayhteyttä tarjoavaa.