Teema

| Olli-Pekka Vainio

Teologian ja avaruustutkimuksen rajapinnalla

Miten käy kristinuskon opetuksille, jos maapallon ulkopuolelta löytyy älyllistä elämää? Dogmatiikan professori Olli-Pekka Vainio arvioi Andrew Davisonin tuoretta aihetta käsittelevää kirjaa.

| Tiia Liuski & Janne Aalto

Kehittyvä teknologia haastaa sotilaspappien ammattitaitoa

Kehittyvien sotilasteknologioiden eettinen tarkastelu edellyttää, että ymmärretään yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen toimintaa sekä teknologian vaikutuksia niihin. Siksi sotilaspapeilla on oltava laaja-alaista, koulutukseen perustuvaa osaamista.

| Teologia.fi

Teknologioiden teologiaa -keskustelutilaisuuden tallenne

Teknologioiden teologiaa -keskustelutilaisuus torstaina 7.9.2023 klo 17–19 Tiedekulmassa

| Hanna Kaisa Piironen

Globaalisti paikalliset seurakunnat – Ylirajaisuus on keskeinen osa maahanmuuttajayhteisön elettyä uskontoa

Jatkuvasti monietnisemmässä Suomessa myös uskonnollisten yhteisöjen kirjo on entistä laajempi. Paikallisten seurakuntien ja globaalin kristinuskon välissä tapatuvat kulttuurien kohtaamiset kertovat maahanmuuttajayhteisöjen uskonnollisuuden monimuotoisuudesta.

| Talvikki Ahonen

Pääkirjoitus: Uskonnon ja siirtolaisuuden risteymiä

Uskonnolliset traditiot elävät ja liikkuvat paikasta toiseen niitä kantavien ihmisten mukana. Teemanumero sukeltaa uskonnon ja uskonnollisten yhteisöiden merkityksiin niin siirtolaisten lähtö- kuin kohdemaissakin.

| Talvikki Ahonen

Suomen orientaaliortodoksisten yhteisöjen toimintaedellytykset ja uskonnonvapaus

Orientaaliortodoksiset kirkot ovat tulleet osaksi suomalaista kristinuskoa viime vuosikymmeninä kansainvälisen siirtolaisuuden myötä. Yhteisöjen uskonnonvapauden toteutumiseen Suomessa vaikuttavat niiden resurssit ja muut toimintaedellytykset.

| Tuomas Zacheus

Rasismilla on kielteisiä vaikutuksia sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta

Rasismi perustuu kestämättömiin yleistyksiin ja niiden pohjalta muodostettujen ryhmien kohtelemiseen eriarvoisesti. Rasismin kokemukset heikentävät ihmisten uskoa koulutukseen ja tulevaisuuteen.

| Toni Koivulahti

Torjutun paluu: Ilmastosiirtolaisuus ja yksilön vastuu

Kuka kantaa vastuun ilmastosiirtolaisuuden lisääntymisestä? Ilmiöön liittyvät eettiset kysymykset ovat monimutkaisia ja usein kivuliaitakin. Osallistumalla yhteiskunnan normaaliin toimintaan joudumme jatkuvasti vaikeisiin tilanteisiin, joissa moraalisesti oikein toimiminen on yhä vaikeampaa.

| Ulla Siirto

Evankelis-luterilaiset seurakunnat pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tukijoina

Evankelis-luterilaisten seurakuntien toiminta on virkistynyt turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten saapumisen myötä. Ensi sijassa seurakuntien tuki on ollut humanitaarista ja alkuvaiheen asettumiseen liittyvää, mutta myös kotouttavaa ja seurakuntayhteyttä tarjoavaa.

| Ilona Blumgrund

Kristendom ger en ny referensram för livet efter flykt

Varför är religion en grund för asyl? Och hurdana frågor uppstår när asylsökanden och asylmyndigheter har olika syn på religionens natur? Vad är det som motiverar asylsökande till att konvertera?

| Porfyrios Kärkkäinen

Kristitty mimeettisenä runoilijana – Basileios Suuren tunneterapia

Kuohuvatko tunteet? Voiko tunteita oppia hallitsemaan? Entä, voiko tiettyjä tunteita saada esille? Näitä kysymyksiä kirkkoisä Basileios Suuri pohti mimesis-käsitteensä yhteydessä. Mimesis on yhtenä välineenä tunteiden hallintaan.

| Niko Pyrhönen

Pandemia-ajan salaliittoteoriat: uskomuksia vai kannattamista?

Rokote- ja rajoitusvastaista liikehdintää alettiin COVID-19-pandemian kuluessa tulkita johtuvaksi lisääntyneestä uskosta salaliittoteorioihin. Suosion kasvua selittävät kuitenkin ensisijaisemmin salaliittoteorioiden kiehtovuus ja huomioarvo uutissyklissä, sekä kannattamisen dynamiikat, joiden kautta laajalti paheksuttuja identiteettejä, positioita ja toimintatapoja pyritään oikeuttamaan.

| Risto Saarinen

Saksalainen esoteerinen populismi – kuunatseista viheroikeistoon

Rajatieto ja vaihtoehtoinen lääketiede ovat Saksassa olleet suosittuja jo vuosisatojen ajan. Koronapandemia on Keski-Euroopassa antanut uutta vauhtia näiden liikkeiden suosimille salaliittoteorioille.

| Riina-Julia Solman

Onko totuus menettänyt merkityksensä salaliittoteoreetikoille?

Tulkitaanko salaliittoteorioiden levittäminen totuuden merkityksen menettämisenä vai yhteiskunnallisen tiedonmuodostuksen kriisin ilmentymänä?

| Elina Tolonen

Koronasalaliitot luottamuksen jälkeisessä yhteiskunnassa

Tutkimus Facebookin valtavirtaista tietoa kyseenalaistavista koronaryhmistä osoittaa, että salaliittouskomuksissa on kyse yhteiskunnallisen luottamuksen rapautumisesta.

| Juha Räikkä

Salaliittoteoriat ilmastoskeptisismin tukipilareina

Tutkijoiden keskuudessa vallitsee lähes täydellinen yksimielisyys siitä, että ilmasto lämpenee ja että lämpeneminen on merkittäviltä osin ihmisen aiheuttamaa. Ilmastoskeptisismi ei tästä huolimatta ole edelleenkään erityisen harvinaista: joissakin maissa tieteen näkemys asiasta kielletään melko yleisesti.

| Tiina Mahlamäki

Esoteerisuus ja salaliittohenkisyys – Mikä yhdistää esoterian ja salaliittoteoriat?

Esoteriaa ja salaliittoteorioita yhdistävät kätketyt mestarit ja salattu tieto. Monet salaliittoteoriat liittyvät esoteerisiin liikkeisiin, jotka taas toimivat salaliittoteorioiden syntysijoina. Salaliittohenkisyys houkuttelee erityisesti miehiä.

| Minna Aslama Horowitz

Vaaleanpunaisten lasien läpi: jooga ja salaliittoteoriat

Salaliittoteoriat löysivät koronan aikana seuraajia joogapiireistä. Pastelli-QAnon -ilmiö rantautui myös Suomeen. Se osoittaa, miten helposti nämä narratiivit löytävät uusia, yllättäviä yleisöjä.