Artikkelit

Tässä osiossa teologia.fi esittelee teologian alan tutkimusta

Katso myös artikkeleita aiheen mukaan ylävalikosta.

| Lauri Mäenalanen

Käytännöllinen usko – uskonnonfilosofisia kysymyksiä Kantin filosofiassa

Immanuel Kantin 300-vuotisjuhlaa vietetään tänä vuonna. Kant on ajatuksillaan muovannut ajatteluamme, ja muovaa sitä yhä monin eri tavoin. Millaisia uskonnonfilosofisia aiheita Kantin filosofia tarjoaa meille?

| Porfyrios Kärkkäinen

Hiljaisuudesta nouseva suitsutussavu – erämaaisien ja -äitien rukous

Kristilliset rukouskäytännöt ovat muovautuneet aavikoilla ja luostareissa. Mitä erämaaisät ja -äidit ajattelivat rukouksesta?

| Marianne Laitala

Ihmisen haasteena on elinikäinen kehittyminen: Haastattelussa Jouko Kiiski

Jouko Kiiski on koko työelämänsä aikana analysoinut yksilön kehitystä ja kasvua eri tehtäviensä näkökulmista. Maailmantilan muutokset luovat haasteita seurakunnalliselle toiminnalle. Kiiskin mukaan pohjimmainen kirkon sanoma ja tehtävä on silti muuttumaton. Millaisia ajatuksia hänellä on ajankohtaisista kirkollisista haasteista nyt eläkkeelle jäätyään?

| Mikko Viitamäki

Suufilainen uskonnonharjoitus ruumiillistaa Koraanin tekstin

Koraani on mukana päivittäisessä islamilaisessa uskonnonharjoituksessa ulkomuistista resitoituna tekstinä, ei niinkään fyysisen kirjan lukemisena. Resitoiminen ruumiillistaa Koraanin tavalla, joka kietoo pyhän tekstin ja uskonnon harjoittajan tiiviisti toisiinsa.

| Talvikki Ahonen

Jeesuksen vertausten koodia murtamassa

Jeesuksen käyttämät vertaukset ovat laajasti tunnettuja, tulkittuja ja siteerattuja. Professori Lauri Thurénin ja tutkijatohtori Niilo Lahden tutkimusryhmä selvittää Jeesuksen vertausten argumentaatiota, retoriikkaa ja tulkintahistoriaa.

| Elisa Kössi

Koronakriisin seuraukset: Polarisaatiota, populismia ja luottamusta tieteeseen

Poikkeuksellinen koronakevät on vaikuttanut maailmanlaajuisesti arkeen ja poliittisiin liikehdintöihin. Miltä tilanne näyttää teologin näkökulmasta? Voiko teologinen tutkimus tarjota näkökulmia koronakriisin valaisemiseen?

| Olli Saukko

Tieteelliset seurat: Nuoressa Suomen Patristisessa Seurassa arvostetaan hyviä esitelmiä ja laadukasta tutkimusta

Suomen Patristinen Seura edistää patristiikan alaa julkaisujen ja esitelmätilaisuuksien muodossa. Patristiikka tutkii varhaisen kirkon teologiaa ja käytäntöjä sekä sitä maailmaa, jossa varhaiset kristityt elivät.

| Teresa Haapasaari

Kohtaaminen ei ole aina konflikti: Kolmen uskonnon keskustelu syvensi muiden ymmärrystä

Pieni ryhmä abrahamilaisten uskontojen edustajia kokoontui keskustelemaan ja dialogin avulla syventämään ymmärrystään toistensa uskosta ja rakentamaan perustaa entistä paremmalle yhteistyölle.

| Peppi O'Connor

Tieteelliset seurat: Karjalan teologinen seura on moniääninen ja ekumeeninen pikkujätti

Millaisia ovat teologiset tieteelliset seurat? Paikallisesta nimestään huolimatta Karjalan teologinen seura osoittautuu maailmaa syleileväksi seuraksi.

| Milla Korkalainen

Kaisamari Hintikka – Ekumenian erityisosaaja ja tuoreehko Espoon hiippakunnan piispa

Teologian opintojen aikana piispa Kaisamari Hintikan ajatukset suuntautuivat kohti yhteiskunnallisia kysymyksiä, kirkon kansainvälistä vastuuta ja ekumeniaa, josta piispa tänä päivänä ehkä parhaiten tunnetaankin.

| Noora Koivulahti

Kaipaavatko ihmiset enää kirkon virallisia kannanottoja?

Tuomas Hynysen väitöskirja ”Uskon ja rakkauden asialla – Kirkon opetus, oppi, usko ja etiikka Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eettisissä kannanotoissa 2005-2010” tarkastetaan Helsingin yliopistossa lauantaina 9.11.

| Peppi O'Connor

Tieteelliset seurat: Suomen kirkkohistoriallinen seura katsoo tulevaisuuteen

Mitä ovat teologiset tieteelliset seurat? Tässä juttusarjassa Teologia.fi:n opiskelijatoimitus haastattelee eri seurojen puheenjohtajia selvittääkseen mitä nämä seurat ovat ja miksi ne ovat olemassa. Sarjan aloittavassa kirjoituksessa haastattelimme Suomen kirkkohistoriallisen seuran…

| Taina Kalliokoski

Pääkirjoitus: ”Tahdotko tulla terveeksi?”

Teologia.fin ja Teologisen Aikakauskirjan yhteisessä teemanumerossa teologit, uskontotieteilijät, kulttuurihistorioitsijat pureutuvat parantamiseen uskonnon ja uskomusten näkökulmasta. Artikkelit eivät keskity nykylääketieteeseen, vaan tarjoavat ajallisesti ja kulttuurisesti laajemman katsauksen parantamisuskomuksiin sydänkeskiajalta nykypäivään. Parantaminen on eettisesti arvioitavaa toimintaa, jolla edistetään aina jotakin hyvää tai jolla pyritään pois vahingolliseksi ja vaaralliseksi koetusta.

| Kaarina Lyhykäinen

Onko Suomi Euroopan mallimaa myös uskonnonopetuksessa?

Euroopassa uskonnonopetus on järjestetty monilla eri tavoilla. Moniniaisuudessa näkyy maiden erilaiset historiat. Vuoden 2001 syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ sekä Euroopan neuvosto ovat muotoilleet yhteisiä periaatteita ja suosituksia uskonnonopetukseen. Mitä uutta suositukset ovat tuoneet? Ovatko ne löytäneet tiensä myös Suomeen?

| Mårten Björkgren

Religionsämnet – en resurs och medspelare i skolan?

Att eftersträva kulturell och global kompetens i skolan utan kännedom om mångfalden av religiös tro, praxis, erfarenhet och etiska val är fortfarande otänkbart i den allmänbildande skolan. Dessa kompetenser är en grundförutsättning för ett gott liv tillsammans oberoende av i vilken del av världen vi bor. Det är anmärkningsvärt att ord som kultur, religion, livsåskådning knappt nämns i “Barnets tid” -rapporten, som innehåller en nationell barnstrategi fram till 2040.

| Anuleena Kimanen ja Tapani Innanen

Mihin opettaja tarvitsee katsomusreflektiivisyyttä?

Oppilas ei osallistu kouluruokailuun paaston vuoksi. Opettajat valmistautuvat suunnittelemaan joulunajan tilaisuuksia ja miettivät, miten otetaan huomioon kristityt, uskonnottomat, muslimit ja Jehovan todistajat. Pakolaisäiti kysyy yllättäen suomen kielen alkeiskurssin opettajalta, tunteeko tämä Aabrahamin. Katsomuksellisesti moninaisessa koulu- ja oppimisympäristössä tapahtuu monia neuvotteluja yksilöille tärkeistä asioista. Miten niissä olisi toimittava?

| Vesa Åhs, Karoliina Käpylehto, Saila Poulter ja Arto Kallioniemi

Yhdessä vai erikseen? Kokemuksia ja tutkimustietoa yhdistetyistä katsomusopetusjärjestelyistä

Eri puolilla Suomea on kokeiltu uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusryhmien yhdistämistä. Tutkimustietoa siitä, mitä suomalainen yhdistetty katsomusopetus tarkoittaa, on vielä vähän. Erään tutkimuksen perusteella oppilaat arvostivat sitä, että luokkahuoneen keskusteluissa näkyivät katsomusperinteiden sisäinen yksilöllisyys ja tulkinnallisuus. Pieni oppilasryhmä kaipasi eriytettyä uskonnonopetusta.

| Sonja Helkala, Miitta Järvinen ja Tuukka Tomperi

Filosofoidessa kehitetään oppilaiden ajattelua ja kunnioittavaa asennetta

Dialogitaidot ovat peruskoulun tarjoaman kasvatuksen ydintä. Nykyään ne ovat erityisen tarpeen, sillä keskustelulla puretaan jännitteitä eri tavoin ajattelevien välillä ja ylläpidetään näin demokratiaa. Miten oppilaat ja opettajat voivat harjoittaa niitä käytännössä eri katsomusaineissa?