Artikkelit

Nykytutkimuksen valossa ajatellaan, että lapsi on luonnostaan spirituaalinen mutta taipumusta täytyy tukea. Millaisia valmiuksia lapsilla on pohtia elämän perimmäisiä kysymyksiä? Miten lapsen spirituaalisuus ilmenee?

Jokainen päiväkodissa työskentelevä on myös arvo- ja asennekasvattaja. Varhaiskasvatussuunnitelman ja Esiopetussuunnitelman mukainen kaikille yhteinen katsomuskasvatus vaatii kasvattajilta herkkyyttä ja ammattitaitoa, mutta se tarjoaa myös monipuolisia pedagogisia mahdollisuuksia. Päiväkodeissa tulisi keskustella katsomuskasvatuksesta rohkeasti ja kehittää toimintaa opetussuunnitelmaperusteisesti. 

Yhteiskunta maallistuu ja moninaistuu, mutta uskonnon poliittinen rooli kasvaa. Nämä muistuttavat, että katsomuksia on yhä ymmärrettävä. Katsomuskasvatuksella voidaan mahdollistaa lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kasvua ja liittymistä ihmisyyden ideaan. Katsomuskasvatus-teemanumerossa teologit ja kasvatustieteilijät avaavat ikkunoita ajankohtaisiin katsomuskasvatuksen kysymyksiin.

Mitä on tämän päivän lasten katsomuskasvatus? Opiskelijatoimituksen toimittamassa podcast-keskustelussa puhutaan kotien ja koulujen katsomuskasvatuksesta suomalaisten vähemmistöuskontojen näkökulmasta. Keskustelemassa toimittaja Olavi Seppäsen kanssa ovat Suaad Onniselkä ja Osmo Vartiainen.

Kirkossa otettiin käyttöön virkaehtosopimusjärjestelmä yhteiskunnan viimeisenä vanhan maailman saarekkeena vuonna 1975. Se antoi papistolle ensimmäisen kerran lakko-oikeuden. Muutos oli radikaali, sillä viimeistään se toi modernit työmarkkinat myös kirkkoon ja sen piirissä toimivien työntekijöiden ja seurakuntalaisten tietoisuuteen. Kaikkia pappeja ja piispoja uusi työehdoista neuvottelun tapa ei miellyttänyt. Miten kävisi seurakuntalaisten oikeudelle päästä papin puheille ja armonvälineiden pariin 24/7?

Onko talous ihmistä vai ihminen taloutta varten? Tämän numeron kirjoitukset tarjoavat talouden ilmiöihin näkökulmia, jotka eivät nojaa talouskasvun kaikkivoipaisuuteen tai kapeaan taloustieteen ihmiskuvaan. Kirjoituksissa ihminen esiintyy elämäänsä merkitystä etsivänä, toisille hyvää tahtovana, oikeaa ja väärää puntaroivana, hengellisenä toimijana. Talouden rakenteita tarkastellaan siitä näkökulmasta, miten ne heijastelevat ajatuksia yhteisöjen hyvästä elämästä. Tavoitteenamme on rikastuttaa taloutta koskevaa keskustelua tuoreilla näkökulmilla, joissa ihmisen osaan kuuluu paljon muutakin kuin vain osallistuminen talouskasvun tavoitteluun.

Työn merkityksellisyys on nyt pinnalla aina Harvard Business Review’n kannesta suosittuihin TED-puheenvuoroihin, kirjoihin ja artikkeleihin. Tämä kirjoitus avaa, mistä kolmesta tekijästä työn merkityksellisyys koostuu. Miksi käynnissä oleva työn murros tekee työn merkityksellisyyden ymmärtämisestä tärkeätä niin huippuosaajien rekrytoinnissa ja motivoinnissa kuin työelämästä syrjäytyvien tukemisessa? 

Yritykset ottavat yhä enemmän hoitaakseen ennen julkiselle sektorille kuuluneita tehtäviä. Niiden yhteiskunnallinen rooli muuttuu. Samalla muuttuu se, mitä ymmärretään yritysten yhteiskuntavastuulla. Toisen näkemyksen mukaan yritysten on toimittava vastuullisesti, koska se on hyvää bisnestä ja toisen näkemyksen mukaan siksi, että se on jonkin moraalikäsityksen mukaan oikein.

Työelämän spiritualiteetillä tarkoitetaan ihmisen pyrkimystä toteuttaa hänelle merkityksellisiä arvoja, tavoitteita ja kutsumusta työssään. Johtaja ja esimiehet oikeuttavat keskustelun siitä, mikä on organisaation sellainen korkea tavoite, johon jokainen voi sitoutua ja liittyä. Onko spiritualiteetista ratkaisuksi työelämän murroksen ongelmiin?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) uudistusta kuvataan välttämättömäksi huoltosuhteen ja talouden kannalta. Sen luvataan hyödyttävän yksilöä muun muassa valinnanvapaudella ja tehokkuudella. Uudistusta kuitenkin vastustetaan, ja kansalaisten kannatus julkisen sektorin keskeisyyttä painottavalle hyvinvointivaltiolle on edelleen murskaavan vahvaa. Mistä on kyse? 

Mitä on hyvä työelämä? Saako työntekijä olla erehtyväinen? Teologia.fi:n opiskelijatoimitus sai sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaan ja Talous ja ihmisen osa -teemanumeron päätoimittaja Anna Seppäsen keskustelemaan muun muassa näistä kysymyksistä. Kuuntele Teologia.fi:n ensimmäinen podcast!

Islamilaisessa pankkitoiminnassa kohtaavat uskonnolliset ja oikeudelliset kulttuurit. Pankkitoiminta nojaa vanhoihin islamilaisen oikeuden periaatteisiin, mutta nykyisen kaltaisena se on alkanut vasta 1970-luvulla. Silloin länsimaiselle, korkopohjaiselle finanssirakenteelle, muotoiltiin vaihtoehto, jota teoreetikot olivat etsineet pitkään. Islamilainen pankkitoiminta on taipunut kuitenkin tukemaan hyvin monenlaista yhteiskunta- ja talouspolitiikkaa niin muslimimaissa kuin Euroopassakin.

Tekoälyn uhkista ja mahdollisuuksista on keskusteltu viime vuosina paljon, mutta yksi keskeinen uhka on kuitenkin käsittelemättä. Miten tekoälyn kehitys vaikuttaa siihen, miten näemme itse itsemme ja moraalisesti arvokkaat vuorovaikutussuhteemme? Latistaako yhteiskunnan teknologisoituminen vaikkapa rakkauden ja myötätunnon? Teema on tärkeä, koska itseymmärryksestämme riippuu se, miten kohtelemme itseämme ja toisiamme sekä kenet (ja mitkä) hyväksymme moraalisen kohtelun alaan kuuluviksi olioiksi. Identiteetillä on merkitystä.

Ihmisen erityispiirre vaikkapa tekoälyyn verrattuna on kyky innostua työstään. Innostumisen syitä ja esteitä on koetettu selvittää työelämätutkimuksessa. Mutta onko tästä innostumisen kyvystä hyötyä vai haittaa? 

Sademetsää raivataan öljypalmu- ja soijaviljelmien sekä karjankasvatuksen tieltä. Kaakao- ja kahvipavun viljelyssä käytetään paikoin yhä lapsityövoimaa. Maailman kalakantoja hyödynnetään yli kestävän tason. Elintarviketurvallisuuteen ja tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyviä skandaaleja tulee esiin säännöllisesti. Ruuantuotantojärjestelmät vaikuttavat maailman väestön aliravitsemukseen ja lihavuusepidemiaan. Raha pyörittää maailmaa ja näidenkin esimerkkien takana on yrityksiä, jotka tarvitsevat rahoitusta liiketoiminnalleen. Sijoittajilla on mahdollisuus edistää maatalous- ja elintarvikesektorin vastuullisuutta.

Kulutuskeskeiset elämäntavat ovat nousseet yhdeksi puhutuimmista globaaleista haasteista. Yksinkertainen materialismin kritiikki ei kuitenkaan tavoita ilmiön syvempää merkitystä. Markkinavoimien määrittämässä maailmassa kuluttajuutta voidaan lähestyä uskonnonkaltaisena merkitysjärjestelmänä, joka vaikuttaa vallitseviin tapoihin vastata elämän mielekkyyttä ja olemassaolon merkitystä koskeviin kysymyksiin.

Ihmisen työn ja toiminnan luonne muuttuu yhteiskunnassa, jonka tärkein tavoite ei enää ole äärimmäisestä köyhyydestä vapautuminen ja jossa teknologia murtaa ihmisten, yhteiskunnan ja talouden toimintaa. Kun perustarpeet on tyydytetty, meillä on voimavaroja suunnata huomio vaurauden sosiaalisiin, pitkäkestoisiin ja jaettuihin ominaisuuksiin. 

Miten menneisyyden pahat teot on mahdollista hyvittää tai antaa anteeksi? Miten kohdata oma ja toisten syyllisyys, häpeä ja viha? Yksiselitteisiä vastauksia ei ole, mutta monet sovinto- ja totuuskomissiot ovat osoittaneet, että selviytyminen edellyttää kuulluksi ja tunnustetuksi tulemista, totuuden ilmituloa, syyllisten ja uhrien selvittämistä, tehtyjen rikosten tunnustamista tai niiden kohteeksi joutumisen hyväksymistä osaksi omaa elämänhistoriaa. Tällainen prosessi ei ole itsestään selvä, helppo eikä nopea. Kenties se kestää koko elämän ajan, mutta sen myötä on mahdollista pyytää ja antaa anteeksi ja saavuttaa sovinto itsensä kanssa sekä suhteessa muihin osapuoliin.