Artikkelit

Tässä osiossa teologia.fi esittelee teologian alan tutkimusta

Katso myös artikkeleita aiheen mukaan ylävalikosta.

| Ari Minadis

Äärimmäisessä kehonrakennuksessa on kyse kokonaan omasta kulttuurista

Miksi kehonrakentajat laittavat ruumiinsa kovalle koetukselle? Entä miksi lihaksikasta kehoa oikein ihaillaan? Kehon muokkaamisen juuret ovat hengellisyyden kirkastamisessa sekä kehityksen ja kasvun ideologiassa. Kehonrakentamista ja askeesia yhdistävät teemat löytyvät ruumiinharjoituksista ja luonteenjalostuksesta.

| Johan Bastubacka

Pääkirjoitus: Kuolema

”Kuolema, älä ylpeile, vaikka sinua on kutsuttu mahtavaksi ja pelottavaksi, sillä sitä sinä et ole…” (”Death, be not proud, though some have called thee Mighty and dreadful, for thou art not so —“)

| Outi Lehtipuu

”Kuolemalla kuoleman voitti”: Kristuksen tuonelanmatka varhaiskristillisissä teksteissä

Missä ja miten Kristus vietti kuolemansa ja ylösnousemuksensa välisen ajan? Jos pelastus edellyttää uskoa Kristukseen, pääsevätkö ennen Kristusta eläneet hurskaat ollenkaan taivaaseen?

| Pekka Lindqvist

Judiska begravningsritualer – ur ett finländskt perspektiv

Då en finländare med kristen bakgrund studerar de judiska begravningsritualerna, börjar man nästan kippa efter andan. Så tätt och tjockt är nätet av traditioner. Det finns knappast en vändning under tiden från dödstunden till graven (och genom olika sorgetider) som inte skulle regleras av traditioner, såväl urgamla och gemensamma för hela judenheten, som nyare och lokala.

| Jyrki Knuutila

Yksityinen, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen kuoleman kulttuuri kohtaavat toisensa hautauksessa ja hautausmailla

Vaikka kuolema koskettaa 2010-luvun loppupuolen ihmistä samalla tavalla kuin aikaisempina vuosisatoinakin, hautaus ja hautausmaat ovat olleet sekä käsitteinä että ilmiöinä muutoksessa.

| Maija Butters

Kuolema hindulaisessa ja buddhalaisessa traditiossa

Intian auringon alla on kehittynyt rikas uskonnollinen maisema, jossa elämän alku ja loppu kietoutuvat loputtomasti yhteen. Hindulaisuus ja buddhalaisuus ovat hyvin monimuotoisia uskomusperinteitä ja sisältävät keskenään erilaisia ja toisinaan jopa vastakkaisia uskomuksia. Silti ne pohjautuvat yleisintialaiseen maailmankuvaan.

| Tuula Sakaranaho & Maija Butters

Maassa maan tavalla – suomalaisen islamin kuolemakäsitykset

Kuolemalla ja kuoleman jälkeisillä tapahtumilla on merkittävä sija islamilaisessa pelastusopissa ja eskatologiassa. Suomessa suurin osa muslimeista jakaa keskeiset kuolemaan liittyvät periaatteet, mutta käytännöt vaihtelevat kulttuuritaustasta riippuen.

| Helena Kupari

Suo meille iankaikkinen muisto

Vainajien rituaalinen muistelu vahvistaa yhteisön identiteettiä. Karjalaisten ja kolttasaamelaisten ortodoksien juhlissa vietetyt muistopalvelukset rakentavat yhteisöllisyyttä monitasoisesti, suhteessa niin kirkkoon, paikallisyhteisöön, etniseen ryhmään kuin kansakuntaankin.

| Matti-Pekka Virtaniemi

Kuolema kirkastaa elämän tarkoituksen lähteitä

Vakavassa sairaudessa ihminen tulee erityisellä tavalla tietoiseksi elämän rajallisuudesta ja sen päättymisestä. Kuoleminen ei kuitenkaan merkitse vain sairauden aiheuttamia rajoituksia, kärsimystä ja tuskaa, vaan myös uusien ja myönteisten asioiden löytämistä.

| Jaana Hallamaa

Onko kuolema yksityisasia?

Itsemääräämisoikeuden korostaminen ja uskonnolliset argumentit tulkitsevat eutanasiakeskustelussa ihmisoikeuksia eri tavoin. Uskonnollisten argumenttien taustalla on käsitys elämästä annettuna. Mutta saako joidenkuiden uskonnollinen vakaumus määritellä, kuinka muiden on elettävä?

| Risto Pelkonen

Oikeus elää, oikeus kuolla: eutanasia lääketieteen kysymyksenä

Syntyminen on ihme, elämä lahja ja kuolema pakko. Kuolema on meidän osamme, yhteinen osamme yksinäinen osamme, kirjoitti Lassi Nummi kokoelmassaan Requiem. Jokainen askel kulkee kohti kuolemaa. Viimeinen vie perille.

| Leo Näreaho

Kuolemanrajakokemukset: mystiikkaa vai aivokemiaa?

Kuolemanrajakokemuksille on esitetty nykytieteen pohjalta erilaisia psykologisia ja aivotoiminnallisia selityksiä. Samalla sivutaan kysymystä tietoisuuden luonteesta. Usein kokemukset ovat myös luonteeltaan syvästi hengellisiä. Yhtä yleisesti hyväksyttyä, tieteeseen tukeutuvaa selitystä kuolemanrajakokemuksille ei ole.

| Auli Vähäkangas

Yhteisöllinen suru perustuu suhteiden ylläpitämiseen

Uudet suruteoriat korostavat rituaaleja ja yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisen surun malleissa sureva saa tukea läheisiltään ja pystyy myös muistelemaan kuollutta ja tarvittaessa jopa muokkaamaan suhdetta häneen.

| Virpi Mäkinen

Pääkirjoitus: Reformaation tulkinnat ja vaikutukset

Teologia.fi: ja Teologinen Aikakauskirja valottavat uudessa yhteisteemanumerossaan reformaatiota ajallisesti pitkänä ja laajana uskonnollisena, yhteiskunnallis-poliittisena ja kulttuurisena muutoksena.

| Jorma Hannikainen

Dominikaaninen perinne vaikutti pitkään reformaatioajan liturgisiin sävelmiin

Yleisestä arkitiedosta poiketen reformaatio ei säilyneiden käsikirjoitusten perusteella muuttanut jumalanpalvelusmusiikkia kansankieliseksi yhtäkkiä, vaan dominikaaniset sävelmät kaikuivat suomalaisissa kirkoissa vielä 1600-luvulla.

| Kaarlo Arffman

Lutherin suhde katoliseen kirkkoon ja paaviuteen

Martti Luther ei ollut omasta mielestään riidassa katolisen kirkon kanssa, vaan näki itsensä sen uskollisena poikana. Sitäkin rajummin hän hyökkäsi paavia ja koko paavi-instituutiota vastaan.

| Anneli Portman

Reformaation jäljet suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa

Reformaatio on luonut Suomeen normeja, joiden sitovuudesta emme edes juurikaan keskustele. Sen jäljet nyky-yhteiskunnassa ovat kuin kissankarvat villakankaisessa nojatuolissa. Niitä ei saa pois millään.

| Jarmo Juntumaa

Luthers inställning till judarna under hans sista levnadsår

Var reformatorn och trons hjälte även en antisemit?