Artikkelit

Tässä osiossa teologia.fi esittelee teologian alan tutkimusta

Katso myös artikkeleita aiheen mukaan ylävalikosta.

| Olli-Pekka Vainio

Opin saunassa

Miksi opit voivat muuttua, mutta dogmit eivät?

| Ville Päivänsalo

Muuttuva luterilaisuus ja kansainvälinen avustustyö

Laajamittainen avustamistyö on poliittista. Etenkin ihmisoikeuksien puolustaminen lisää tarvetta ymmärtää avustustoimintaa myös moniulotteisten poliittisten teorioiden ja teologioiden näkökulmista.

| Raisa Maria Toivo

Pitkä reformaatio

Martti Luther ei ehkä koskaan naulannut teesejä Wittenbergin linnankirkon oveen. Onko tällä tiedolla merkitystä reformaation historian ymmärtämiselle? Vastaus riippuu siitä, mitä reformaatiolla ymmärretään.

| Panu Pihkala

Puhdasta oppia?

Sitä mukaa kun ympäristöongelmat ovat pahentuneet ja ympäristöliikehdintä laajentunut, on myös reformaattorien luontoajattelua nostettu uudelleen esiin ja arvioitu kriittisesti. Nykypäivänä luterilaisesta ympäristötoiminnasta ja niin sanotusta ekoteologiasta on ehtinyt syntyä monenlaisia muotoja.

| Pekka Kärkkäinen

Luterilaiset ja muut tunnustuskunnat

Tänä päivänä luterilaiset kirkot ovat pääosaltaan ekumeenisesti aktiivisia ja avoimia dialogiin eri kristillisten perinteiden kanssa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on aktiivinen ekumeeninen toimija lukuisissa eri organisaatioissa.

| Matti Myllykoski

Luterilaisuus: Vaikutuksia ja vastaanottoa, tulkintaa ja käyttöä

Nykyinen luterilaisuus on huomattavasti väljempää kuin se, joka aluksi syntyi. Läheskään aina ei ole helppoa sanoa, mikä ilmiö on vaikuttanut luterilaisuuteen ulkoa päin ja mikä taas on kasvanut luterilaisuuden sisältä.

| Markus Neuvonen

Viisautta monesta näkökulmasta: tieteenalojen välisistä eroista

Vaikka viisauden salaisuutta on länsimaissa metsästetty jo antiikista, kysymys siitä, mitä viisaus ”oikeasti on”, tuntuu yhä liukkaasti lipeävän otteesta. Miksi yhteisymmärrys aiheesta ei ota syntyäkseen?

| Jenni Spännäri & Elisa Uusimäki

Pääkirjoitus: Viisaus hukassa?

Mihin viisaus katosi tieteestä ja teologiasta akateemisena oppiaineena – ja mistä sen voisi löytää?

| Jenni Spännäri

Viisaus, elämänkulku ja merkityksellisyys

Kirjaesittelyssä: Ricca Edmondson: Ageing, Insight and Wisdom. Meaning and practice across the lifecourse. Bristol: Policy Press, 2015.

| Jenni Spännäri & Anna Sofia Salonen

Keskustelua viisaudesta

Mitä, miten ja missä viisautta tutkitaan? Entä mitkä ovat viisauden tutkimisen haasteet ja ulottuvuudet?

| Elisa Uusimäki & Hanne von Weissenberg

Teologian luonne käytännöllisenä viisautena

Teoreettisen ja akateemisen viisauden ohella ”teologia” voidaan ymmärtää myös käytännölliseksi viisaudeksi, teonsanaksi, jolla tarkoitetaan käytännön ja teorian yhteensovittamista.

| Jenni Spännäri

Viisaus keskuudessamme

Miten jaettu viisaus syntyy, välittyy ja voi kukoistaa? Miten kokemusviisaus näkyy ja vaikuttaa yhteisöissä? Ja miten viisautta voisi edistää yhteiskunnassa?

| Elisa Uusimäki

Viisaus ja luonteenmuovaus Heprealaisessa Raamatussa

Kirjaesittelyssä: William P. Brown: Wisdom’s Wonder: Character, Creation, and Crisis in the Bible’s Wisdom Literature. Grand Rapids, MI: Eerdmans, 2014.

| Joona Salminen & Elisa Uusimäki

Henkiset ja ruumiilliset harjoitteet varhaisessa juutalaisuudessa ja kristinuskossa

Antiikin juutalaisuudessa viisaan hahmoon liitettiin toimia ja harjoitteita, joiden ajateltiin edesauttavan viisauden saavuttamisessa tai sen ylläpitämisessä. Viisautta käsitelleet kirjoitukset pyrkivät usein muovaamaan vastaanottajiaan kohti hyveellistä sekä moraalisesti ja henkisesti valveutunutta elämää.

| Aura Nortomaa

Viisaus ihmisten kohtaamisessa

Järkeenkäyvyys, viisaus ihmisten kohtaamisessa, nousee pohjimmiltaan itsensä tuntemisesta ja ymmärtämisestä. Sen kautta mahdollistuu toisen ihmisen kohtaaminen niin, että kohtaamisessa – toivon mukaan – ilmenee viisautta.

| Martti Nissinen & Jenni Spännäri

Viisaus, tiede ja teologia – erottamattomat?

Kirjaesittelyssä: Tom McLeish, Faith and Wisdom in Science. Oxford: Oxford University Press, 2014.

| Matti Kamppinen, Minna Opas & Mia Rönkä

Kellojen herra

Oikean ajan ymmärtäminen on viisautta. Erilaiset rytmit tarjoavat kelloja, joiden avulla olla maailmassa ja suunnistaa kohti tulevaa. Moderni ihminen löytää elämänkulun ajallisia malleja luonnosta. Toisaalta ihminen muuttaa luonnon rytmejä monin tavoin. Ajan ja ajankulun jäsennykset ovat myös vallankäytön väline.

| Eeva Kallio

Viisaus tienä

Onko viisaus samaa kuin oppiminen? Merkitseekö viisastuminen sitä, että ymmärtää jotakin uutta, mitä aiemmin ei vielä ymmärtänyt? Avaako kriisinjälkeinen kasvu oven uuteen? Ajatus kärsimyksestä ja vaikeuksista matkana viisauteen on tuttu myös useasta maailmanuskonnosta.