Tieteelliset seurat: Karjalan teologinen seura on moniääninen ja ekumeeninen pikkujätti

Mitä ovat teologiset tieteelliset seurat? Tässä juttusarjassa Teologia.fi:n opiskelijatoimitus haastattelee eri seurojen puheenjohtajia selvittääkseen mitä nämä seurat ovat ja miksi ne ovat olemassa. Tässä jutussa haastattelimme Pekka Metsoa, joka toimii Itä-Suomen yliopistossa apulaisprofessorina ja puheenjohtajana Karjalan teologisessa seurassa. Paikallisesta nimestään huolimatta Karjalan teologinen seura osoittautui varsin maailmaa syleileväksi seuraksi. Seura painottaa toiminnassaan ekumeniaa, julkista keskustelua ja tutkimuksen yleistajuiseksi tekemistä järjestämällä esimerkiksi eräitä Suomen suurimpia teologisia symposiumeja.

Symposiumit tarjoavat paikan ainutlaatuiselle yhteiskunnalliselle keskustelulle

Lääkärit, kaavoituspäälliköt ja rupiliskon tutkijat eivät vaikuta ilmeisimmiltä vaihtoehdoilta teologisen symposiumin puhujiksi. Näitä ja monia muita on kuitenkin Karjalan teologisen seuran eli KTS:n järjestämissä symposiumeissa tarjolla. KTS:n puheenjohtaja Pekka Metso perustelee symposiumien monitieteellistä ja käytännönläheistä otetta seuraavasti: ”Teologia on moneen suuntaan avoin ja keskusteleva tieteenala, joka mahdollistaa ottamaan näkemyksellisesti kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin.” Seura on halunnut joka toinen vuosi järjestettävissä symposiumeissa edistää yhteiskunnallisten aiheiden käsittelyä tavalla, joka mahdollistaa uusien näkökulmien ja keskusteluyhteyksien löytämisen.

Ensi helmikuussa (10.–11.2.2020) järjestettävässä symposiumissa aiheena on vaatimattomasti ’Maailma’. Symposiumissa käsitellään maailmanselityksiä ja maailman tulevaisuutta. Vieraat puhuvat muun muassa uskontodialogin mahdollisuuksista konfliktialueilla ja osana rauhan edistämistä. Kersti Juva ja Antti Suominen on kutsuttu keskustelemaan teologisista aiheista kirjallisuuden ja fiktiivisten maailmojen rakentamisen näkökulmasta. Muun muassa keksijänä ja futuristina tunnettu Perttu Pölönen tulee puolestaan puhumaan siitä, miltä tuntuu olla ”tulevaisuuden profeetta”, jonka puoleen niin moni katsoo.

Pienikokoisena seurana KTS on onnistunut houkuttelemaan monia vieraita paikalle tarjoamalla kysymyksenasetteluja, jotka poikkeavat tavanomaisesta raikkaudellaan tai syvällisyydellään. ”Me tarjoamme erilaisen foorumin.”, Metso kertoo. Suomen eräinä suurimpina teologisina symposiumeina tunnetut tapahtumat ovat järjestyneet paljolti myös yhteistyön ja vapaaehtoisuuden voimin. Kysyttäessä, onko seuran toimintahistoriassa jäänyt jokin asia erityisesti mieleen, Metso kuvailee erästä aiempaa symposiumia. Yli 300 hengen yleisössä vallitsi tapahtuman toisenakin päivänä vielä tiivis kiinnostus: Se täyden tilan tuntu jonkin asian äärellä!”

Kaiken takana on yhteistyö ja uteliaisuus

Nimenä ”Karjalan teologinen seura” kuulostaa siltä, että harras papisto olisi voinut perustaa sen jo ennen toista maailmansotaa. Todellisuudessa seura on perustettu vasta vuonna 2003. Itä-Suomen alueella toimineilla papeilla oli kuitenkin tavallaan sormensa pelissä. He kaipasivat yhdessä alueen uskonnonopettajien ja teologian harrastajien kanssa foorumia tieteellisesti orientoituneelle teologiselle keskustelulle.

Sittemmin KTS on muodostunut eläväiseksi, ekumeeniseksi ja useita eri tahoja yhdistäväksi seuraksi. Pekka Metso katsoo oman asemansa ilmentävän seuran luontaista moniäänisyyttä. Hän on ensimmäinen ortodoksisen teologian asiantuntija KTS:n puheenjohtajan roolissa, mutta hallituksessa on ollut perustamisvuosista lähtien kiintiöpaikkoja itäisen teologian edustajille.

Myös seuran kohdeyleisö on moninainen. Siihen kuuluvat Metson mukaan teologian opiskelijat, teologisen yksikön henkilöstö, lähialueiden kirkolliset työntekijät sekä niin sanottu suuri yleisö eli kaikki, jotka ovat seuran käsittelemistä aiheista kiinnostuneita. Seuralla on tällä hetkellä noin 130 jäsentä. Kuopion, Mikkelin ja Lapuan hiippakunnat sekä useat lähialueiden seurakunnista toimivat seuran kannatusjäseninä. Opiskelijoille jäsenmaksu on 7 euroa vuodessa, joka mahdollistaa seuran symposiumeihin osallistumisen ilmaiseksi. Noin viisi kertaa vuodessa järjestettävät yleisöillat ovat puolestaan kaikille ilmaisia esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia.

Miltä seuran tulevaisuus näyttää?

Metso ennustaa seuran jatkavan yhtä aktiivisena ja laajana kuin ennenkin. Lisäksi seuran julkaisutoimintaa on tarkoitus tehostaa. Ensi vuoden puolella ilmestyy kaksi uutta julkaisua. Metso myös toivoo seuran vahvistavan omalla panoksellaan ekumeniaa ja monimuotoisuutta. Seuran lähitulevaisuuden tapahtumista tiedotetaan seuran nettisivuilla ja Facebookissa. Helmikuun Maailma-symposiumiin ilmoittautuminen alkaa jo nyt syksyllä.