Tieteelliset seurat: Suomen kirkkohistoriallinen seura katsoo tulevaisuuteen
Mitä ovat teologiset tieteelliset seurat? Tässä juttusarjassa Teologia.fi:n opiskelijatoimitus haastattelee eri seurojen puheenjohtajia selvittääkseen mitä nämä seurat ovat ja miksi ne ovat olemassa. Sarjan aloittavassa kirjoituksessa haastattelimme Suomen kirkkohistoriallisen seuran puheenjohtajaa André Swanströmiä, joka on tutkinut suomalaisia sotilaspastoreita ja SS-miehiä sekä sotapropagandaa ja antisemitismiä.
Suomen kirkkohistoriallisen seuran eli SKHS:n nettisivuilta löytyy varsin pitkällinen selvitys seuran perustamisvaiheista, jäsenmäärien kehityksestä sekä puheenjohtajista 1800-luvulta lähtien. Sivusto ilmentää ihailtavaa perusteellisuutta. Kiteyttäviä vastauksia ja syitä liittyä jäseneksi voi olla vaikeampi löytää. Seuran puheenjohtaja André Swanström pystyy kuitenkin niitä antamaan. Hän kertoo, että seura perustettiin vuonna 1891 ja mainitsee jäsenyyden eduiksi muun muassa seuran tarjoamat sosiaaliset kontaktit, vuosikirjan ja tieteenalan edistämisen.
Tapaan Swanströmin kanssa Sellon Suomalaisen kirjakaupan edessä, jonne hän on tullut kesken työpäivänsä espoolaisesta yläkoulusta. Swanström vaikuttaa varsin hyvää tarkoittavalta ja epäuhkaavalta, vaikka osa hänen saamastaan palautteesta koskien hänen Hakaristin ritarit -kirjaansa voisi viitata muuhun. Hän kertoo olleensa mukana SKHS:n toiminnassa noin vuodesta 2010. Tässä kohdin tarkkaa vuosilukua on vaikea muistaa. Seuran säännöt sallivat kolme peräkkäistä hallituskautta ja kun ne tulevat tänä vuonna täyteen, Swanström jättää puheenjohtajan tehtävänsä. Swanström toteaa: ”Tämä ei ole mikään Kekkosen pesti, tämä kirkkohistoriallisen seuran puheenjohtajuus, vaikka se joskus takavuosina sitä ehkä vähän olikin.”
Miksi osallistua SKHS:n toimintaan?
Swanström kuvailee SKHS:n toimivan matalan kynnyksen keinona pysyä ajan tasalla kirkkohistorian tutkimuksesta. Mahdollisuuden tähän tarjoavat seuran tapahtumat, kuten Uuden tutkimuksen illat ja vuosijuhlat, joihin liittyy kiinteästi erilaisia esitelmätilaisuuksia. Myös seuran aktiivisen julkaisutoiminnan ja jäsenille vuosittain lähetettävän vuosikirjan avulla pysyy kiinni nykytutkimuksessa.
Kysyessäni, onko jokin seuran julkaisuista jäänyt erityisesti Swanströmille mieleen, hän mainitsee Paavo Ahosen väitöskirjan vuodelta 2017. Ahonen tarkasteli väitöskirjassaan antisemitismiä Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa vuosien 1917–1933 välillä. On ilmeistä, että aiheesta ei välttämättä kovin paljon painettua materiaalia löydy.
Entä mitä muuta seura tarjoaa? Swanström kuvailee seuran tarjoavan mahdollisuuden keskustella kirkkohistoriaan liittyvistä aiheista ja luoda tieteenalan sisäisiä sekä tiedealarajoja ylittäviä kontakteja. Seura voi myös toimia tapana vahvistaa tai ylläpitää omaa identiteettiä kirkkohistorioitsijana.
SKHS on myös uudistanut toimintaansa moderniin elämänrytmiin sopivaksi. Tragikoomisena anekdoottina Swanström kertoo seuran perinteeseen kuuluneista esitelmäilloista, johon kerran saapui vain esitelmöitsijä, sihteeri, puheenjohtaja ja eräs emeritusprofessori. Tämän jälkeen oli ilmeistä, että tapaamisten konseptia oli päivitettävä. Nyt on siirrytty kuukausittaisista yhden esitelmän illoista Uuden tutkimuksen iltoihin. Uuden tutkimuksen iltoja pidetään harvemmin: kerran syksyllä ja kerran keväällä. Niissä on kuitenkin mahdollista kuulla ja keskustella useammasta esitelmästä, joita pitävät niin pidempiaikaiset tutkijat kuin jatko-opiskelijatkin. Kruununhaan Tieteiden talolla järjestetyt illat ovat maksuttomia, eivätkä edellytä seuran jäsenyyttä.
Swanström painottaa seuran toiminnan olevan avointa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kirkkohistoriasta. Osallistujien joukosta löytyy teologien lisäksi ihmisiä muun muassa yleisen historian, arkeologian ja arkkitehtuurin parista. Varsinaisia jäseniä seuralla on tällä hetkellä noin 380.
Miltä seuran tulevaisuus näyttää?
SKHS järjestää 4.11. syksyisen Uuden tutkimuksen iltansa, jonka teemana on Aistit ja tunteet keskiajan kirkkohistoriassa. Seuraavat vuosijuhlat järjestetään puolestaan perjantaina 17.1.2020. Seuran ajankohtaisia asioita voi seurata verkkosivujen lisäksi myös Facebookissa.
Pohtiessaan seuran tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä, Swanström toteaa seuran olevan orientoitunut tulevaisuuteen. SKHS:n hallituksessa on tällä hetkellä paljon nuoria toimijoita, jotka haluavat pitää seuran ajassa kiinni ja modernina. Tämä näkyy muun muassa sähköisenä julkaisutoimintana sekä valikoitujen seuran vanhojen julkaisujen digitointina. Eräänä Suomen vanhimpana tieteellisenä seurana, SKHS tarjoaa kuitenkin myös linkin alan pioneereihin, menneisiin vaikuttajiin ja tutkimushistoriaan. Seura pyrkii pitämään kiinni mielekkäiltä tuntuvista perinteistä, kuten esimerkiksi paperisista julkaisuista, joille on Swanströmin mukaan edelleen paikkansa ja kysyntää.
Lisätiedot: