Artikkelit

Kolmen uskonnon pyhiin kirjoituksiin keskittyvien dialogien sarja, josta Teologia.fi -sivustolla on luettavissa viime vuosien ajalta jo lukuisia raportteja, käytiin – ehkä maailmantilanteenkin innoittamana – lopunajallisissa tunnelmissa. Teema, jonka pohjalta luettavat tekstit oli valittu, oli ”Mitä tapahtuu aikojen lopulla”. Keskustelun koollekutsujana toimi Ev. lut. kirkon Kirkko ja juutalaisuus -työryhmä.

Immanuel Kantin varhainen kirjoitus Universaali luonnonhistoria ja taivaiden teoria (1755) sisältää kiinnostavan ajatuksen liittyen Jumalan olemassaoloon. Miten tämä kirjoitus valaisee Kantin uskonnonfilosofisen ajattelun kehitystä?

Immanuel Kantin 300-vuotisjuhlaa vietetään tänä vuonna. Kant on ajatuksillaan muovannut ajatteluamme, ja muovaa sitä yhä monin eri tavoin. Millaisia uskonnonfilosofisia aiheita Kantin filosofia tarjoaa meille?

Kristilliset rukouskäytännöt ovat muovautuneet aavikoilla ja luostareissa. Mitä erämaaisät ja -äidit ajattelivat rukouksesta?

Jouko Kiiski on koko työelämänsä aikana analysoinut yksilön kehitystä ja kasvua eri tehtäviensä näkökulmista. Maailmantilan muutokset luovat haasteita seurakunnalliselle toiminnalle. Kiiskin mukaan pohjimmainen kirkon sanoma ja tehtävä on silti muuttumaton. Millaisia ajatuksia hänellä on ajankohtaisista kirkollisista haasteista nyt eläkkeelle jäätyään?

Koraani on mukana päivittäisessä islamilaisessa uskonnonharjoituksessa ulkomuistista resitoituna tekstinä, ei niinkään fyysisen kirjan lukemisena. Resitoiminen ruumiillistaa Koraanin tavalla, joka kietoo pyhän tekstin ja uskonnon harjoittajan tiiviisti toisiinsa.

Jeesuksen käyttämät vertaukset ovat laajasti tunnettuja, tulkittuja ja siteerattuja. Professori Lauri Thurénin ja tutkijatohtori Niilo Lahden tutkimusryhmä selvittää Jeesuksen vertausten argumentaatiota, retoriikkaa ja tulkintahistoriaa.

Poikkeuksellinen koronakevät on vaikuttanut maailmanlaajuisesti arkeen ja poliittisiin liikehdintöihin. Miltä tilanne näyttää teologin näkökulmasta? Voiko teologinen tutkimus tarjota näkökulmia koronakriisin valaisemiseen?

Suomen Patristinen Seura edistää patristiikan alaa julkaisujen ja esitelmätilaisuuksien muodossa. Patristiikka tutkii varhaisen kirkon teologiaa ja käytäntöjä sekä sitä maailmaa, jossa varhaiset kristityt elivät.

Pieni ryhmä abrahamilaisten uskontojen edustajia kokoontui keskustelemaan ja dialogin avulla syventämään ymmärrystään toistensa uskosta ja rakentamaan perustaa entistä paremmalle yhteistyölle.

Millaisia ovat teologiset tieteelliset seurat? Paikallisesta nimestään huolimatta Karjalan teologinen seura osoittautuu maailmaa syleileväksi seuraksi.

Teologian opintojen aikana piispa Kaisamari Hintikan ajatukset suuntautuivat kohti yhteiskunnallisia kysymyksiä, kirkon kansainvälistä vastuuta ja ekumeniaa, josta piispa tänä päivänä ehkä parhaiten tunnetaankin.

Tuomas Hynysen väitöskirja ”Uskon ja rakkauden asialla – Kirkon opetus, oppi, usko ja etiikka Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eettisissä kannanotoissa 2005-2010” tarkastetaan Helsingin yliopistossa lauantaina 9.11.

Mitä ovat teologiset tieteelliset seurat? Tässä juttusarjassa Teologia.fi:n opiskelijatoimitus haastattelee eri seurojen puheenjohtajia selvittääkseen mitä nämä seurat ovat ja miksi ne ovat olemassa. Sarjan aloittavassa kirjoituksessa haastattelimme Suomen kirkkohistoriallisen seuran…

Teologia.fin ja Teologisen Aikakauskirjan yhteisessä teemanumerossa teologit, uskontotieteilijät, kulttuurihistorioitsijat pureutuvat parantamiseen uskonnon ja uskomusten näkökulmasta. Artikkelit eivät keskity nykylääketieteeseen, vaan tarjoavat ajallisesti ja kulttuurisesti laajemman katsauksen parantamisuskomuksiin sydänkeskiajalta nykypäivään. Parantaminen on eettisesti arvioitavaa toimintaa, jolla edistetään aina jotakin hyvää tai jolla pyritään pois vahingolliseksi ja vaaralliseksi koetusta.

Euroopassa uskonnonopetus on järjestetty monilla eri tavoilla. Moniniaisuudessa näkyy maiden erilaiset historiat. Vuoden 2001 syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ sekä Euroopan neuvosto ovat muotoilleet yhteisiä periaatteita ja suosituksia uskonnonopetukseen. Mitä uutta suositukset ovat tuoneet? Ovatko ne löytäneet tiensä myös Suomeen?

Att eftersträva kulturell och global kompetens i skolan utan kännedom om mångfalden av religiös tro, praxis, erfarenhet och etiska val är fortfarande otänkbart i den allmänbildande skolan. Dessa kompetenser är en grundförutsättning för ett gott liv tillsammans oberoende av i vilken del av världen vi bor. Det är anmärkningsvärt att ord som kultur, religion, livsåskådning knappt nämns i “Barnets tid” -rapporten, som innehåller en nationell barnstrategi fram till 2040.

Oppilas ei osallistu kouluruokailuun paaston vuoksi. Opettajat valmistautuvat suunnittelemaan joulunajan tilaisuuksia ja miettivät, miten otetaan huomioon kristityt, uskonnottomat, muslimit ja Jehovan todistajat. Pakolaisäiti kysyy yllättäen suomen kielen alkeiskurssin opettajalta, tunteeko tämä Aabrahamin. Katsomuksellisesti moninaisessa koulu- ja oppimisympäristössä tapahtuu monia neuvotteluja yksilöille tärkeistä asioista. Miten niissä olisi toimittava?