Artikkelit

Miten valistusaate ja uskonnonfilosofian teistinen tulkinta yhdistyvät Kantin ajattelussa? Perehdyn tähän kysymykseen tarkastelemalla ajankohtaisen tutkimuksen näkökulmia kantilaisen uskonnonfilosofian teistisestä tulkinnasta sekä kantilaisesta valistusaatteesta.

Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät keräsivät tieteenalan tutkijoita Turussa keväällä 2024 pidettyyn konferenssiin, jonka teemana olivat traditio ja muutokset. Konferenssin ohjelma jakaantui eri teemoista pidettyihin istuntoihin, joissa syvennyttiin yhteen aihealueeseen ja ajankohtaiseen tutkimukseen eri tutkijoiden puheenvuorojen kautta. Tässä artikkelissa käyn läpi istuntoa ”Uskonto mielessä: Psykologisia näkökulmia uskonnollisuuteen ja henkisyyteen”, jossa kymmenkunta tutkijaa Helsingin yliopistosta, Turun yliopistosta ja Itä-Suomen yliopistosta esittelivät tutkimuksiaan uskonnon, mielen ja psykologian aihealueesta.

Teologian ja uskonnontutkimuksen päivillä 2024 keskusteltiin ortodoksisesta ekoteologiasta. Ympäristöön, luontoon ja eläimiin liittyvät kysymykset kuuluvat ortodoksikristillisyyteen elimellisesti. Suomessa ole kuitenkaan toistaiseksi esiintynyt laajaa keskustelua aiheesta.

Forskningsdagarna 2024 öppnades denna gång i ett soligt, vårligt Åbo. Konferensen bjöd på ett brett program av sessioner och en mängd intressanta keynote-tal. Jag tog chansen att följa med sessionen ”Religion, Gender, and Sexuality in the History of Christianity” och bekanta mig med nya forskningsprojekt. I sessionen fick vi höra från fem forskare från Södertörns Högskola, Åbo Akademi och Östra Finlands Universitet vars arbeten tangerade kön och sexualitet inom ett religiöst ramverk.

Kolmen uskonnon pyhiin kirjoituksiin keskittyvien dialogien sarja, josta Teologia.fi -sivustolla on luettavissa viime vuosien ajalta jo lukuisia raportteja, käytiin – ehkä maailmantilanteenkin innoittamana – lopunajallisissa tunnelmissa. Teema, jonka pohjalta luettavat tekstit oli valittu, oli ”Mitä tapahtuu aikojen lopulla”. Keskustelun koollekutsujana toimi Ev. lut. kirkon Kirkko ja juutalaisuus -työryhmä.

Immanuel Kantin varhainen kirjoitus Universaali luonnonhistoria ja taivaiden teoria (1755) sisältää kiinnostavan ajatuksen liittyen Jumalan olemassaoloon. Miten tämä kirjoitus valaisee Kantin uskonnonfilosofisen ajattelun kehitystä?

Immanuel Kantin 300-vuotisjuhlaa vietetään tänä vuonna. Kant on ajatuksillaan muovannut ajatteluamme, ja muovaa sitä yhä monin eri tavoin. Millaisia uskonnonfilosofisia aiheita Kantin filosofia tarjoaa meille?

Kristilliset rukouskäytännöt ovat muovautuneet aavikoilla ja luostareissa. Mitä erämaaisät ja -äidit ajattelivat rukouksesta?

Jouko Kiiski on koko työelämänsä aikana analysoinut yksilön kehitystä ja kasvua eri tehtäviensä näkökulmista. Maailmantilan muutokset luovat haasteita seurakunnalliselle toiminnalle. Kiiskin mukaan pohjimmainen kirkon sanoma ja tehtävä on silti muuttumaton. Millaisia ajatuksia hänellä on ajankohtaisista kirkollisista haasteista nyt eläkkeelle jäätyään?

Koraani on mukana päivittäisessä islamilaisessa uskonnonharjoituksessa ulkomuistista resitoituna tekstinä, ei niinkään fyysisen kirjan lukemisena. Resitoiminen ruumiillistaa Koraanin tavalla, joka kietoo pyhän tekstin ja uskonnon harjoittajan tiiviisti toisiinsa.

Jeesuksen käyttämät vertaukset ovat laajasti tunnettuja, tulkittuja ja siteerattuja. Professori Lauri Thurénin ja tutkijatohtori Niilo Lahden tutkimusryhmä selvittää Jeesuksen vertausten argumentaatiota, retoriikkaa ja tulkintahistoriaa.

Poikkeuksellinen koronakevät on vaikuttanut maailmanlaajuisesti arkeen ja poliittisiin liikehdintöihin. Miltä tilanne näyttää teologin näkökulmasta? Voiko teologinen tutkimus tarjota näkökulmia koronakriisin valaisemiseen?

Suomen Patristinen Seura edistää patristiikan alaa julkaisujen ja esitelmätilaisuuksien muodossa. Patristiikka tutkii varhaisen kirkon teologiaa ja käytäntöjä sekä sitä maailmaa, jossa varhaiset kristityt elivät.

Pieni ryhmä abrahamilaisten uskontojen edustajia kokoontui keskustelemaan ja dialogin avulla syventämään ymmärrystään toistensa uskosta ja rakentamaan perustaa entistä paremmalle yhteistyölle.

Millaisia ovat teologiset tieteelliset seurat? Paikallisesta nimestään huolimatta Karjalan teologinen seura osoittautuu maailmaa syleileväksi seuraksi.

Teologian opintojen aikana piispa Kaisamari Hintikan ajatukset suuntautuivat kohti yhteiskunnallisia kysymyksiä, kirkon kansainvälistä vastuuta ja ekumeniaa, josta piispa tänä päivänä ehkä parhaiten tunnetaankin.

Tuomas Hynysen väitöskirja ”Uskon ja rakkauden asialla – Kirkon opetus, oppi, usko ja etiikka Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eettisissä kannanotoissa 2005-2010” tarkastetaan Helsingin yliopistossa lauantaina 9.11.

Mitä ovat teologiset tieteelliset seurat? Tässä juttusarjassa Teologia.fi:n opiskelijatoimitus haastattelee eri seurojen puheenjohtajia selvittääkseen mitä nämä seurat ovat ja miksi ne ovat olemassa. Sarjan aloittavassa kirjoituksessa haastattelimme Suomen kirkkohistoriallisen seuran…