Maisterintutkielma -artikkelit

| Jouni Takalo

Chanel – Oseanian ensimmäinen marttyyri

Pierre Chanelin surma oli merkit­tävä mutta Oseanian ulkopuolella vähän tunnettu tapahtuma. Paavi julisti Chanelin pyhimyk­seksi vuonna 1954 ja niin Chanelista tuli Oseanian alueen ensimmäinen katolinen pyhimys.

 

| Katja Karhu

Uskonto on oikein toteutettuna mielekäs oppiaine

Uskonto ei ole tutkimusten mukaan erityisen suosittu oppiaine. Pro graduni tutkimustulosten perusteella lukiolaisten uskonnonopetukseen liittyvien mielikuvien ja kokemusten mielekkyys näyttää riippuvan ennen kaikkea siitä, miten opetus toteutetaan.

| Leena Sinikka Koho

Virren kuva kuolevasta on karu ja miehinen

Nykyisen virsikirjan viimeisen osaston otsikko on Kuolema ja iankaikkisuus. Sen teksteistä hahmottuu kuva ihmisestä, jonka elämäntilannetta hallitsee oma lähestyvä kuolema. Tutkin pro gradu -työssäni, millä tavoin virren kuvaama kristitty kohtaa oman kuolemansa.

| Sinikka Tuori

Päiväkirjaan kätkeytyvä kriittinen ajattelija – L. M. Montgomeryn käsityksiä Jumalasta ja uskosta 1920-luvun Kanadassa

Kanadalainen kirjailija Lucy Maud Montgomery (1874–1942) tuli tunnetuksi Anna- ja Runotyttö-kirjoistaan. Kirjailijan romaanien, päiväkirjojen ja kirjeenvaihdon välityksellä piirtyy moniulotteinen kuva naisesta, joka kätki omat poikkeavat ajatuksensa ja tunteensa ollakseen esimerkillinen papin vaimo.

| Karolina Kouvola

Muinaisskandinaavisen Lokin hahmon tutkimus 1900-luvulla

Pro gradu-tutkielmani käsittelee muinaisskandinaavisessa mytologiassa esiintyvää Loki-hahmoa tutkimushistoriallisesta näkökulmasta. Loki on syntynyt suhteesta jättiläismiehen ja jumalanaisen välillä, joten hänet lasketaan jättiläisiin kuuluvaksi. Kuitenkin hänet luetellaan yhdessä jumalten kanssa ja myyteissä Loki kuvataan jumalten rinnalla.

| Maria Hyötylä

Mustalaislähetys kristillisenä sosiaalialan järjestönä 1945–1956

Mustalaislähetys ry. toimi 1940- ja 1950-luvuilla pelastaakseen romanit hengellisestä ja taloudellisesta rappiotilasta. Järjestö toimi kristilliseltä arvopohjalta ja sen toimintamuotoja olivat ensialkuun evankelioiminen ja hengellisten kokousten järjestäminen. Tultaessa 1950-luvulle toiminnan painopiste siirtyi kohti sosiaalialaa.

| Leena Ryynänen

Asteekkien itseuhrirituaalit Firenzen koodeksissa

Muinaiset asteekit ovat tulleet tunnetuiksi suorittamistaan ihmisuhrirituaaleista. Näitä rituaaleja on tutkittu melko perusteellisesti, mutta sen sijaan itseuhraus, eli oman veren vuodattaminen ja/tai sen uhraaminen rituaalisesti ei ole kiinnostanut tutkijoita yhtä paljon.

| Kati Toivio

Vanhoillislestadiolainen naiskuva Päivämies-lehdessä 1954–1978

Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) julkaisema Päivämies-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1954. Miesvaltainen toimituskunta ei halunnut muuttaa herätysliikkeen naisille tarjottuja rooleja muuttuvassa yhteiskunnassa. Vaiheittaisia muutoksia kuitenkin tapahtui erityisesti naisten omissa kirjoituksissa, niiden määrässä ja sisällössä. Muutoksiin ja niiden suuntaan vaikuttivat paitsi vanhoillislestadiolaisuuden omat sisäiset kriisit ja vaiheet myös voimakas yhteiskunnallinen rakennemuutos, joka Suomessa tapahtui erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla.

| Anni Mustonen

Mestari Eckhartin mystiset saarnat

Dominikaanisaarnaaja Mestari Eckhartin (1260–1327) uskalias opetus sielun ja Jumalan ykseydestä johti aikanaan harhaoppisuustutkintaan. Tarjoan artikkelissani suomenkieliselle lukijalle muutamia Eckhartin saksankielisiin saarnoihin sovellettavia tulkinnallisia periaatteita. Pro gradu -tutkielmassani olen osoittanut, että Jumalan Pojan syntymä sielussa ja sielun läpimurtautuminen tuntemattomaan jumaluuteen merkitsevät kielellisistä eroistaan huolimatta yhtä ja samaa unio mysticaa.

| Joona Salminen

Jumalallistuneiden apaattinen elämä Clemens Aleksandrialaisen filosofiassa

Clemens Aleksandrialaisen Paedagogus-teoksen käytännölliseen opetukseen tutustuminen avaa uusia puolia sekä Clemensin ajattelusta että varhaiskristillisestä elämästä

| Iiro Arola

Suomenuskoiset erottautuvat muista uuspakanoista

Osa suomenuskoisista vieroksuu uuspakanuutta, vaikka suomenuskoa voidaan pitää selkeästi uuspakanallisena liikkeenä. Erikoinen vastakkainasettelu voidaan selittää sosiaalisen identiteetin teorian avulla.

| Sami Koponen

Kristuksen uudet aatteet: Jeesus-elokuvat evankeliumien tulkkeina

Artikkelissani käsittelen muutamia Jeesus-elokuvia siitä näkökulmasta, miten ne tulkitsevat autuaaksijulistuksia (Matt. 5:1-12). Populaarikulttuurin noustua merkittävään asemaan on tullut ajankohtaiseksi tutkia, miten elokuvat ovat vaikuttaneet Jeesus-kuvaamme.

| Katri Antin

Profetia profeetattomana aikana

Artikkelissani tarkastelen tekstiä nimeltä Hymnien kirja ja sen yhteisöllisiä hymnejä siitä näkökulmasta, mitä ne kertovat profetiasta Toisen temppelin aikana (515 eKr. – 70 jKr.). Hymnien kirjaa tai sen yhteisöllisiä hymnejä ei ole tutkittua aikaisemmin syvällisesti tästä näkökulmasta. Sovellan tutkimuksessani muutamia tuoreita teorioita siitä, miten profetia voidaan määritellä ja millaista profetia oli Toisen temppelin aikana. Lisäksi kysyn, mitä uutta yhteisölliset hymnit tuovat Toisen temppelin ajan profetiatutkimukseen.

| Leena Enqvist

Yksilön vai yhteisön ehdoilla? Hyvinvointia Syon Abbeyn birgittalaisluostarissa myöhäiskeskiajalla

Elämä ulkomaailmalta suljetussa luostarissa oli monelle keskiajan naiselle vaihtoehto avioliitolle. Pyhän Birgitan (1302/1303–1373) laatimaa luostarisääntöä noudattava birgittalaissääntökunta oli perustettu erityisesti naisia varten. Sääntökunta rantautui myös Englantiin, kun Syon Abbeyn luostari perustettiin vuonna 1415. Pro gradu -tutkielmassani tutkin sitä, millaiset hyvinvointiin liittyvät ihanteet säätelivät elämää Syon Abbeyn luostarissa.

| Teija Pitkänen

Miten TV-jumalanpalveluksen joulusaarnat ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana?

Yleisradion jouluaamuna lähettämä TV-jumalanpalvelus kerää vuosittain enemmän katsojia kuin mitä kaikissa Suomen kirkoissa käy yhteensä ihmisiä samana aamuna. TV:n joulusaarnalla onkin merkitystä siihen, miten ihmiset mieltävät kirkon sanoman joulusta. Heijastaako TV:n joulusaarna nyky-yhteiskunnan muutoksia vai onko sen sanoma edelleen sama kuin 1980-luvulla?

| Petri Tikka

Jumalan armo J.R.R. Tolkienin kertomuksissa

J.R.R. Tolkien (1892-1973) oli englantilainen kielitieteilijä ja kirjailija. Uskoltaan Tolkien oli roomalais-katolilainen. Tolkienin fantasiakertomukset muodostavat kokonaisuuden nimeltään legendarium, joka alkaa maailman luomisesta ja päättyy ihmisten hallitseman aikakauden alkuun. Keskeisissä juonenkäänteissä olennaiseksi osoittautuu turmeltuneeseen maailmaan tuleva ulkopuolinen, ansioton apu. Kristillisin termein ilmaistuna kyse on Jumalan armosta.

| Auli Saarsalmi

Naisten pukeutumisen uudistus adventtijulistaja Ellen Whiten (1827–1915) profeetallisessa terveysopetuksessa

Seitsemännen päivän adventtikirkon johtohahmo Ellen White koki nähneensä kesäkuussa 1863 terveyttä käsittelevän näyn. Whiten mukaan Jumala ilmoitti hänelle tässä näyssä, että ihmisen uskonnollinen velvollisuus oli noudattaa terveellisiä elämäntapoja. Naisten oli lisäksi unohdettava muoti ja pukeuduttava uudenlaiseen asuun.

| Timo von Behr

Helsingin seurakuntien Usko toivo rakkaus -kampanja lehdistössä

Helsingin seurakuntayhtymä toteutti vuosien 2007-2009 aikana Usko toivo rakkaus -kampanjan. Tässä artikkelissa esitellään yleisen käytännöllisen teologian opinnäytetyön ”Kukaan ei naura, kaikkia hävettää” – Helsingin seurakuntien Usko toivo rakkaus -kampanjan vastaanotto lehdistössä sisäänkoodaus-/uloskoodaus -mallin näkökulmasta keskeistä sisältöä. Tässä artikkelissa Usko toivo rakkaus -kampanja nähdään osana markkinoistunutta ja medioitunutta kulttuuria, johon myös Suomen evankelisluterilainen kirkko on lähtenyt mukaan. Artikkelissa esitetään opinnäytetyön pohjalta johtopäätöksiä siitä, miten Usko toivo rakkaus -kampanjan on otettu vastaan lehdistössä ja miksi.