Maisterintutkielma -artikkelit

| Mikko Pisilä

Harjoittiko Jeesus hengellistä väkivaltaa?

Hengellinen väkivalta – kuka tuomitsee ja kenet? Evankelisluterilaisen kirkon julkaisemassa määritelmässä hengellinen väkivalta on henkistä väkivaltaa, jonka ilmenemismuotoja ovat pelottelu, käännyttäminen, syyllistäminen, eristäminen ja kontrollointi. Tarkoituksena on murtaa toisen ihmisen…

| Heidi Kääriäinen

Virsi – tutkimusmatka itseen ja omaan elämään

Tutkimukseni aihe on virsikokemukset. Se tarkoittaa niitä mielen prosesseja ja tunteita, joita virren laulaminen, soittaminen tai kuunteleminen laukaisee. Virsi liittyy usein elämän tärkeimpiin hetkiin. Nuo tilanteet, niiden tunnelma, tilanteiden laukaisemat…

| Johanna Mantere

Enemmän kuin tuhat sanaa: Taitelija-papin ammatillinen tarina ja identiteetti

Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani seitsemän kuvataiteilija-papin ammatti-identiteettiä. Tutkimukseen osallistujat olivat toimineet elämässään sekä kuvataiteilijoina että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappeina, jotkut myös yhtäaikaisesti. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen on taiteilijuuden ja…

| Mariella Asikanius

Tuomas Akvinolaisen käsitys sakramenttien jakamisesta hulluudesta kärsiville

Hulluus keskiajalla Aiempi tutkimus on yleensä esitellyt keskiaikaisen hulluuden kahdesta näkökulmasta. Toiset tutkijat ovat päätyneet olettamaan, ettei keskiajalla eroteltu mieleen liittyviä sairauksia fyysisistä sairauksista, ja toiset ovat liittäneet hulluuden pahoihin…

| Kristiina Huhtanen

Pro graduavhandling: Livet är Gud. Postmodern teologi granskad utifrån Don Cupitts nya trosbekännelse

Avhandlingens syfte är att genom analys komma fram till en helhetsbild av vad Don Cupitts nya trosbekännelse är och hur den skiljer sig från den apostoliska trosbekännelsen. Don Cupitt är…

| Marja-Riitta Ojala

Näkökulmia huono-osaisuuteen – sosiaalietiikan käsiteanalyysi

Tutkielmassani tarkastellaan huono-osaisuus -käsitettä lähtökohtana suomalaisen sosiaalipolitiikan toimille. Lähestyn aihetta linjaamalla huono-osaisuus -käsitteen muutoksia aikaisemman huono-osaisuutta käsittelevän tutkimuksen pohjalta ja hahmottelemalla käsitteen muutosten yhteyttä yhteiskunnalliseen tilanteeseen 1940-luvulta nykypäivään. Varsinainen huono-osaisuus…

| Pekka Rautio

Vuonna 2013 hyväksytyt teologian opinnäytetyöt (Helsingin yliopisto, Åbo Akademi, Itä-Suomen yliopisto)

Käy katsomassa: luettelo kaikista vuonna 2013 hyväksytyistä teologian opinnäytetöistä (Väitöskirjat, Lisensiaatintutkimukset, Pro gradu -tutkielmat: Helsingin yliopisto, Åbo Akademi, Itä-Suomen yliopisto) Alkuperäislähde: Teologinen Aikakauskirja, Teologisk Tidskrift 1/2014http://www.tatt.fi/

| Antti Luoma

Ystävyyttä, yhteistyötä ja avunantoa? Kirkon Ulkomaanavun ja suomalaisten herätysliikejärjestöjen yhteistyö Inkerin kirkon rakentamisessa vuosina 1988–1993

Inkerin kirkko nousi yli 50 vuotta kestäneiden Neuvostoliiton rajoitteiden jälkeen uudelleen elinvoimaiseksi ja lailliseksi kirkoksi vuosien 1988–1993 aikana. Viidessä vuodessa kahdesta inkeriläisestä seurakunnasta kasvoi 26 seurakunnan itsenäinen piispallinen kirkko. Kehitykseen…

| Taina Kalliokoski & Katariina Väisänen (toim.)

Sosiaalietiikan mikrokirja vallasta ja vaikuttamisesta julkaistu teologia.fi:ssä

Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaan lukuvuonna 2012–2013 ohjaama Valta ja vaikuttaminen -pääaineseminaari on laatinut mikrokirjan. Mikrokirjassa ”Valta ja vaikuttaminen: Sosiaalieettisiä huomioita inhimillisestä toiminnasta”, valtaa ja vaikuttamista tutkitaan toimintana, joka usein kohdistuu…

| Pirita Kallo

Lapsi- ja nuorisotyö hiippakunnan huolenaiheena: Piispantarkastukset Kuopion hiippakunnassa 1945‒1949

Talvisodan kynnyksellä uudelleen perustetun Kuopion hiippakunnan taival alkoi poikkeusoloissa. Kirkon työnäyssä ja yhteiskunnallisessa ilmapiirissä tapahtuneet muutokset asettivat piispa Eino Sormusen johtaman hiippakunnan jälleen uusien haasteiden eteen sotien jälkeen. Piispantarkastusten kaitseva…

| Sini Mikkola & Päivi Salmesvuori

”Gradu! Mitä tuli tehtyä?” – e-kirja kirkkohistorian metodeista julkaistu

Sini Mikkolan ja Päivi Salmesvuoren toimittama e-kirja kirkkohistorian metodeista on julkaistu. Kirjan ideana on tarjota käytännönläheisiä ideoita ja vertaistukea ensisijaisesti graduseminaariaan aloittaville kirkkohistorian opiskelijoille. Lue metodikirja Teologia.fi:stä (sähköinen pdf-liite 12 Mt)…

| Risto Kämäräinen

Graduartikkeli: Uskontoa ja pieruhuumoria animaatiosarjassa

south-parkUskonto ja huumori on vähän tutkittu aihepiiri. Löysin teeman lähtiessäni tutkimaan amerikkalaista animaatiosarja South Parkia.  South Park ja sen tunnetumpi sukulainen Simpsonit käyttävät uskontoa huumorin lähteenä, koska sillä saadaan aikaan reaktioita katselijoissa. Uskonnon ja huumorin tutkimuksessa käyttökelpoista tutkimuksellista pohjaa tarjoavat olemassa olevat huumoria koskevat teoriat.

 

Lue lisää »

| Katja Kujanpää

Kirjoitusten sanaa sopivasti muokattuna – Paavali lainausten käyttäjänä ja parantelijana Roomalaiskirjeen 10. luvussa

Roomalaiskirjeen luvuissa 9–11 Paavali lainaa Israelin pyhiä kirjoituksia tiuhemmin kuin missään muualla kirjeissään. Luvussa 10 argumentaatio kirjoituksista käsin ilmenee suoranaisena lainausten vyörynä, niin että jaksossa 10:5–21 vain kuusi sanaa kymmenestä on Paavalin omaa tekstiä. Lainaukset ovat erottamaton osa luvun argumentaatiota, ja Paavali käyttää niitä monenlaisissa tehtävissä. Usein lainaus korvaa Paavalin oman väitteen: lainaukset ilmaisevat sen, mitä Paavali ei tohdi tai halua sanoa omin sanoin. Koska lainausten rooli on niin merkittävä, Paavalin on tarpeen varmistaa niiden soveltuvuus. Siksi hän usein muuttaa hieman lainausten sanamuotoa saadakseen ne sopimaan paremmin osaksi omaa tekstiään.

| Meri-Anna Hintsala & Marjo Myyryläinen (toim.)

Vaalit ja valta kirkossa

Kirkkososiologian professori Eila Helanderin ohjaaman Vaalit ja valta kirkossa-graduseminaarin opiskelijat ovat toteuttaneet lyhyistä tekstikokonaisuuksista koostetun mikrokirjan ensimmäistä kertaa Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Mikrokirjan kuudessa artikkelissa käsitellään vuoden 2010 seurakuntavaaleja ja…

| Jukka Välimäki

Mikä on maailman parhaaksi?

Tietoisuus ihmisen vaikutuksista luontoon ja keskustelu ympäristöongelmista lisääntyvät koko ajan. Samaa tahtia kiihtyy myös keskustelu ympäristöongelmien ratkaisuista. Joidenkin mielestä on tärkeää edistää kasvissyöntiä ja laajentaa eläinten oikeuksia. Toiset puolustavat liikenteen vähentämistä tai päästökauppaa. Monet pitävät uusiutuvien polttoaineiden suosimista ja kestävään kehitykseen pyrkimistä tärkeänä. Kaikilla näillä on kuitenkin myös vastustajansa. Argumentit ja vastaväitteet vaihtelevat, mutta luultavasti ainakin suurin osa keskustelijoista ilmoittaa puolustavansa suurempaa hyvää. He sanovat toimivansa maailman parhaaksi.

Keskityn tässä artikkelissa ympäristöetiikan näkökulmasta kysymykseen: Kenen puolesta toimitaan, kun toimitaan maailman parhaaksi? Entä mikä silloin on arvokasta? Ympäristöeettisessä keskustelussa on neljä yleistä näkökulmaa ihmisen suhteesta ympäristöön: ihmiskeskeisyys, sentientismi, ekosentrismi ja biosentrismi. Tarkastelen seuraavaksi näiden tarjoamia vastauksia ja vastausten saamaa kritiikkiä. 

| Outi Pakkala

LRA:n väkivallan taustalla poliittiset ja uskonnolliset syyt

Pohjois-Ugandasta naapurimaihin levinnyt väkivaltainen kapinallistoiminta sai alkunsa vuonna 1986 syrjityn acholikansan yrityksenä saada kohennusta elinoloihinsa. Kansainvälisen oikeuden vuonna 2005 etsintäkuuluttama Joseph Kony liitti kapinaan myös kristillisen aspektin, kun hän katsoi acholien tarvitsevan raamatullista ohjausta pelastuakseen. Myöhemmin Konyn perustaman Lord’s Resistance Armyn poliittiset tavoitteet eivät ole olleet yhtä selvästi ulkopuolisten hahmotettavissa. Kristillisyys vaihtui synkretistiseen sekoitukseen kristinuskoa, islamia ja paikallisia perinteisiä uskontoja. Paneuduin pro gradu -tutkielmassani LRA:n väkivallan luonteeseen ja siihen, miten LRA käyttämäänsä väkivaltaa perusteli. Käsiteltävä aikajakso kattoi vuodet 1987−2004, jolloin LRA toimi aktiivisesti Ugandassa. Sittemmin LRA siirtyi toimimaan lähinnä Pohjois-Ugandan lähialueilla.

| Satu Kreivi-Palosaari

Tieto lapsen vakavasta sairaudesta muuttaa vanhemman jumalakuvaa

Lapseen liitetään automaattisesti – asiaa edes sen enempää ajattelematta – käsitys jatkuvasta kehityksestä. Lapsissa on tulevaisuus ja toivo, julistetaan usein juhlapuheissa. Suomessa elää kuitenkin joukko vanhempia, jotka ovat joutuneet vastaanottamaan tiedon päinvastaisesta tilanteesta. Lapsen kehitys ei ainoastaan hidastu tai pysähdy, se voi lähteä myös kulkemaan taaksepäin.  Tällaisen prosessin voi aiheuttaa esimerkiksi aineenvaihduntasairaus.

| Pauli Soranta

Papit poliitikkoina: Elis Manninen – sosiaalidemokraattinen pappispoliitikko Joensuusta

Papit ovat vaikuttaneet suomalaiseen yhteiskuntaan oman pappiskutsumuksensa lisäksi myös poliitikkoina. Kun papisto menetti 1900-luvun alussa asemansa valtiopäiväsäätynä, yksittäiset papit etsivät tilalle omaa yhteiskunnallista näkemystään ja arvojaan vastaavan puolueen. 1920- ja 1930-luvulla enemmistö papeista kannatti pääasiassa oikeistopuolueita, mutta osallistuminen toiseen maailmansotaan siirsi linjaa vasemmalle.

Joensuulainen Elis Manninen edusti sosiaalidemokraattista puoluetta eduskunnassa kahdella vaalikaudella 1950- ja 1960-luvulla, kuului kaupunginvaltuustoon ja oli presidentin valitsijamiehenä. Eduskunnassa hän profiloitui oman maakuntansa puolestapuhujana, mutta myös sosiaaliset kysymykset olivat hänelle tärkeitä. Sosiaalidemokraattisen puolueen samanaikainen aallonpohja vaikutti osaltaan siihen, että aloitteista vain harvat toteutuivat. Poliitikkona Manninen oli oman tiensä kulkija: ei aina kaikessa johdonmukainen, ja persoonana hauras sekä haavoittuvainenkin.