Maisterintutkielma -artikkelit

Pitäisikö kristittyjen päivittää perinteistä jumalakuvaansa, jotta he voisivat elää ympäristökriisin keskellä omatunto puhtaana? Pro gradu -työssäni tutkin sitä, miten perinteisestä klassisen teismin jumalakuvasta poikkeava panenteistinen jumalakuva näkyy Jürgen Moltmannin (s. 1926) kirjassa Gott in der Schöpfung

Pierre Chanelin surma oli merkit­tävä mutta Oseanian ulkopuolella vähän tunnettu tapahtuma. Paavi julisti Chanelin pyhimyk­seksi vuonna 1954 ja niin Chanelista tuli Oseanian alueen ensimmäinen katolinen pyhimys.

Uskonto ei ole tutkimusten mukaan erityisen suosittu oppiaine. Pro graduni tutkimustulosten perusteella lukiolaisten uskonnonopetukseen liittyvien mielikuvien ja kokemusten mielekkyys näyttää riippuvan ennen kaikkea siitä, miten opetus toteutetaan.

Nykyisen virsikirjan viimeisen osaston otsikko on Kuolema ja iankaikkisuus. Sen teksteistä hahmottuu kuva ihmisestä, jonka elämäntilannetta hallitsee oma lähestyvä kuolema. Tutkin pro gradu -työssäni, millä tavoin virren kuvaama kristitty kohtaa oman kuolemansa.

Kanadalainen kirjailija Lucy Maud Montgomery (1874–1942) tuli tunnetuksi Anna- ja Runotyttö-kirjoistaan. Kirjailijan romaanien, päiväkirjojen ja kirjeenvaihdon välityksellä piirtyy moniulotteinen kuva naisesta, joka kätki omat poikkeavat ajatuksensa ja tunteensa ollakseen esimerkillinen papin vaimo.

Pro gradu-tutkielmani käsittelee muinaisskandinaavisessa mytologiassa esiintyvää Loki-hahmoa tutkimushistoriallisesta näkökulmasta. Loki on syntynyt suhteesta jättiläismiehen ja jumalanaisen välillä, joten hänet lasketaan jättiläisiin kuuluvaksi. Kuitenkin hänet luetellaan yhdessä jumalten kanssa ja myyteissä Loki kuvataan jumalten rinnalla.

Mustalaislähetys ry. toimi 1940- ja 1950-luvuilla pelastaakseen romanit hengellisestä ja taloudellisesta rappiotilasta. Järjestö toimi kristilliseltä arvopohjalta ja sen toimintamuotoja olivat ensialkuun evankelioiminen ja hengellisten kokousten järjestäminen. Tultaessa 1950-luvulle toiminnan painopiste siirtyi kohti sosiaalialaa.

Muinaiset asteekit ovat tulleet tunnetuiksi suorittamistaan ihmisuhrirituaaleista. Näitä rituaaleja on tutkittu melko perusteellisesti, mutta sen sijaan itseuhraus, eli oman veren vuodattaminen ja/tai sen uhraaminen rituaalisesti ei ole kiinnostanut tutkijoita yhtä paljon.

Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) julkaisema Päivämies-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1954. Miesvaltainen toimituskunta ei halunnut muuttaa herätysliikkeen naisille tarjottuja rooleja muuttuvassa yhteiskunnassa. Vaiheittaisia muutoksia kuitenkin tapahtui erityisesti naisten omissa kirjoituksissa, niiden määrässä ja sisällössä. Muutoksiin ja niiden suuntaan vaikuttivat paitsi vanhoillislestadiolaisuuden omat sisäiset kriisit ja vaiheet myös voimakas yhteiskunnallinen rakennemuutos, joka Suomessa tapahtui erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla.

Dominikaanisaarnaaja Mestari Eckhartin (1260–1327) uskalias opetus sielun ja Jumalan ykseydestä johti aikanaan harhaoppisuustutkintaan. Tarjoan artikkelissani suomenkieliselle lukijalle muutamia Eckhartin saksankielisiin saarnoihin sovellettavia tulkinnallisia periaatteita. Pro gradu -tutkielmassani olen osoittanut, että Jumalan Pojan syntymä sielussa ja sielun läpimurtautuminen tuntemattomaan jumaluuteen merkitsevät kielellisistä eroistaan huolimatta yhtä ja samaa unio mysticaa.

Clemens Aleksandrialaisen Paedagogus-teoksen käytännölliseen opetukseen tutustuminen avaa uusia puolia sekä Clemensin ajattelusta että varhaiskristillisestä elämästä

Osa suomenuskoisista vieroksuu uuspakanuutta, vaikka suomenuskoa voidaan pitää selkeästi uuspakanallisena liikkeenä. Erikoinen vastakkainasettelu voidaan selittää sosiaalisen identiteetin teorian avulla.

Artikkelissani käsittelen muutamia Jeesus-elokuvia siitä näkökulmasta, miten ne tulkitsevat autuaaksijulistuksia (Matt. 5:1-12). Populaarikulttuurin noustua merkittävään asemaan on tullut ajankohtaiseksi tutkia, miten elokuvat ovat vaikuttaneet Jeesus-kuvaamme.

Artikkelissani tarkastelen tekstiä nimeltä Hymnien kirja ja sen yhteisöllisiä hymnejä siitä näkökulmasta, mitä ne kertovat profetiasta Toisen temppelin aikana (515 eKr. – 70 jKr.). Hymnien kirjaa tai sen yhteisöllisiä hymnejä ei ole tutkittua aikaisemmin syvällisesti tästä näkökulmasta. Sovellan tutkimuksessani muutamia tuoreita teorioita siitä, miten profetia voidaan määritellä ja millaista profetia oli Toisen temppelin aikana. Lisäksi kysyn, mitä uutta yhteisölliset hymnit tuovat Toisen temppelin ajan profetiatutkimukseen.

Elämä ulkomaailmalta suljetussa luostarissa oli monelle keskiajan naiselle vaihtoehto avioliitolle. Pyhän Birgitan (1302/1303–1373) laatimaa luostarisääntöä noudattava birgittalaissääntökunta oli perustettu erityisesti naisia varten. Sääntökunta rantautui myös Englantiin, kun Syon Abbeyn luostari perustettiin vuonna 1415. Pro gradu -tutkielmassani tutkin sitä, millaiset hyvinvointiin liittyvät ihanteet säätelivät elämää Syon Abbeyn luostarissa.

Yleisradion jouluaamuna lähettämä TV-jumalanpalvelus kerää vuosittain enemmän katsojia kuin mitä kaikissa Suomen kirkoissa käy yhteensä ihmisiä samana aamuna. TV:n joulusaarnalla onkin merkitystä siihen, miten ihmiset mieltävät kirkon sanoman joulusta. Heijastaako TV:n joulusaarna nyky-yhteiskunnan muutoksia vai onko sen sanoma edelleen sama kuin 1980-luvulla?