Kirjaesittelyt

Tässä osiossa esitellään teologista tutkimusta ja kirjallisuutta

| Timo Vasko

Muslimista kristityksi 2000-luvulla Libanonissa ja Egyptissä

Tunnetko lyhenteet MBB, BMB tai arabiankielisen sanan mutanasrin? Näillä tarkoitetaan muslimitaustaista kristittyä: MBB = Muslim-Background Believer; BMB = Believer of a Muslim Background. Käsitys ykseydestä, tawhid, muodostaa muslimiyhteisön koossapitävän ytimen, jolle yksilö on alisteinen. Sen laajempi ilmentymä on monien muslimien maailmanlaajana kokema yhteys, umma. Kun muslimi jättää islaminuskon ja kääntyy kristityksi, hän yksilönä käy läpi syvällisen prosessin, jossa hän vapautuu tawhidista ja tulee osaksi uutta, kristillistä, yhteisöä. Prosessi muuttaa syvällisesti yksilön etnistä identiteettiä eli suhdetta kulttuuriin ja uskontoon.

| Joona Raudaskoski

Kirja-arvostelu: Uskonto elokuvan peilinä. Uskontotieteellisiä tarkennuksia länsimaiseen populaarielokuvaan

raudaskoskiArtikkelikokoelma Uskonto elokuvan peilinä (2011) on neljästoista Helsingin yliopiston uskontotieteen laitoksen sarjassa ilmestynyt julkaisu. Sarja käsittelee ja esittelee uskontotieteellistä tutkimusta. Elokuva uskonnon peilinä tarjoaa nimensä mukaisesti katsauksen elokuvan ja uskonnon suhteeseen uskontotieteellisestä näkökulmasta. Elokuvien skaala yltää 1900-luvun alkupuolelta aina kirjan ilmestymisvuoteen asti. Suurimman huomion saavat 1990- ja 2000-lukujen elokuvat.

Lue lisää »

| Ilkka Pyysiäinen

Kirja-arvostelu: The New Holy Wars: Economic Religion versus Environmental Religion in Contemporary America

Robert H. Nelson: The New Holy Wars: Economic Religion versus Environmental Religion in Contemporary America. University Park, Penn.: Pennsylvania University Press, 2010. 388 s.

Robert H. Nelson on yhdysvaltalainen taloustieteilijä, joka on aiemmin julkaissut kaksi kirjaa ja useita artikkeleita taloustieteestä uskontona. Yksi viimeisimmistä on julkaistu Teologisessa aikakauskirjassa 5/2012. Artikkeli käsittelee Euroopan nykyisen talouskriisin uskonnollisia taustoja.

Lue lisää…

| Timo Vasko

Kirja-arvostelu: Encounters of the Children of Abraham from Ancient to Modern Times

Kirja-arvostelu: Encounters of the Children of Abraham from Ancient to Modern Times. Edited by Antti Laato and Pekka Lindqvist.  Brill 2010. 330 s.

Abrahamilaiset uskonnot juutalaisuus, kristinusko ja islam on otettava huomioon, kun halutaan ymmärtää länsimaisten yhteiskuntien henkistä, yhteiskunnallista ja uskonnollista perustaa. Kyseisten uskontojen vaikutusta kansakuntien ja yksilöiden kulttuuriperintöön ja päivittäiseen elämään ei voi aliarvioida. Historian vaiheissa ne ovat toisinaan olleet tietoisesti tai harkitusti väärinkäytettyinä läsnä monessa konfliktissa.

| Marjo-Riitta Antikainen

Kirjaesittely: Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historia I-II: Kerjäläismunkeista kansakoulunopettajiin − Kirkon kasvatusmonopolista modernin kasvatuksen kysymyksiin

Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historia I-II: Huoneentaulun maailma. Kasvatus ja koulutus Suomessa keskiajalta 1860-luvulle. 407 s. SKS 2010 & Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. 530 s. SKS 2011.

Suomen Historiallisen Seuran hanke, Kasvatuksen ja koulutuksen historia I-II, on mainio tiedon lähde ja käsikirja kasvatuksen sekä koulutuksen menneisyyteen. Kirjat piirtävät kaaren keskiajalta alkaneen säädynmukaisen kasvatuksen ja opinkäynnin synnystä, kehityksestä sekä murenemisesta 1800–1900 -lukujen taitteeseen, mistä jatketaan aina modernin koulutuksellisen tasa-arvon kuvaamiseen 1960-luvun murrokseen saakka.

| Seija Mahlamäki-Kultanen

Avoimesti sitoutuneena: lähetystyö kristillisessä kasvatuksessa ja vapaaehtoistyössä

Kirjaesittelyssä Elina Kuusiston väitöskirja ”Avoimesti sitoutuneena. Lähetystyö kristillisessä kasvatuksessa ja vapaaehtoistyössä” vuodelta 2011.

| Petra Kuivala

Opettajat moraalinvartijoina

Onko moraalilla sijaa koulun arkielämässä, kysyy Eija Hanhimäki opettajien moraalista ääntä tarkastelevassa väitöskirjassaan.

| Tero Massa

Kätketty ja vaiettu

Syyllisyys liittyy ihmisen tekoihin, häpeä liittyy ihmisen minuuteen ja olemiseen. Tämä on käytännöllisen teologian tohtorin Paavo Kettusen johto-ajatus tutkimuksessa, jonka pohjana on yli neljäsataa suomalaisten hengellisestä häpeästä kirjoittamaa kirjettä.

| Mari Stenlund

Kulttuurit ja lääketiede

Kulttuurit ja lääketiede -artikkelikokoelman kirjoittajien joukossa on eniten lääkäreitä, mutta myös jokunen psykologi ja humanisti. Teologian asiantuntijat kuitenkin loistavat poissaolollaan myös silloin, kun kirjoitetaan kulttuurien uskonnollisista ulottuvuuksista.

| Anne Birgitta Pessi

Media rituaaleina

Johanna Sumialan viehättävän kompakti teos, ja visuaalisestikin vähäeleisen vetoava, Median rituaalit – johdatus media-antropologiaan on sisällöltään mitä mainioin paketti. Sumiala liikkuu sujuvasti poikkialaisilla vesillä, joten kirjasta riittää ammennettavaa eri alojen lukioille.

| Katri Antin

Rituaalitutkimus kirjojen lehdillä

Teologia.fi esittelee vuoden 2011 Rituaali-teeman yhteydessä rituaalitutkimukseen liittyvää kirjallisuutta. Jaakko Hämeen-Anttila on kirjoittanut esittelyn pyhää avioliittoa käsittelevästä teoksesta Sacred Marriages: The Divine-Human Sexual Metaphor from Sumer to Early Christianity. Kirjaesittely on julkaistu teologia.fi:n kirjaesittelyt-osastossa….

| Risto Uro

Neitsyt Mariaa etsimässä

Protestanttien hylkimä tai aliarvostama, suurten kirkkokuntien jumalaiseksi naiseksi korottama, feministien painajainen, lukemattomien paikallisten ja kansallisten kulttien kohde. Latinalaisen Amerikan tutkimuksen professori Elina Vuola on yhdistänyt pitkäaikaisen kiinnostuksensa Mariaan ja feministiteologiaan ja kirjoittanut syvällisen kirjan Mariaan liittyvästä kulttuurisesta perinnöstä.

| Jaakko Hämeen-Anttila

Pyhä avioliitto

Pyhä avioliitto on aina kiehtonut mieliä. Nissisen ja Uron artikkelikokoelmassa Sacred Marriages. The Divine-Human Sexual Metaphor from Sumer to Early Christianity lähdetään tutkimaan kuviteltua tai toteutuvaa sukupuolitettua suhdetta inhimillisen ja jumalallisen maailman välillä Välimeren kulttuuripiirissä.

| Christian Seppänen

Israelin uskonto ennen juutalaisuutta

Ehdoton monoteismi on tullut Israelin uskonnossa hallitsevaksi vasta pakkosiirtolaisuuden jälkeen, ns. Toisen temppelin aikana. Millaista sitten oli Juudassa ja Israelissa harjoitettu uskonto ennen tuota aikaa? Kirsi Valkaman toimittama teos Israelin Uskonto ennen juutalaisuutta: Näkökulmia pronssi- ja rautakauden Palestiinan uskontoihin vastaa tähän kysymykseen. Kirjan kirjoittajat ovat pääasiassa Muinaisisraelilainen uskonto -opintopiirin jäseniä, mutta mukana on muutama varttuneempikin tutkija.

| Raine Haikarainen

Annalan teologinen perintö

Vanhempi teologipolvi muistelee usein menneiden vuosikymmenten legendaarisia opettajia ja jatkaa heihin liittyvää kertomusperinnettä. Näitä tarinoita kuunnellessa tulee eittämättä mieleen, että tämän päivän yliopistomaailma ei ehkä enää pysty tarjoamaan työpaikkaa vastaavanlaisille persoonille. Mutta toki tiedekunnan opettajien joukosta löytyy yhä omaleimaisia ja inspiroivia persoonallisuuksia. Heihin lukeutuu systemaattisen teologian, erityisesti dogmatiikan yliopistonlehtori Pauli Annala.

| Virpi Mäkinen

Tutkijoiden ja opiskelijoiden yhteinen projekti: Pyhän Benedictuksen luostarisääntö

Pyhän Benedictuksen luostarisäännön kääntäminen on merkittävä kulttuuriteko. Säännön parissa on työskennellyt teoksen toimittajien, Maiju Lehmijoki-Gardnerin ja Tuija Ainosen lisäksi yhteensä 15 opiskelijaa. Käännöstyö on tehty yhteistyönä teologian, historian ja klassisen filologian opiskelijoiden kesken, jotka ovat joko perustutkintojensa loppusuoralla tai jatko-opiskelijoita Helsingin yliopistossa.

| Hannu Mustakallio

Mikkelin emerituspiispa kirjoittaa varhaisesta edeltäjästään

Kalevi Toiviainen selvittää tutkimuksessaan Otto Immanuel Collianderin (1848 – 1924) toimintaa piispana ensin Kuopion (1897 – 1899), sitten Savonlinnan hiippakunnassa (1899 – 1924). Toiviainen on itse toiminut Mikkelin hiippakunnan piispana. Hän kuvaa siten yhtä edeltäjäänsä, siirrettiinhän piispanistuin Collianderin kuoleman jälkeen 1925 Savonlinnasta Viipuriin ja sieltä sotien jälkeen Mikkeliin.

| Juha Sihvola

Elävä henkilökuva Eero Huovisesta

Jaakko Tapanisen kepeästi mutta asiantuntevasti piirtämä henkilökuva osoittaa, miten Eero Huovinen profiloitui Helsingin piispana kansankirkkoa puolustavana keskitien kulkijana. Piispa arvosteli sekä vanhoillisia että uudistusmielisiä mutta suosi keskustelua kurin ja rangaistusten sijasta.