Teema
Miten sijoittajat voivat edistää vastuullista ruuantuotantoa?
Sademetsää raivataan öljypalmu- ja soijaviljelmien sekä karjankasvatuksen tieltä. Kaakao- ja kahvipavun viljelyssä käytetään paikoin yhä lapsityövoimaa. Maailman kalakantoja hyödynnetään yli kestävän tason. Elintarviketurvallisuuteen ja tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyviä skandaaleja tulee esiin säännöllisesti. Ruuantuotantojärjestelmät vaikuttavat maailman väestön aliravitsemukseen ja lihavuusepidemiaan. Raha pyörittää maailmaa ja näidenkin esimerkkien takana on yrityksiä, jotka tarvitsevat rahoitusta liiketoiminnalleen. Sijoittajilla on mahdollisuus edistää maatalous- ja elintarvikesektorin vastuullisuutta.
Materialismin tuolla puolen? Kuluttajuus, uskonto ja elämän tarkoitus
Kulutuskeskeiset elämäntavat ovat nousseet yhdeksi puhutuimmista globaaleista haasteista. Yksinkertainen materialismin kritiikki ei kuitenkaan tavoita ilmiön syvempää merkitystä. Markkinavoimien määrittämässä maailmassa kuluttajuutta voidaan lähestyä uskonnonkaltaisena merkitysjärjestelmänä, joka vaikuttaa vallitseviin tapoihin vastata elämän mielekkyyttä ja olemassaolon merkitystä koskeviin kysymyksiin.
Miten kestävää hyvinvointia saadaan ilman talouskasvua?
Ihmisen työn ja toiminnan luonne muuttuu yhteiskunnassa, jonka tärkein tavoite ei enää ole äärimmäisestä köyhyydestä vapautuminen ja jossa teknologia murtaa ihmisten, yhteiskunnan ja talouden toimintaa. Kun perustarpeet on tyydytetty, meillä on voimavaroja suunnata huomio vaurauden sosiaalisiin, pitkäkestoisiin ja jaettuihin ominaisuuksiin.
Pääkirjoitus: Sovitus ja sovinto
Miten menneisyyden pahat teot on mahdollista hyvittää tai antaa anteeksi? Miten kohdata oma ja toisten syyllisyys, häpeä ja viha? Yksiselitteisiä vastauksia ei ole, mutta monet sovinto- ja totuuskomissiot ovat osoittaneet, että selviytyminen edellyttää kuulluksi ja tunnustetuksi tulemista, totuuden ilmituloa, syyllisten ja uhrien selvittämistä, tehtyjen rikosten tunnustamista tai niiden kohteeksi joutumisen hyväksymistä osaksi omaa elämänhistoriaa. Tällainen prosessi ei ole itsestään selvä, helppo eikä nopea. Kenties se kestää koko elämän ajan, mutta sen myötä on mahdollista pyytää ja antaa anteeksi ja saavuttaa sovinto itsensä kanssa sekä suhteessa muihin osapuoliin.
Nuoret, konflikti – ja siitä toipuminen
Nuorisossa on tulevaisuus, sanotaan. Suomessa elävät ja Suomeen saapuvat nuoret kohtaavat kuitenkin monia haasteita, joissa yhteiskunnan tulisi tukea heitä paremmin. Veronika Honkasalo on nuorisotutkija ja sosiologian dosentti, jonka akateeminen tausta…
Brottsmedling – kristna försoningstankar konkretiseras
Brottsmedlingen har blivit ett vedertaget alternativ till det sedvanliga straffsystemet. Kristendomen ger verktyg för att förstå meningen med medlingen.
Ett språk för freden?
Vilken roll spelar språket i fredsbyggande insatser? Hur bidrar teologin till utvecklingen av ett språk som främjar fred och hopp? I denna artikel diskuterar Sara Gehlin dessa frågor i ljuset av begreppet ”moral imagination” och mot bakgrund av Förenta Nationernas initiativ till ett fredskulturprogram och en resolution om kvinnor, fred och säkerhet.
Sovinto ja anteeksianto syöpään sairastuneiden nuorten aikuisten narratiiveissa
Anteeksianto ja sovinto koskettavat (ihmis)suhteissa olemista ja elämistä. Miten syöpään sairastuneet nuoret aikuiset sanoittavat omaa sairauttaan? Suvi-Maria Saarelaisen mukaan kyse on prosessista, jossa syöpään sairastumisen kanssa tehdään sovinto osana omaa elämäntarinaa.
Anteeksipyynnön aikakaudella risti ja rumpu tekevät sovinnon, entäpä Suomessa?
Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen kirkko kilpailivat keskenään siitä, kuka on parhaiten hoitanut ”ristin ja rummun” kamppailujen jälkipyykin. Norjan kirkko aloitti sanomalla, että se oli ensimmäinen, joka esitti anteeksipyyntönsä saamelaisten norjalaistamisesta kristillistämisen aikakaudella. Ruotsin kirkko kiirehti vastaamaan, että se on puolestaan ollut sivumäärältään laajin tunnustaessaan saamelaisia kohtaan tekemänsä vääryydet. Sitten Norjan ja Ruotsin kirkot kääntyivät Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon päin ja kysyivät: ”Mitä sinä olet tehnyt Suomen saamelaisten puolesta hyvittääksesi koloniaalisen lähetyshistorian?”
Vihan lietsonnasta sovintoon: Kristus sisällissodan symbolina
Sankariuhripuhetta käytettiin sisällissodan tulkinnoissa sekä punaisella että valkoisella puolella. Puheella on kristilliset juuret, ja esimerkkejä löytyy Raamattua myöten. Tapauskohtaisesti puheella sekä lietsottiin vihaa että vedottiin sovinnon tekemiseen.
Sisällissodan punaiset papit
Suomen luterilaisen kirkon piispat ja useimmat papeista antoivat joko julkisesti tai hiljaisesti tukensa valkoisen Suomen tavoitteille. Kirkon tarjoama moraalinen selkäranka kelpasi erinomaisen hyvin valkoiselle armeijalle. Yleiskuvaltaan kirkko oli valkoinen, mutta mukaan mahtui myös niitä joilla oli ymmärtämystä punaisia kohtaan.
Herätysliikkeiden rooli Suomen sisällissodassa vaihteli niiden perinteistä ja vaikutusalueista käsin
Kuluneen vuoden aikana ovat luterilaisen kirkon ja uskonnon asema sekä papiston rooli sisällissodan aikaisessa Suomessa nousseet ajankohtaiseksi kiinnostuksen aiheeksi. Myös uskonnollisilla herätysliikkeillä oli vuosien 1917 – 1918 sisäpoliittisissa tapahtumissa oma roolinsa.
”Punatauti” vai sosiaalinen kysymys? Lestadiolaiset ja vuoden 1918 tapahtumat
Useat lestadiolaisvaikuttajat arvioivat 1918 sisällissotaa uskonnollisesta näkökulmasta. Sota kuitenkin koettiin liikkeen piirissä osittain eri tavoin. Sodan jälkeen monet lestadiolaiset edustivat sovittelevaa ja kansan eheyttämistä ajanutta linjaa. Toisaalta herätysliikkeen suuren enemmistön asettuminen valkoisen Suomen tavoitteiden taakse toi sille aikaisempaa enemmän arvostusta porvarillisessa Suomessa ja luterilaisessa kirkossa.
Pääkirjoitus: Terve tosi ruumis! Ruumiillinen uskonto ja hengellinen urheilu
Uskonto voi olla hyvin ruumiillista ja urheilu henkistä tai jopa hengellistä luonteeltaan. Ruumiillinen uskonto ja hengellinen urheilu -teeman myötä Teologia.fi starttaa kisa- ja kesäkauteen.
Sporttinen pyhimys: Salvador Dalín kuvaus Antonius Suuresta
Pyhän Antoniuksen kiusaukset Salvador Dalín maalauksessa johtuvat ruumiin heikkoudesta suhteessa henkeen ja ihmismielen voimaan. Olipa pyhimys miten sporttinen tahansa, kiusaukset ovat häntä vahvempia, sillä henki on lopulta vahvempi kuin ruumis. Munkki on kutsumuksessaan ahtaalla, mutta pyhän miehen ruumis kestää demonien hyökkäykset – jos vain askeetin ajatukset pysyvät kasassa.
Missriktade förväntningar? Idrott mellan lek, livstolkning och religion
”The sports we watch and play help orient us in the world; they furnish templates for how we should relate to and feel about one another. Sports hold captive our imaginations and interpret for us what it means to be successful, devoted, and fair.” (Shirl J. Hoffmans)
Biskopen som tacklade Putin: John Vikström om idrott, kroppslighet och religion
Ärkebiskop emeritus John Vikström är en av de kända figurerna i Finland som ägnat mycket tid åt både religion och idrott. Ända sedan barndomen har han sysslat med diverse sportgrenar samtidigt som han har varit mycket engagerad i kyrkan och samhället. På fotbollsplan har Vikström även mött Vladimir Putin, med allvarliga konsekvenser för den sistnämnde. Vi fick möjligheten att intervjua honom i hans vackra hem i Åbo och ställde frågor kring religion, idrott, och kopplingar mellan de här två livsområdena.
Vammaisurheilun kisapappi pyrkii vapauttamaan urheilijan suorituspaineista
Suomen paraurheilujoukkueen kisapapin Olli-Pekka Silfverhuthin vuosiin mahtuu muistoja esimerkillisistä urheilijoista ja yllättävistä edesottamuksista. Hänelle paraurheilijat ovat ennen kaikkea ihmisiä, samanarvoisia vammastaan tai vammattomuudestaan riippumatta. Paraurheilussa elämää katsellaan mahdollisuuksien kautta, ei vain rajoitteiden näkökulmasta.
- « Edellinen sivu
- 1
- …
- 7
- 8
- 9
- 10
- 11
- …
- 28
- Seuraava sivu »