Teema

Denna artikel diskuterar frågan om kyrkolagstiftning och kyrkor och religiösa samfunds autonomi ur ett EU-rättsligt perspektiv.

Schaumanin kirkkolaki on jättänyt jälkensä myös kirkon uskonnonvapausajatteluun ja sitä myöden kirkon ja valtion suhteisiin. Miten schaumanilainen ajattelu voisi tänä aikana suunnata kirkon tulevaisuutta?

Denna artikel diskuterar frågan om vad som utgör kyrkans egna angelägenheter ur ett vidare och europeiskt människorättsperspektiv.

Kirkkolaki 1869 kohdistui ensimmäistä kertaa nimenomaan luterilaiseen kirkkokuntaan Suomessa, ei enää kaikkiin suuriruhtinaskunnan asukkaisiin. Miten se vaikutti Suomen itsenäisyyden alkuajan ortodoksien säännöskokoelmiin?

Valaa koskeneissa muutosvaiheissa on näkynyt kirkon ja yhteiskunnan välinen vuoropuhelu. Miten evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous on nähnyt valan aseman 1960-luvulta lukien? Entä miten sen merkitystä ovat arvioineet valtioneuvoston oikeuskansleri ja hallitus?

Schaumannin kirkkolaki 1869 on muodostunut yhdeksi merkkipaaluksi suomalaisen kirkkolainsäädännön ja kirkko-oikeuden alalla. Lakiin kirjatut periaatteet ovat olleet vaikuttavia paitsi luterilaisen kirkon, myös koko suomalaisen yhteiskunnan sekä sen vähemmistökirkkojen toiminnalle ja kehitykselle.

Mitä tekemistä juutalaisten tappamisella on liettualaisten Siperiaan-viemisen kanssa? Länsimaissa holokausti on kammottava mutta harvemmin koko kansan kokemukseen perustuva tapahtuma. Liettualaisille omat kärsimykset ovat lähempänä, ja ymmärrettävämpiä, kuin juutalaisten kansanmurha.

Religiöst motiverad antisemitism spelar marginell roll för antisemitismen i de nordiska länderna idag. Däremot sprids negativa föreställningar om judar som kollektiv från både den politiska högerkanten och vänsterkanten samt från muslimskt håll.

Bysanttilaisen kirkollisen kirjallisuuden ainutlaatuisin saavutus oli rikas hymniperinne. Miksi veisut kohdistetaan usein juutalaisia vastaan?

Puolassa historiakäsityksestä on tullut yksi kansallisen identiteetin taistelukentistä, ja erityisen kiivaasti debattia käydään holokaustin uhreista ja tekijöistä.

Ajatusta rikkaan juutalaiseliitin hallitsemasta maailmasta on levitetty jo kauan, ja se nousee esiin etenkin erilaisten kriisien yhteydessä. Väitteet sionistisesta eliitistä ovat levinneet marginaaliliikkeistä aina poliitikkojen kielenkäyttöön asti.

Sata vuotta sitten Suomesta löytyivät kaikki eurooppalaisen antisemitismin yleisimmät stereotypiat, eivätkä juutalaisvastaisia ajatuksia kannattaneet ainoastaan asialle vihkiytyneet radikaalit, vaan esimerkiksi valtaosa keskeisestä papistosta aina kirkon johtoa myöten.

Holokaustin kiistäminen on nykyään yksi yleisimpiä sanallisen antisemitismin muotoja. Sen harrastajat pyrkivät kyseenalaistamaan ei ainoastaan holokaustin uhrien lukumäärän vaan yleensä sen tapahtumisen. Kyseessä on heidän mukaansa juutalaisten keksintö, jolla nämä pyrkivät ajamaan omia etujaan.

Antisemitismi on vitsaus, joka on vaivannut maailmaa jo pitkään eikä ole pian häviämässä. Sitä esiintyi jo antiikin aikana, ja kristinuskon syntymisen jälkeen se vain vahvistui ja levisi sinne, missä kristittyjäkin…

Uhanalaisena virus säilyy hengissä muuttamalla muotoaan. Vastaus otsikon kysymykseen vaatii kuitenkin ensin ”viruksen” määritelmän. Antisemitismi on pysyvä, juutalaisiin kohdistuva latentti käsitysten rakenne, joka yksilötasolla ilmenee asenteina. Kulttuurissa se ilmenee myytteinä,…

Miten uskontomme, historiamme ja kulttuurimme vaikuttavat käsityksiimme parantamisesta? Kuka saa ja kenen pitäisi toimia parantamisen auktoriteettina?

Karismaattiseen kristillisyyteen kuuluu erottamattomasti ajatus parantumisesta ihmeenä. Parantumiskokoukset, evankeliointitapahtumien rukousjonot ja muut esirukouspalvelut kutsuvat monia vaivoissaan lääketieteen keinoihin pettyneitä. Usein olennainen osa parantamiseen tähtäävässä rukouksessa on rukoiltavan koskettaminen. Eikö esirukous…

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nelivuotiskatsauksen 2012–2015 taustalla ollut kysely kertoo, että 47 prosenttia 15-79 -vuotiaista suomalaisista uskoo vakaasti tai pitää todennäköisenä, että enkeleitä on olemassa. Mihin erityisesti naiset maailman onnellisimmassa maassa tarvitsevat enkeleitä? Tutkijat ovat väittäneet, että turvallisuus ja parantuneet elinolot vähentävät tarvetta uskonnollisuuteen ja henkisyyteen yhteiskunnan ja yksilön tasolla. Uudempi tutkimus tosin toteaa, että ne vähentävät uskonnollisuutta vain yhteiskunnan tasolla, mutta tarve yksilölliseen henkisyyteen säilyy myös hyvinvointiyhteiskunnassa. Enkeleillä menee hyvin onnellisessa Suomessa, mutta miksi?