Ajankohtaista

Koronaviruspandemia paljasti, että ruoka-apu on enemmän kuin sosiaalinen tapahtuma. Sen kova ydin on aineellinen avun tarve, jota ei sulateta yhteisöllisyydellä. Ruoka-apu ei ole vastaus, vaan kehotus parantaa heikossa asemassa olevien tilannetta.

1800-luvulla vastuu isorokkorokotuksista jäi papeille ja lukkareille, joiden piti sekä hoitaa rokottaminen että perustella sen tarpeellisuus. Rokottamisen historia osoittaa, että jotkut kysymykset ovat samoja ajasta riippumatta.

Seurakuntatyön nopeaa sopeutumista korona-arkeen kuvaa hyvin Kuopion hiippakunnan piispan Jari Jolkkosen kuvaus: kokoontumisrajoitusten tullessa voimaan torstaina, pääosin seurakunnat striimasivat jumalanpalveluksia sunnuntaina.

Kokoontumisrajoituksista johtuen Suomen ortodoksisen kirkon jumalanpalvelukset siirtyivät pääasiallisesti verkkoon. Tällä oli vaikutuksensa kirkon jäsenten kokemuksiin yhteydestä ja kirkon jäsenyydestä.

Ihmisoikeudet tulevat näkyviksi yleensä vasta kun niiden toteutumisessa on ongelmia. Näin kävi myös globaalin koronapandemian myötä, mutta joidenkin ihmisten kohdalla korona ei muuttanut mitään.

Keväällä 2020 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnissa elettiin oudossa tilanteessa. Kirkkovuoden suurin juhla oli käsillä, ja jumalanpalvelukset toimitettiin suljetuin ovin – seurakuntalaiset osallistuivat niihin striimien tai tallenteiden välityksellä.

Korona herättää helposti järkytyksen, joka taas ilmenee kysymyksinä: onko pandemialla merkitystä? Miksi se tapahtui? Voiko maailmaan luottaa? Pahan ongelma koskee maailman merkitystä.

Hautajaiset ja niihin liittyvät rajoitukset ovat nousseet korona-aikana otsikoihin suomalaisessa mediassa. Hautajaisiin osallistuneiden kirjeissä korostuu sosiaalisen läheisyyden tarve poikkeusaikana.

Viruksena korona on ennen kaikkea lääketieteellisen ja rokotetutkimuksen ytimessä. Ilmiönä korona on monitieteellinen tutkimusaihe, joka herättää pohtimaan viruspandemian erilaisia puolia. Tämä teemanumero kokoaa erityisesti teologisen tutkimuksen parissa tehtyä koronatutkimusta.

Piisu Tuomisen Helsingin yliopistosta valmistunut kirkkohistorian maisterintutkielma ’Jumala loi Aadamin ja Eevan, ei Aadamia ja Eeroa’ : Uskonnolliset argumentit eduskunnan sukupuolineutraalin avioliittolain täysistuntokeskusteluissa 2012–2017 tarkastelee eduskunnassa käytyjä täysistuntokeskusteluita sukupuolineutraalia avioliittolakia käsittelevistä aloitteista. Tutkielmassaan hän tarkastelee kolmen eri lakialoitteen matkaa eduskunnassa ja niiden puimisessa käytettyjä argumentteja.

Pyhäinpäivää eli pyhäinmiestenpäivää vietetään Suomessa lokakuun lopun ja marraskuun alulle sijoittuvana päivänä, joka tänä vuonna 2021 osuu marraskuun ensimmäiselle lauantaille. Pyhäinpäivän nykyinen merkitys on muistaa marttyyreja, pyhimyksiä ja eritoten läheisiä kristittyjä vainajia, joista viimeinen on pyhäinpäivän tunnetuin puoli luterilaisuudessa. Pyhäinpäivän alta löytyy kuitenkin kerrostumia myös kristinuskon ulkopuolelta.

Yleisöillassa pääsemme kuulemaan, kuka Irja Kilpeläinen oikeastaan oli, millaista työtä hän teki ja miten suomalainen sairaalasielunhoito on kehittynyt.

Ymmärrä uskontoa, ymmärrä maailmaa –tapahtumasarjan tilaisuudessa Uskonto ja identiteetit Suomessa 5.10. käsiteltiin kysymyksiä siitä, miten uskonto ja uskonnollisuus, sekä toisaalta myös uskonnottomuus, vaikuttavat yksilön identiteetin muodostumiseen?

Itä-Suomen yliopiston teologian osasto kutsuu esitelmiä viidenteen Ortodoksisuuden tutkijana -symposiumiin, joka järjestetään Joensuussa 11.–12.11.2021 Itä-Suomen yliopistolla.

Vain ihmislaji kykenee välittämään kulttuurista informaatiota sukupolvelta toiselle ja on siksi myös vastuussa kulttuurin konkreettisista ilmentymistä luonnon ja kulttuurin yhteisevoluutiossa. Kun kulttuuri ymmärretään laajasti, myös uskonnollisten traditioiden muutoksia voidaan tarkastella evoluution viitekehyksessä.

Viime aikoina luonnontieteilijät ovat esittäneet hypoteeseja uskonnon synnystä ja funktiosta. Olisi tärkeää, että humanistit työskentelisivät yhdessä luonnontieteilijöiden kanssa yhteisen tiedon lisäämiseksi.

Meemin käsite on peräisin kulttuurievoluutioteoriasta, jossa sitä käytetään vastineena geenille. Tässä artikkelissa pohditaan, voiko Raamattua pitää meeminä.

Jäljittely ei välttämättä kuulosta luovalta toiminnalta. Siinä saattaa kuitenkin piillä yksi ihmiskunnan menestyksen salaisuuksista. Rituaalien tutkimus auttaa ymmärtämään jäljittelyn roolia kulttuurievoluutiossa.