Leo XIV – amerikkalaisen paavin valinta ja ensimmäinen vuosi

Toukokuussa 2026 tulee kuluneeksi vuosi Robert Francis Prevostin valinnasta paaviksi. Prevost oli yllätysnimi, josta ei ollut paljonkaan ennakkotietoja. Mutta tunnemmeko vieläkään amerikkalaista paavia?

Konklaavin yllätysvalinta

Kun Pietarinkirkon loggialta ilmoitettiin paavin valinnasta toukokuun 8. päivänä 2025, nimi oli yllätys. Robert Francis Prevost ei ollut kärkiehdokkaiden listalla, jota mediassa toisteltiin. Yllätysmomenttia lisäsi, että itselleen nimen Leo XIV ottanut uusi paavi tuli Yhdysvalloista.

Vanhan viisauden mukaan Yhdysvalloista ei voisi tulla paavia. Oletuksena oli, että kardinaalikollegio ei halua luoda mielikuvaa Vatikaanin kytköksestä maailmanpoliittiseen supervaltaan.

Toisaalta yllätyksiä oli jo koettu viimeisimmissä konklaaveissa. Vuonna 1978 valittiin puolalainen Karol Wojtyła eli Johannes Paavali II ensimmäiseksi ei-italialaiseksi paaviksi vuosisatoihin.

Yllätyksellisyyttä voi nähdä myös vuoden 2005 konklaavin tuloksessa. Monet asiantuntijat olivat esittäneet, ettei uskonopin puhtautta valvovaa ja siksi mielipiteitä jakavaa kardinaali Joseph Ratzingeria voitaisi valita paaviksi. Mutta niin vain hänestä tuli Benedictus XVI.

Ja vuonna 2013 kumoutui vanha viisaus, että paaviksi ei koskaan valittaisi jesuiittaa. Argentiinalaisen jesuiitan Jorge Mario Bergoglion paavillinen nimi sisälsi sekin yllätyksen, sillä kukaan paavi ei ollut aikaisemmin tohtinut valita köyhyyttä saarnanneen Assisin pyhimyksen nimeä Franciscus.

Prevostin taustan aiheuttama hämmennys laantui, kun selvisi, että uudella paavilla on Yhdysvaltojen lisäksi Perun kansalaisuus.  Prevost on viettänyt suurimman osan pappisurastaan Etelä-Amerikassa, mutta myös Roomassa. Analyyseissa alkoikin korostua amerikkalaisuuden sijaan se, miten uusi paavi kuvastaa persoonassaan globaalin katolisuuden moninapaisuutta ja oli osuva valinta maailmanlaajan kirkon johtoon.

Huomionarvoista Leon ensimmäisessä esiintymisessä oli se, että hän palasi punaista  hartiaviittaa myöten vanhaan protokollaan – siihen, jota Franciscus karsi korostaakseen yksinkertaista tyyliä. Jo ensimmäisestä puheesta kävi kuitenkin selväksi, että Leo halusi asettua jatkumoon Franciscuksen kanssa, joskin toisenlaisella tyylillä.

Kaikki tieto uudesta paavista oli tarpeen. Prevost ei ollut erityisen tunnettu, vaikka olikin viimeiset kaksi vuotta johtanut piispojen nimityksistä vastaavaa Vatikaanin virastoa. Hän oli viettänyt suurimman osan kirkollisesta urastaan periferiassa Perussa mutta toiminut myös augustinolaisen sääntökunnan johdossa, mikä oli vienyt hänet eri puolille maailmaa. Uusi paavi tunsi katolisuuden globaalit verkostot, mutta itse hän oli pikemminkin tuntematon.

Kirjallisuuttakaan ei uuden paavin ajatuksista ollut saatavilla samalla tavoin kuin edeltäjiensä kohdalla. Prevostin suppea kirjallinen tuotanto on keskittynyt lähinnä augustinolaiseen sääntökuntaan: esimerkiksi väitöskirja The Office and Authority of the Local Prior in the Order of Saint Augustine (1987), josta on nyt kiirehditty ottamaan uusi painos.

Toisaalta Leo on ensimmäinen paavi, jolla on ollut henkilökohtainen sosiaalisen median tili. Esiin nousikin helmikuussa 2025 tehty päivitys, jossa kardinaali jakoi artikkelin paavi Franciscuksen kritiikistä Yhdysvaltojen katolista varapresidenttiä J.D. Vancea kohtaan – viimeksi mainittu oli väittänyt, että katolisuuteen kuuluisi rakkauden hierarkia, jonka mukaan vasta oman perheen ja kansakunnan auttamisen jälkeen tulisi auttaa kaukaisia ihmisiä. Prevostin saatesanat kuuluivat:” JD Vance on väärässä: Jeesus ei pyydä meitä asettamaan rakkauttamme muita kohtaan arvojärjestykeen”. Pian paaviksi valinnan jälkeen tili poistettiin käytöstä. Selvää sen perusteella silti oli, ettei amerikkalainen paavi olisi millään lailla MAGA-mielinen. Leon etäisyys Yhdysvaltain hallinnosta on tullut kaikille selväksi huhtikuun 2026 uutisten valossa, kun Donald Trump hyökkäsi kovasanaisesti paavia vastaan tämän kritikoitua Iranin sotaa.

Paavi molemmilta Amerikan mantereilta

Leo XIV on kaksinkertaisesti amerikkalainen paavi: hän on kotoisin Chicagosta ja viettänyt kaksi vuosikymmentä Perussa.

Amerikkalaista paavia on kuitenkin kritikoitu siitä, ettei hän juurikaan käytä englantia julkisuudessa. Ehkä hän haluaa puhumalla italiaa alleviivata rooliaan Rooman piispana, ehkä myös varoa yhdysvaltalaiseksi leimaantumista. Toisaalta Pietarinkirkon loggialta pitämässään puheessaan heti valintansa jälkeen hän sanoi muutaman lauseen espanjaksi.

On ilmeistä, että Prevostin valinnan taustalla oli hänen vahva assosioitumisensa Latinalaiseen Amerikkaan. Hänen ajattelunsa avaimeksi onkin esitetty Aparecida-dokumenttia, jonka Latinalaisen Amerikan ja Karibian katolisten piispojen yhteistyöelin CELAM antoi Brasilian Aparecidassa 2007 pitämässään yleiskokouksessa.

Aparedica-dokumentissa hahmotellaan kirkon missiota tämän päivän latinalaisamerikkalaisessa todellisuudessa. Asiakirja valmisteltiin argentiinalaisen kardinaali Bergoglion johdolla. Latinalaisamerikkalainen jatkumo on ilmeinen: Leo on nostanut paavina esiin Franciscuksen apostolisen kehotuskirjeen Evangelii Gaudium (2013), jota Franciscus taasen itse luonnehti Aparecida-dokumentin hedelmäksi.

Jatkuvuus Franciscukseen tulee esille myös Leon ensimmäisessä merkittävämmässä asiakirjassa Dilexi Te, jonka hän antoi Franciscus Assisilaisen juhlapyhänä 4. lokakuuta 2025. Tekstin valmistelu oli aloitettu Franciscuksen aikana, mutta Leo viimeisteli sen lisäämällä omia näkökulmiaan. Apostolisen kehotuskirjeen aiheena on Kristuksen rakkaus köyhiä kohtaan, jonka pohjalta kristityiltä vaaditaan sitoutumista kaikista köyhimpien näkökulmaan.

Leon tausta on hyvin dynaaminen, jopa dynaamisempi kuin kenelläkään paavilla aikoihin

Leo XIV on tätä kirjoitettaessa ollut paavina vajaan vuoden ajan. Hänen paaviutensa on monessakin mielessä vasta aluillaan. Hän ei ole tehnyt vielä erityisen merkittäviä avauksia eikä antanut ensimmäistä ensyklikaansa, jonka odotetaan käsittelevän tekoälyä.

Persoonaltaan Leo poikkeaa Franciscuksesta, joka usein poikkesi protokollasta ja ennalta kirjoitetuista puheista. Leosta muodostuu tarkka ja varovainen vaikutelma. Ei pidä silti unohtaa, että Leon tausta on hyvin dynaaminen, jopa dynaamisempi kuin kenelläkään paavilla aikoihin.

Ensinnäkin Leo tulee augustinolaisesta sääntökunnasta. Tämän hän toi esiin jo ensimmäisenä iltana, jolloin hän sanoi olevansa Pyhän Augustinuksen poika ja puhui kulkemisesta yhdessä ”kohti kotimaata, jonka Jumala on meille valmistanut”. Augustinolaista perintöä leimaan matkalla olemisen ja muukalaisuuden teologia. Amerikkalainen teologi James K. A. Smith on kuvannut sitä ”pakolaisteologiaksi” (refugee theology).

Toiseksi Leolla on vuosikymmenten kokemus lähetystyöntekijänä. Hän on missionaarinen pastori, joka on elänyt ihmisten rinnalla Perun köyhällä syrjäseudulla. Sosiaalisessa mediassa kiertäneet valokuvat antavat tästä puolesta hyvän kuvan: kuvissa Prevost seisoo kumisaappaat jalassa tulva-alueen keskellä tai istuu hevosen selässä matkaa taittaen.

Paavi Franciscus sanoitti oman ajattelunsa periaatteeksi sen, että ”aika on suurempi kuin tila”. Tämä tarkoittaa sitä, että nopeiden tulosten sijaan olennaisempaa on aloittaa prosesseja ja luottaa ajan voimaan kypsyttää asioita. Prosesseja Franciscus käynnistikin, sillä katolinen kirkko tuskin on entisenlainen hänen kahdentoista vuoden paaviutensa jälkeen. Leo on se, jonka käsissä on ratkaista, viedäänkö Franciscuksen uudistusprosesseja eteenpäin. Tähänastinen viittaa siihen, että suunta on sama kuin uudistusmielisellä edeltäjällään, vaikka paaviuden tyyli on hyvin erilainen.

Kirjoittaja