Graduhaastattelu: Hanna Pöyry ja sukupuolirooleja rikkonut maallikkoreformaattori Katharina Schütz Zell
Miten puolustaa omaa ja aviomiehensä kunniaa aikana, jolloin oma uskonvakaumus sekä avioliitto ovat kyseenalaistettuja? Tähän Hanna Pöyry perehtyi kirkkohistorian pro gradu -tutkielmassaan.
Strasbourgilainen evankelinen kirkkoäiti
Teologian maisteri ja humanististen tieteiden kandidaatti Hanna Pöyry tarkasteli gradussaan Katharina Schütz Zellin identiteetti papin vaimona vuosina 1524 ja 1548 strasbourgilaisen maallikkoreformaattorin tekstejä. Katharina Schütz Zell (1498–1562) oli käsityöläistaustainen hengelliselle elämälle omistautunut reformaattorimaallikko, joka teki historiaa mennessään naimisiin evankelisen papin Mattheus Zellin (1477–1548) kanssa ja puolustaessaan itse avioliittoaan aikana, jolloin pappien avioliitot olivat vielä tulenarka asia.
Kristinuskon naisten historia ja reformaatioaika kiinnostavat Hanna Pöyryä. Kandidaatintutkielmassaan Pöyry tarkasteli 1600-luvulla elänyttä luostarista karannutta nunnaa Martha Elizabeth Zitteriä, mutta pro gradu -tutkielmassa siirryttiin Strasbourgin kontekstiin ja maallikkoreformaattoreiden sekä pappisavioliittojen pariin. Pöyry pääsi tarkastelemaan strasbourgilaisen maallikkoreformaattorin, joka käytti itsestään nimitystä “kirkkoäiti”, Katharina Schütz Zellin itse kirjoittamia tekstejä papin vaimon identiteetin näkökulmasta. Analysoitavat saksankieliset lähdetekstit ovat vuonna 1524 julkaistu avioliittoapologia eli puolustuspuheenvuoro, jossa Schütz Zell puolustaa avioliittoaan ja puolisoaan, sekä ruumissaarna, jonka Schütz Zell piti aviomiehensä hautajaisissa tammikuussa 1548.
Eihän se ollut ollut 1520-luvulla ollut mitenkään itsestään selvää, että pappisliitot hyväksytään tai evankelinen liike kasvaa ja jatkaa toimintaansa
Reformaatioajan aikalaislähteisiin siirtyminen ja Schütz Zellin teksteihin perehtyminen vaati saksan kielen osaamista, jota Pöyryllä onneksi oli. Itä-Suomen yliopiston läntisen teologian opintojen lisäksi Pöyry on opiskellut saksan kieltä ja kulttuuria Jyväskylän yliopistossa ja ollut vaihdossa Bonnin yliopistossa. Pöyry kertoi pyrkineensä mahdollisimman sanatarkkaan käännökseen, tuodakseen lukijan lähemmäksi Schütz Zellin ilmaisuvoimaista ja rikasta kirjoitusta. Vaikka saksan kielen tarkastelu ja kääntäminen on Pöyrylle tuttua, kääntämisprosessi vei oman aikansa.
Tekstianalyysin lisäksi Pöyry pääsi tutustumaan paremmin reformaation alkuvaiheisiin eli evankeliseen liikkeeseen, erityisesti Zellien kotikaupungissa Strasbourgissa. Tutkimuksessaan Pöyry kuvaileekin, kuinka reformaatio oli vahvasti myös sosiaalinen liike, mikä näkyi esim. siinä, että Mattheus Zellin evankelisten saarnojen pariin pyrki tuhansia kuulijoita. Tulevan aviomiehensä saarnat, yhdessä Martin Lutherin tekstien kanssa, innostivat Katharina Schütziä lopulta kääntymään katolisuudesta evankelisuuteen vuoden 1521 aikana. Kun kysyin Pyöryltä, mikä oli suurin oivallus, jonka hän gradua tehdessään oppi, hän kertoi ymmärtäneensä enemmän historiankirjoituksen luonteesta. Kuinka jälkikäteen tarkasteltuna voi näyttää siltä, että menneisyydessä on kuljettu tiettyyn suuntaan, mutta aikalaiset eivät tietenkään sitä nähneet: ”Molemmissa lähdeteksteissä oli voimakkaasti läsnä epävarmuus tulevaisuudesta, että miltä se oman uskonvakaumuksen tulevaisuus näyttää. Eihän se ollut ollut 1520-luvulla ollut mitenkään itsestään selvää, että pappisliitot hyväksytään tai evankelinen liike kasvaa ja jatkaa toimintaansa.” Pöyry kertoo.
Kutsuttuna tehtäväänsä, aviomiehensä kanssa
Katharina Schütz Zell toimi elämässään muiden ihmisten hyväksi, Jumalalta saadun hengellisen kutsumuksen innoittamana. Pöyry kuvaileekin Schütz Zelliä ”oikeudentuntoiseksi, rohkeaksi, itsevarmaksi ja aktiiviseksi toimijaksi”, joka ei tehnyt itsestään numeroa. Teksteissään Schütz Zell korosti lähimmäisenrakkautta ja halusi erityisesti pitää huolta maallikkokristityistä, eikä johdattaa heitä harhaan, kuten Zellien huhuttiin tekevän pappisliittonsa vuoksi. Teksteissään Schütz Zell haluaakin puuttua aikansa julkisiin huhuihin, puolustaa aviomiehensä kunniaa kuin myös kehottaa tekstien lukijoita pysymään evankelisessa ja protestanttisessa uskossa, vaikka uskonnollispoliittinen tilanne oli epävakaa.
Tarve avioliiton julkiselle puolustukselle sekä huhujen kumoamiselle johtui pappien merkittävästä asemasta. Koska Zellit olivat Strassburgin varhaisen reformaatioajan voimapari, jolla oli yhteinen kutsumus evankeliumin julistamiseksi, raja yksityisyyden ja julkisuuden suhteen oli häilyväinen. Molemmissa Pöyryn gradun lähdeteksteissä Schütz Zell halusikin korostaa pariskunnan eettistä ja hengellistä yhteiselämää. Pöyry analysoi, että Schütz Zell oli tietoinen omasta esimerkillisestä roolistaan papin vaimona. Monen naispuolisen reformaattorivaikuttajan tavoin hän puolustaa sekä oikeuttaa omaa toimintaansa kuvaamalla sitä Jumalan tahdon mukaiseksi, käyttäen myös esimerkkinä Raamatun naishahmoja sekä Kristuksen toimintaa.
Koska julkinen saarnaaminen ja teologisten tekstien julkaiseminen eivät olleet naisten tehtäviä 1500-luvulla, Katharina Schütz Zell rikkoi tietoisesti oman aikansa sukupuolirooleja. Pöyry kertookin, kuinka avioliittoapologian kirjoittaminen oli Schütz Zellille välttämättömyys, koska kukaan muu ei hänen avioliittoaan lähtenyt puolustamaan – “Schütz Zellin oli siis ollut pakko tarttua sulkakynään evankeliumin ja totuuden puolesta, koska kukaan muu ei ollut sitä tehnyt” Pöyry kirjoittaa gradussaan. Kirjoittamisen teki mahdolliseksi Zellien pariskunnan kunnioittava kumppanuussuhde. Matteus mahdollisti vaimonsa kirjoittamisen sekä julkaisutoiminnan, vaikka naisen toimintaa olisi 1500-luvulla pitänyt rajoittaa vain kodin piiriin. Katharina Schütz Zellin avioliittoapologia onkin ainut papin vaimon itsensä kirjoittama pappisliittojen puolustusvuoro.
Antoisa graduvuosi ja uudenlainen jatkotutkimus
Aktiivinen gradun kirjoittaminen oli yhden lukuvuoden mittainen prosessi. Pöyrylle kirjoittaminen oli mielekästä ja monipuolinen oppimisprosessi, jonka aikana hän oppi uutta niin tutkimusaiheesta kuin itsessään. Haastattelussa Pöyry halusikin nostaa esille gradututkielman mielekkyyden: “Gradun tekeminen voi olla myös mukavaa ja antoisaa”. Tutkimuksen valmiiksi tulemisen jälkeen Katharina Schütz Zellin tarina ja graduaihe eivät jättäneet Pöyryä vielä rauhaan. Viime syksynä Pöyry pääsi luennoimaan Schütz Zellistä Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille osana teologian osaston “Eletty reformaatio – naiset uskonnon ja teologian tekijöinä” -opintojaksoa.
Tämän lisäksi Suomen kirkkohistoriallinen seura päätti palkita Pöyryn seuran gradupalkinnolla. Kun kysyin, millaisia tuntemuksia palkinnon saaminen herätti, Pöyry kertoi olleensa todella kiitollinen sekä iloinen työn arvostamisesta: “Ajattelen, että on kunnia-asia saada kertoa ihmisten tarinoita ja se myös velvoittaa tekemään työn hyvin. Koen, että palkinto oli osoitus siitä, että on pystynyt tekemään oikeutta tutkimuskohteelle”. Työ palkittiin 19.1.2024 Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosijuhlassa, jonka yhteydessä Pöyry piti esitelmän tutkimuksestaan ja sen tuloksista.
Tällä hetkellä Pöyry on väitöskirjatutkijana teologian osastolla. Tutkimus on osana Itä-Suomen yliopistossa alkanutta ”Luterilaiset maskuliinisuudet 1517–1937” -tutkimushanketta, jossa tarkastellaan miessukupuoleen liittyviä ihanteita ja kulttuurisia normeja luterilaisuuden viitekehyksessä. Kyseinen hanke sai Suomen kulttuurirahaston apurahan ja tutkimusryhmää johtaa teologian tohtori Sini Mikkola. Vaikka tulevan tutkimuksen myötä Pöyryn oma tutkimusaihe vaihtuu naisten tekemästä historiasta maskuliinisuuden pariin ja Suomen alueen kontekstiin, reformaation aika ja Katharina Schütz Zellin ajatukset kiinnostavat yhä edelleen. “Toivon, että väitöskirjan jälkeen on mahdollista taas palata, vaikka artikkelin muodossa aihealueen pariin. Tuntuu, että sinne jäi vielä tutkittavaa.” Pöyry kertoo.
Hanna Pöyryn pro gradu “Katharina Schütz Zellin identiteetti papin vaimona vuosina 1524 ja 1548” on luettavissa osoitteessa: https://erepo.uef.fi/handle/123456789/30206.
Kirjoittaja
Alma Laukkanen on läntisen teologian maisterivaiheen opiskelija Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.
Linkit ja kirjallisuus
Mikkola, Sini: Rakkaat sisaret, riehaantuneet rouvat: Martin Lutherin naiset. Helsinki: Kirjapaja, 2019.
Mäkinen, Virpi & Vuola, Elina. Naiset pyhyyden tulkkeina – kirjoituksia uskonnosta, sukupuolesta ja elämästä antiikista uudelle ajalle. Gaudeamus, 2023.
Stjerna, Kirsi. Women Reformers of Early Modern Europe: Profiles, Texts, and Contexts. Minneapolis: Fortress Press, 2022.
Stjerna, Kirsi. Reformaation naisia. Helsinki: Kirjapaja, 2011. https://teologia.fi/2011/11/reformaatio-vaikutti-naisiin-ja-naiset-reformaatioon/