| Jussi Sohlberg |

Kristitty, etsijä vai uskonnoton? Uushenkisyys puhuttelee monia

Uushenkisyydestä uutisoidaan nykyään mediassa usein. Erilaiset kokemukset yliaistisista ilmiöistä herättävät kiinnostusta ja niistä uskalletaan puhua avoimemmin ilman sosiaalista stigmaa.

Vaikka erilaiset vastakulttuuriset virtaukset rantautuivat Suomeen jo 1970-luvulla ja esoteeriset vaikutteet jopa jo 1800 ja 1900-lukujen taitteessa, voidaan sanoa, että uushenkisyys on tullut näkyvämmäksi 1990-luvulta eteenpäin, Uushenkisyydessä korostuvat kokemuksellisuus, eri henkisten, katsomuksellisten ja uskonnollisten rajojen ylittäminen, eklektisyys ja yksilöllisyys. Kokemuksellisuus ja kokonaisvaltaisuus kuuluvat uushenkisyyteen. Niin ikään uushenkisyydessä korostuu luottamus ihmisen sisäisiin voimavaroihin.

Monenlaisia uushenkisiä käytäntöjä kokeillaan

Suomalaisten esoteerisiin ja uushenkisiin käytäntöihin liittyen kokemusten yleisyyttä voidaan tarkastella Gallup Ecclesiastica 2024 -kyselytutkimuksessa (N = 4 151, Kirkon tutkimus ja koulutus) muodostetun summamuuttujan avulla. Tässä yhteydessä summamuuttujalla tarkoitetaan yhdistelmämittaria, joka osoittaa, onko vastaaja tehnyt ainakin yhden ennalta määritellyistä esoteriaan tai uushenkisyyteen liittyvistä asioista. Asiaa kartoitettiin kysymyksellä ”Oletko koskaan tehnyt jotakin seuraavista asioista?”

Joka viides suomalainen on ollut jollakin tavoin tekemisissä uushenkisyyden kanssa

Listaan sisältyivät astrologian harjoittaminen tai astrologin puoleen kääntyminen, tarot-korttien, selvänäkijöiden tai muiden ennustajien konsultointi, mediumin tai kanavoijan välityksellä tapahtuva yhteydenpito henkimaailmaan, kristallien ja puolijalokivien käyttäminen energian lähteenä, osallistuminen esoteeriseen tilaisuuteen, kuten teosofiseen kokoukseen tai spiritualistiseen istuntoon, osallistuminen okkulttiseen tai pakanalliseen rituaaliin sekä healing-tilaisuuksiin osallistuminen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Summamuuttujaan luokiteltiin ne vastaajat, jotka ilmoittivat tehneensä vähintään yhden näistä asioista. Mittari kuvaa siten ensisijaisesti kokemusten yleisyyttä väestössä eli sitä, kuinka moni on ainakin kerran elämässään kokeillut jotakin esoteerista tai uushenkistä käytäntöä. Sen sijaan se ei kerro kokemusten intensiteetistä, toistuvuudesta tai henkilökohtaisesta merkityksestä. Mittarin avulla voidaan ennen kaikkea arvioida, kuinka laajalle ilmiö ulottuu väestössä.

Kokemusten yleisyys

Tulokset osoittavat, että kokemukset uushenkisyydestä ovat Suomessa melko laajalle levinnyt ilmiö, vaikka niiden harjoittajat muodostavat edelleen vähemmistön. Noin viidennes suomalaisista (21 %) kertoo tehneensä elämänsä aikana ainakin yhden kysytyistä asioista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että joka viides suomalainen on ollut jollakin tavoin tekemisissä uushenkisyyden kanssa. Vaikka suurin osa väestöstä ei raportoi tällaisia kokemuksia, ilmiö ulottuu silti huomattavan suureen vähemmistöön.

Erot iän ja sukupuolen mukaan

Tulosten keskeisimpiä havaintoja on sukupuolten välinen ero. Naisista lähes kolmannes (30 %) ilmoittaa kokeilleensa vähintään yhtä tarkastelluista käytännöistä, kun taas miehillä vastaava osuus jää 12 prosenttiin. Naiset raportoivat kokemuksia uushenkisistä käytännöistä yli kaksi kertaa miehiä useammin.

Ikäryhmien väliset erot ovat sukupuolieroja maltillisempia, mutta ne ovat silti havaittavissa. Koko väestön tasolla osuus vaihtelee nuorimpien aikuisten (18–29-vuotiaiden) noin 21 prosentista keski-ikäisten (40–49-vuotiaiden) 24 prosenttiin, minkä jälkeen osuus laskee jonkin verran vanhemmissa ikäryhmissä. Yli 70-vuotiaista vastaava osuus on 16 prosenttia.

Naisilla korkeimmat osuudet sijoittuvat keski-ikään: 40–49-vuotiaista naisista 35 prosenttia ja 50–59-vuotiaista 34 prosenttia on tehnyt vähintään yhtä kysytyistä asioista. Myös yli 70-vuotiaiden naisten keskuudessa osuus pysyy neljänneksessä (25 %). Miesten kohdalla osuudet ovat korkeimmillaan nuorissa aikuisissa, joista 18 prosenttia ilmoittaa tehneensä ainakin yhden listatuista asioista. Iän myötä osuudet kuitenkin laskevat selvästi: yli 50-vuotiailla miehillä ne jäävät alle 10 prosenttiin ja yli 70-vuotiailla kuuteen prosenttiin. Uushenkisten käytäntöjen kokeilu on Suomessa selvästi yleisempää naisilla kaikissa ikäryhmissä. Samalla ilmiö näyttäytyy naisilla erityisesti keski-iän ilmiönä, kun taas miehillä se korostuu suhteellisesti nuorissa aikuisissa ja on vanhemmissa ikäluokissa huomattavasti harvinaisempaa.

Image by kay from Pixabay

Etsijät kärjessä

Aineisto paljastaa myös merkittäviä eroja katsomuksellisen identiteetin mukaan. Vastaajia pyydettiin kuvaamaan itseään esimerkiksi kristityiksi, uskoviksi, etsijöiksi tai uskonnottomiksi. Uushenkisiin käytäntöihin liittyvät kokemukset ovat yleisimpiä niiden keskuudessa, jotka määrittelevät itsensä hengellisiksi tai uskonnollisiksi etsijöiksi. Tästä ryhmästä 35 prosenttia ilmoittaa kokeilleensa vähintään yhtä kysytyistä käytännöistä. Sukupuoliero korostuu myös tässä joukossa: etsijöiksi itsensä luokittelevista naisista lähes puolet (45 %) on kokeillut uushenkisiä menetelmiä, kun miehillä vastaava osuus on 22 prosenttia. Huomionarvoista on, että myös uskoviksi itsensä määrittelevien joukossa osuus on varsin korkea, 25 prosenttia. Kristityiksi identifioituvilla vastaava luku on 21 prosenttia.

Alhaisin osuus löytyy uskonnottomien ryhmästä, jossa se jää 17 prosenttiin. Tulokset viittaavat siihen, että uushenkiset käytännöt kiinnostavat erityisesti ihmisiä, jotka hahmottavat hengellisyytensä avoimena etsintänä institutionaalisten rajojen ulkopuolella. Samalla ne osoittavat, etteivät vaihtoehtoiset henkiset käytännöt ole täysin irti perinteisen uskonnollisuuden kentästä. Huomionarvoista on myös, että jopa joka viides kristityksi identifioituva ja lähes neljännes uskoviksi itsensä määrittelevistä on kokeillut ainakin jotakin kysytyistä käytännöistä.

Uushenkisyys osana uskonnollista maisemaa

Yhteenvetona voidaan todeta, että tarkastelu osoittaa esoterian ja uushenkisyyden olevan osa nyky-Suomen uskonnollista maisemaa, vaikka niiden merkitys ja yleisyys vaihtelevat huomattavasti eri väestöryhmien välillä. Noin viidennes suomalaisista on ollut ainakin jossakin määrin tekemisissä esoteeristen tai uushenkisten käytäntöjen kanssa, mikä kertoo ilmiön olevan monille vähintäänkin tuttu esimerkiksi palveluiden, tapahtumien tai kulttuuristen vaikutteiden kautta. Kokemukset jakautuvat kuitenkin varsin epätasaisesti. Ne painottuvat erityisesti naisiin sekä sellaisiin henkilöihin, jotka identifioituvat etsijöihin.

On kuitenkin syytä korostaa, että summamuuttuja kuvaa ainoastaan kokemusten yleisyyttä eikä niiden syvyyttä, merkitystä tai jatkuvuutta. Kaikki myöntävästi vastanneet eivät muodosta yhtenäistä ryhmää. Mukana on niin yksittäisiä kokeiluja tehneitä kuin aktiivisesti erilaisia uushenkisiä käytäntöjä harjoittavia henkilöitä. Ilmiön syvällisempi ymmärtäminen edellyttääkin kyselytutkimusta täydentävää laadullista tutkimusta. Tästä rajoitteesta huolimatta tulokset antavat selkeän kvantitatiivisen kokonaiskuvan: vaihtoehtoinen henkisyys ei ole Suomessa harvinainen ilmiö, vaan huomattava osa suomalaisista on elämänsä aikana ollut tekemisissä ainakin jonkin sen ilmenemismuodon kanssa. Kokemukset ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä sekä etsijöiden kuin uskonnottomien keskuudessa.

Kirjoittaja

Linkit ja kirjallisuus

Hanegraaff, Wouter J. (1996). New Age Religion and Western Culture: Esotericism in the Mirror of Secular Thought. Leiden: Brill (SUNY Press, 1998).

Mahlamäki, Tiina & Opas, Minna (toim.) (2022). Uushenkisyys. Tietolipas 275. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Poutiainen, Ella (2024). Feminismin henki? Naisten voimaantuminen ja yhteiskunnallinen muutos 2010-luvun feminiinisessä henkisyydessä. Väitöskirja, Turun yliopisto (uskontotiede).

Utriainen, Terhi (2017). Enkeleitä työpöydällä – Arjen ja lumon etnografiaa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Teologia.fi
Yksityisyyden yleiskatsaus

Evästeiden (cookies) avulla voimme palvella sinua paremmin. Keräämme myös tietoa verkkosivuston käytöstä Google Analytics-palvelun avulla. Voit hallinnoida asetuksiasi alla. Ota huomioon että sivustolla on käyttöön liittyviä toimintoja, kuten tämä evästekysely, joiden asetukset tallennetaan evästeeseen. Suosittelemme toiminnallisten evästeiden sallimista, ne eivät kerää mitään käyttäjätietoa.