| Tiia Liuski |

Eksistentiaalinen varautuminen ja teologisen tiedon paikka suomalaisessa maanpuolustuksessa

Kenttäpiispa kahden sotilaspastorin seurassa. Finnish Wartime Photograph Archive, Public domain, via Wikimedia Commons

Suomessa ajatus kriiseihin varautumisesta on vakiintunut osaksi yhteiskuntamme rakenteita. Muuttunut turvallisuusympäristö on nostanut sotilaallisen varautumisen jälleen näkyvästi julkiseen keskusteluun. Samalla on aiheellista kysyä, mitä varautumisessa oletetaan ihmisestä ja millaista näkökulmaa teologia voi tuoda maanpuolustusta koskevaan keskusteluun. Puolustusvoimissa teologisen tiedon paikka tulee näkyviin erityisesti sotilaspappien työssä, vaikka kysymys ulottuu sotilaspappeutta laajemmalle.

Puolustusvoimat kouluttaa varusmiehiä toimimaan moninaisissa olosuhteissa ja soveltamaan oppimaansa tilanteissa, joita ei voi kaikilta osin ennakoida. Sotilaan tulisi pystyä toimimaan ja tekemään päätöksiä myös kuormittavissa olosuhteissa. Ratkaisuja voidaan joutua tekemään väsyneenä, puutteellisen tiedon varassa ja nopeasti. Tällöin toiminta nojaa pääsääntöisesti ennalta harjoiteltuihin toimintamalleihin. Kriiseissä sääntöjä soveltaa kuitenkin ihminen, jonka pitäisi pystyä elämään valintojensa ja tekojensa kanssa myös tilanteiden jälkeen. Siksi esimerkiksi sotilaallinen varautuminen ei koske vain sitä, mitä ihmisen tulee tehdä, vaan myös sitä, miten hän ymmärtää oman toimintansa jälkeenpäin ja elää sen kanssa.

Kansainvälisissä tutkimuksissa moraalista stressiä ja moraalista vammaa on tarkasteltu sotilaallisissa yhteyksissä jo pitkään. Äärimmäiset olosuhteet ja tilanteet voivat koetella käsitystä itseydestä ja ihmisyydestä tavalla, johon on rauhan aikana mahdotonta valmistautua sellaisenaan. Moraalista vammautumista koskeva tutkimus on painottunut pitkälti sodan tai palveluksen jälkeisiin kokemuksiin, mutta viime vuosina huomiota on kohdistettu myös ennaltaehkäisevään näkökulmaan ja kriisien aikana tapahtuvaan moraaliseen kuormitukseen.

Näistä lähtökohdista olen viime vuosina tutkinut ja rakentanut eksistentiaalisen varautumisen viitekehystä.

Eksistentiaalinen varautuminen

Eksistentiaalisen varautumisen käsite asettuu muun muassa varautumisen ja resilienssin tutkimuksen rajapinnoille. Sen avulla voidaan tutkia, millä tavoin ihmisen orientaatio muodostuu ja joutuu koetukselle tilanteissa, joissa kuolevaisuus tulee näkyväksi ja tutut tulevaisuutta sekä elämän jatkuvuutta koskevat oletukset saattavat menettää voimaansa. Eksistentiaalisessa varautumisessa näitä kysymyksiä tarkastellaan kuolevaisuuden, toimijuuden ja merkityksen välisten suhteiden kautta. Näiden keskinäinen dynamiikka muovaa yksilöiden, yhteisöjen, organisaatioiden ja instituutioiden orientaatiota. Orientaatiolla tarkoitan tässä esimerkiksi ihmisen tapaa valmistautua kriisitilanteisiin sekä hahmottaa omaa tilannettaan ja toimintaansa niissä.

Sotilaallisessa toimintaympäristössä kysymys eksistentiaalisesta varautumisesta konkretisoituu selvästi. Koulutuksessa varaudutaan tilanteisiin, joissa omalla toiminnalla voi olla peruuttamattomia seurauksia. Sotilas voi itse joutua tappavan voimankäytön kohteeksi tai käyttämään tappavaa voimaa. Harjoittelu voi valmistaa ihmistä, mutta se ei voi tuottaa etukäteen kokemusta todellisesta menetyksestä tai omien tekojen ja valintojen peruuttamattomuudesta.

Uusimmassa Suomea, Alankomaita ja Yhdysvaltoja vertailevassa tutkimuksessamme kuolevaisuus ja kuoleman kohtaaminen näyttäytyvät suomalaisessa kontekstissa melko implisiittisesti osana kriisien kohtaamista ja niihin orientoitumista. Toimijuus ja kokemus maanpuolustuksen merkityksellisyydestä näyttävät puolestaan vahvasti rakentuneilta niin yhteiskunnallisesti kuin institutionaalisesti.

Sääntöjä soveltaa ihminen

Samassa tutkimuksessa tarkastelimme myös sitä, miten eksistentiaalinen varautuminen voi liittyä sotilaan kykyyn toimia kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti. Moraalisen toimijuuden näkökulmasta tässä on erityisen kiinnostavaa se, kuinka ihminen kykenee arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia äärimmäisissä olosuhteissa. Tällaisissa tilanteissa käsitys omista toimintamahdollisuuksista, vastuun kysymyksistä ja siitä, mitä tilanteessa on panoksena, voi muuttua. Moraalinen toimijuus voi joutua koetukselle erityisesti silloin, kun ihmisen tulisi soveltaa koulutuksessa omaksumiaan oikeudellisia ja eettisiä normeja käytännössä.

Eksistentiaalinen varautuminen ei itsessään kerro, onko toiminta oikeudellisten ja eettisten normien mukaista. Ihmisen orientaatio voi olla myös hauras, fragmentoitunut tai vinoutunut. Siksi merkitystä on myös sillä, missä tällaisia kysymyksiä voidaan käsitellä.

Tutkimusten mukaan keskustelut sotilaspapin kanssa alkavat harvoin suoraan uskonnollisista kysymyksistä.

Sotilaspappi osana Puolustusvoimia

Sotilaspappien työ tarjoaa yhden tällaisen ympäristön. Suomessa sotilaspappi on valtion virkamies ja erikoisupseeri, jonka ammatillinen perusta tulee teologisesta osaamisesta ja kansankirkkojen pappisvihkimyksestä. Itse työ tapahtuu valtion organisaatiossa, osana Puolustusvoimia.

Sotilaspapin työhön kuuluu myös hartauksia ja kirkollisia toimituksia, mutta tavallinen työpäivä joukko-osastossa voi täyttyä henkilökunnan työtilanteesta, varusmiehen koti-ikävästä, parisuhdekriisistä tai läheisen kuolemasta. Tutkimusten mukaan keskustelut sotilaspapin kanssa alkavat harvoin suoraan uskonnollisista kysymyksistä. Arkisen keskustelun yhteydessä voi myöhemmin nousta esiin surua, häpeää, omaa tulevaisuutta tai maailmankatsomusta koskevia pohdintoja. Näissä pohdinnoissa näkyvät usein myös ne kysymykset, joita eksistentiaalisessa varautumisessa tarkastellaan.

Teologisen tiedon paikka suomalaisessa maanpuolustuksessa

Historiallisesti teologisen tiedon asemaa Puolustusvoimissa on muovannut vahva luterilainen kulttuurinen kehys sekä sotilaspapiston institutionaalinen asema. Teologinen kieli on ollut erityisen tunnistettavaa sota- ja poikkeusoloissa kuolemaa, kärsimystä ja toivoa käsiteltäessä. Tämä näkyy edelleen esimerkiksi Puolustusvoimien perinteissä ja käytännöissä. Nykyinen tiedollinen ja katsomuksellinen ympäristö on kuitenkin historiallista tilannetta moninaisempi. Sotatieteissä ihmistä ja hänen toimintaansa tarkastellaan usein psykologian, sosiologian, pedagogiikan ja yleisemmin toimintakykyä koskevan tutkimuksen avulla.

Olen hahmotellut ilmiötä teologisen tiedon hajaantumisena. Sota- ja kriisitilanteissa kokemusten teologinen tai eksistentiaalinen ulottuvuus voidaan tunnistaa helpommin, kun taas rauhan ja varautumisen aikana samoja ilmiöitä voidaan osittain käsitellä toimintakyvyn ja resilienssin sanastolla tai osana psykososiaalista tukea. Kysymykset eivät välttämättä katoa, mutta niiden yhteys teologiaan voi jäädä vähemmän näkyväksi.

Teologisen tiedon erityisyys liittyy sen tapaan tarkastella ihmistä ja ihmiselämän kysymyksiä. Kuolevaisuus, kärsimys, syyllisyys ja toivo ovat olleet teologisen tutkimuksen pitkäaikaisia aiheita. Teologisessa tutkimuksessa voidaan tarkastella myös sitä, kuinka ihminen ymmärtää vastuunsa tai sen, mitä hän pitää merkityksellisenä ja puolustamisen arvoisena tilanteessa, jossa valinnoilla voi olla peruuttamattomia seurauksia. Näiden kysymysten tarkastelu ei edellytä sitä, että ihminen itse ymmärtäisi kokemuksensa uskonnolliseksi. Aiempi tutkimus on kuitenkin osoittanut, että uskonnolliset ja muut maailmankatsomukselliset viitekehykset voivat toimia resursseina silloin, kun ihmiset pyrkivät jäsentämään näihin teemoihin liittyviä kokemuksia.

Meneillään olevassa tutkimuksessani tarkastelen, missä yhteyksissä teologista tietoa nykyisin tuotetaan, hyödynnetään ja tunnistetaan osaksi maanpuolustusta koskevaa keskustelua. Samalla kysyn, missä määrin se näissä yhteyksissä ylipäätään tunnistetaan teologiseksi tiedoksi.

Ennen mahdollisia kriisejä

Eksistentiaalisen varautumisen lähtökohtana on, ettei ihmisen suhde kriisiin synny vasta sen hetkellä. Varautumisella on kuitenkin rajansa, sillä kukaan ei voi tietää ennalta, miten toimii mahdollisessa kuolemanvaarassa tai millaiseksi suhde omiin ratkaisuihin ja tekoihin myöhemmin muodostuu.

Suomalainen maanpuolustus tarjoaa kiinnostavan tutkimusympäristön myös teologisen tiedon kannalta. Kysymykset sen paikasta ja sen roolista sotilaskoulutuksessa ja varautumiskeskustelussa liittyvät muun muassa siihen, millainen käsitys ihmisestä maanpuolustuksessa rakentuu ja miten kuolevaisuudesta, toimijuudesta ja merkityksestä näissä yhteyksissä puhutaan.

Kirjoittaja

Linkit ja kirjallisuus

Grimell, J., Inniger, M., Letovaltseva, T., Mudde, L., Peuckmann, N., Schuhmann, C., Aalto, J., Dierks, A., Flyger, T. & Laanepere, T. 2026. Upholding Human Dignity as a First Principle: Preventive Moral Injury Work in NATO Chaplaincy. Journal of Religion and Health. DOI: 10.1007/s10943-026-02706-2.

Grimell, J., Dierks, A., Inniger, M., Laanepere, T., Letovaltseva, T., Liuski, T., Mudde, L., Peuckmann, N., Schuhmann, C., Aalto, J. & Flyger, T. 2026. At the Edge of War: What Rapid Reinforcement of European Defence May Mean for Military Chaplains. Journal of Religion and Health. https://doi.org/10.1007/s10943-026-02625-2.

Liuski, T. & Aalto, J. (Re-)Positioning Theology in the Finnish Defence Forces: Theological Knowledge in a Changing Epistemic Landscape. Käsikirjoitus valmisteilla.

Liuski, T., Aalto, J. & Saarelainen, S.-M. 2026. From Homo Religiosus Towards Homo Existentialis? Military Chaplains’ Perspectives on Existential Reflections Among Soldiers in the Finnish Defence Forces. Archive for the Psychology of Religion. Julkaistavana.

Liuski, T., Aalto, J. & Saarelainen, S.-M. 2026. Supporting the Human Inside the Uniform: An Existential Support Model Based on Finnish Military Chaplains’ Pastoral Practices. Journal of Pastoral Theology. Julkaistavana.

Liuski, T., Clark, I., Aalto, J. & Schuhmann, C. 2026. Existential Preparedness and Moral Agency in Military Contexts: Implications for Compliance with International Humanitarian Law. Hyväksytty julkaisuun International Review of the Red Cross, teemanumero Before War: Prepare to Comply with International Humanitarian Law.

Liuski, T. 2023. The Finnish Military Chaplaincy: A Double Bonded Profession in a Changing Operational Environment. A Multi-Method Study. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto.

Liuski, T. 2026. Existential Preparedness: Conceptualizing Human Orientation in Extreme Conditions. Hyväksytty julkaisuun Human Arenas.
Pargament, K. I. 1997. The Psychology of Religion and Coping: Theory, Research, Practice. New York: Guilford Press.

Poteri, J. 2018. Suomen sotilaspapisto 100 vuotta: itsenäisen Suomen puolustusvoimien kirkollinen työ vuosina 1918–2018. Puolustusvoimat.
Schuhmann, C., Pleizier, T., Walton, M. & Körver, J. 2023. How Military Chaplains Strengthen the Moral Resilience of Soldiers and Veterans: Results From a Case Studies Project in the Netherlands. Pastoral Psychology 72(5), 605–624.

Teologia.fi
Yksityisyyden yleiskatsaus

Evästeiden (cookies) avulla voimme palvella sinua paremmin. Keräämme myös tietoa verkkosivuston käytöstä Google Analytics-palvelun avulla. Voit hallinnoida asetuksiasi alla. Ota huomioon että sivustolla on käyttöön liittyviä toimintoja, kuten tämä evästekysely, joiden asetukset tallennetaan evästeeseen. Suosittelemme toiminnallisten evästeiden sallimista, ne eivät kerää mitään käyttäjätietoa.