Ajankohtaista

Varhaisten kristittyjen yhteisöt mahdollistivat antiikin yhdistysten tavoin verkostoitumisen perheen ja suvun ulkopuolelle. Usein sosiaaliset suhteet olivatkin keskeisessä roolissa varhaisissa kristillisissä kokoontumisissa.

Paavalia on rakastettu ja vihattu kaksi tuhatta vuotta. Kulttuurievoluution näkökulma auttaa selittämään, miten erilaiset käsitykset Paavalista ovat levinneet, menestyneet ja hyödyttäneet toisiaan.

Apostolien teoilla, kuten kaikilla Uuden testamentin teksteillä, oli noin 1400 vuoden kopiointihistoria takanaan ennen kuin tekstejä alettiin painaa suuremmassa mittakaavassa. Minkälainen tuo vuosisatoja kestävä matka oli ja mitä teksteille tapahtui sen aikana?

Raamattu on luonteeltaan kerronnallinen, rabbiininen perinne puolestaan teoretisoi ja luokittelee luodakseen järjestystä. Artikkeli selittää rabbiinisen perinteen nousua ihmisen kognition kehityksellä myyttisestä teoreettiseen.

Ihmiseen ja hänen toimintaansa vaikuttavat tekijät muuttuvat hitaasti. Ihmisen omien arvojen ja ihanteitten tai olemisen reunaehtojen muutokset mitataan sukupolvissa. Pitkiä jatkumoita jahdatessaan tutkijan apuna ovat yllättävät tahot: algoritmit ja evoluutiobiologia.

Uskonto on kulttuurinen ilmiö, jonka taustalla vaikuttaa ihminen biologisena olentona. Sekä kulttuuria että biologiaa voidaan selittää evoluutioteorian avulla. Tämä teemanumero on omistettu 60 vuotta täyttävälle professori Petri Luomaselle, jonka akatemiahankkeessa varhaista kristillisyyttä tarkastellaan kulttuurievoluution näkökulmasta.

Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Ymmärrä uskontoa – ymmärrä maailmaa -tapahtumasarjan Katsomukset ja ympäristökriisi -tilaisuuden tutkijapuheenvuorot avasivat näkökulmia ympäristökriisiin maailmankatsomuksellisena haasteena.

Konferenssin teema on Uskonto ja vapaus: Haasteita ja tulevaisuudennäkymiä. Sessiot järjestetään lähtökohtaisesti paikan päällä.

Mikä tuo toivoa koronan keskellä? Miten jumalanpalveluksia järjestettiin poikkeusoloissa? Voiko ehtoollista viettää etänä? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan Korona kirkoissa -paneelikeskustelussa.

Apurahoja myönnetään kirkon ja seurakuntien päätöksenteolle ja toiminnan kehittämiselle tarpeelliseen kirkon ja uskonnollisen elämän sekä yhteiskunnan muutosten tutkimukseen.

utsumme Ortodoksia-aikakauskirjan 62. vuosikertaan erityisesti kirjoituksia, jotka tarkastelevat ortodoksisen kirkon ja teologian suhdetta ympäristöön ja ekologiseen kriisiin.

Donnerska instiutet (DI) i Åbo fyllde 65 år i mars och firade detta genom att ge ut en historik med titeln: Mystik blir vetenskap. Donnerska institutet för religionshistorisk och kulturhistorisk forskning 1956–2021.

Kuinka Venäjän ortodoksinen kirkko on suhtautunut Ukrainan ortodoksien itsenäistymispyrkimyksiin?

Tutustu Teologia.fi:n yhteistyöjaksoihin Uskonnonfilosofia-podcastin kanssa!

Anssi Vainikan maisterintutkielma käsittelee Kirkko Suomessa Facebook-kanavan viestintää koronapandemian ensimmäisessä aallossa keväällä 2020.

Teologia.fi tutustuu Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 aikana teologisen tieteenalan tutkimusprojekteihin. Millaista tutkimusta teologian alalla tehdään juuri nyt?

Kevään 2021 uskonnon ylioppilaskirjoituksissa yksi tehtävä perustui kokonaan Teologia.fi:stä löytyviin artikkeleihin. Tehtävissä pohdittiin tietoisuusharjoittelun tai mindfulnessin suhdetta buddhalaisuuteen.

Apostolisten isien nimellä kulkeva varhaiskristillisten tekstien kokoelma käännettiin vastikään uudelleen. Nyt käännöksen seuraksi on julkaistu ensimmäinen suomenkielinen johdantoteos kokoelman teksteihin.