Raamattu Kansalle – kaanaankieltä vai nykysuomea?

Pitääkö Raamatun kuulostaa Raamatulta? Toiset raamatunkäännöksissä esiintyvät sanat ovat vakiintuneita ja toiset elävät enemmän käännöksen ja ajan mukana. Nykykielisyys ja perinteisyys kulkevat aina raamatunkäännöstä tehtäessä käsi kädessä ja kääntäjien tulee ratkaista sopiva tasapaino uudistusten ja säilyttämisen välillä.

Raamattu Kansalle (myöh. RK) on samannimisen yhdistyksen käännös, eikä edusta teologisesti yksittäistä uskonnollista yhdyskuntaa, eikä sillä ole virallistettua asemaa minkään liikkeen jumalanpalveluselämässä. Koko RK valmistui vuonna 2012, mutta vuonna 1999 julkaistiin UT ja vuonna 2002 Psalmien käännös. Käännös on tehty talkootyönä. Lisäksi vuonna 2018 julkaistiin kommentaariraamattu Sana elämään, jonka leipätekstinä on RK.

Tässä artikkelissa tutustutaan ainoastaan Vanhan testamentin käännökseen tabusanojen näkökulmasta. Sivuan lyhyesti tabusanojen kääntämistä ja lopuksi tiivistän, miten tämän teeman osalta RK yltää käännöstavoitteisiinsa: sanatarkkuus ja alkutekstejä kunnioittavaa käännös sekä sujuva, ymmärrettävä suomen kieli.

Tabusanoilla tarkoitan tässä yhteydessä suomenkielisissä raamatunkäännöksissä esiintyviä termejä portto ja väkisinmakaaminen. Nämä sanat eivät esiinny nykyään juurikaan muissa käyttöyhteyksissä kuin raamatunkäännöksissä. Siksi on perusteltua tarkastella näiden ilmausten käyttöä nykykielisyyteen pyrkivässä käännöksessä (RK) kielenkäyttäjän näkökulmasta.

Sanojen määrittelyyn käytän apuna Kielitoimiston sanakirjaa (myöh. Kotus) ja kielenkäyttäjillä tehtyä kyselytutkimusta. Kummankin ilmauksen (portto ja väkisinmakaaminen) kyselyyn osallistui kymmenen eri ikäistä ja suhteeltaan Raamattuun erilaista ihmistä.

Kotuksen mukaan väkisinmakaaminen on vanhanaikainen sana raiskaukselle ja portto vanhahtava sana prostituoidulle tai huoralle. Sana portto esiintyy 50 kertaa RK:n VT:ssa ja maata-verbi kahdesti niin, että myös sana väkisin liittyy siihen. Raiskaaminen VT:ssä esiintyy puolestaan viidesti, joista kaksi on kuvaannollisia ilmauksia muunlaisesta turmelusta kuin seksuaalisesta pakottamisesta.

Väkisinmakaaminen vai raiskaaminen?

Väkisinmakaaminen-termi arvioitiin kyselyyn vastanneiden kesken vanhahtavaksi, mutta sijoitettiin käyttökontekstiltaan kaunokirjallisuuteen tai tiedotusvälineisiin. Kaksi vastaajaa pohti ilmauksen olevan lieventävä. Muutama myönsi voivansa käyttää ilmausta puheessaan, jos haluaa tyylitellä. Vastaajat tunnistivat sanan olevan synonyymi sanalle raiskaaminen.

Maata- ja raiskata -verbien esiintymät raiskauskontekstissa RK:n VT:ssa pohjasivat neljään eri heprean verbiin: škb, ʿnh, bʿr ja rʿʿ. RK näyttäisi kääntävän kuvainnolliset esiintymät verbillä raiskata. Muutoin ilmaus maata joku väkisin liittyy lähinnä yksittäiseen naiseen kohdistuvaan rikkomukseen. Kirkkoraamatut noudattavat samaa kaavaa, tosin jakeessa Hes. 22:11 on KR33/38:ssa (Kirkkoraamattu vuodelta 1933 ja 1938) vaihtelua, sillä puhutaan väkivallan tekemisestä omalle siskolle.

Näkemys siitä, että ilmaus maata joku väkisin on vähättelevä ilmaus raiskaamiselle, saa tukea osalta vastaajista. Yksilöön kohdistuvissa raiskaustapauksissa raamatunkäännöksissä on valittu kääntää sanat verbin lievemmällä suomen kielen sanalla kuin kuvainnollisissa kohdissa, joihin usein sisältyy syy-seuraussuhde, kuten kansan uskottomuus. Käännösvalinta ei ole perusteltavissa nykykielisyyden, alkutekstiuskollisuuden tai ymmärrettävyydenkään eli RK:n mainitsemien käännösperiaatteiden nimissä. Nykykielisyyteen pyrkivässä käännöksessä on kyselyn vastausten pohjalta syytä olettaa voitavan kääntää kaikki esiintymät verbillä raiskata. Verbi on kuitenkin kuvainnollisissa konteksteissa Raamatussa, joten se kyllä sopii Raamatun kielen rekisteriin.

Portto, portonpalkka ja pyhäkköpoika

Sanan portto taustalla on hepreankielen znh ja qdš. Tarkastelin esiintymiä kahden kategorian kautta. Kategoriat huora (maksullinen nainen/mies tai avionrikkoja tai halventava ilmaus) ja prostituoitu (ammatinharjoittaja) muodostin kyselyn vastausten ja Kotuksen perusteella. Lähes kaikki vastaajat osasivat määritellä, mitä portto tarkoittaa: huora, prostituoitu ja halventava ilmaus kevytkenkäisestä naisesta.

Sanan portto esiintymistä 28 on hepreankielen znh, joka voitaisiin kääntää joko sanalla huora tai prostituoitu. Heprean sanakirjakaan ei anna partisiippimuodolle muuta merkitystä kuin portto. Tämä on Kotuksen mukaan vanhentunutta kieltä, joten olisi perusteltua nykykielisyyteen pyrkivässä RK:ssä, että heprean znh olisi käännetty nykykielisemmällä vastineella kuin portto. Esiintymät jakaantuisivat konteksti huomioiden kategorioideni mukaan: huora (8 kpl) ja prostioitu (20 kpl).

Hepreankielen ilmaus qdš on esiintymien joukossa seitsemän kertaa. Heprean sanakirjassa tälle sanalle on annettu merkitys temppeliprostituoitu. Siten kaikki sen esiintymät voitaisiin kääntääkin. RK käyttää seuraavia käännöksiä ilmaukselle: pyhäkköportto, pyhäkköpoika ja pyhäkön miesportto.

Alla vielä muita nykykielisyyteen liittyviä huomioita porttotematiikasta. Termin portonpalkka (7 kpl) kohdalla valitaan KR33/38 mukainen sana. KR92 (Kirkkoraamattu vuodelta 1992) on päätynyt kiertämään termin puhumalla maksusta tai rahasta kontekstin tuodessa esiin palkkion luonteen. Sanavastaavuutta kunnioittava käännös ei voi tätä valita, joten tilalle tulisi valita jokin nykyaikaisempi ilmaus, kuten prostituoidun palkka.

Jakeessa 5. Moos. 23:18 on sana pyhäkköpoika alkutekstille uskollisemman temppeliprostituoidun sijaan. Se on mainittu alaviitteessä kirjaimelliseksi merkitykseksi, kuten RK:n esipuheessa kerrotaan tehtävän, kun joudutaan kielen sujuvuuden tai ymmärrettävyyden vuoksi valitsemaan siitä poikkeava vaihtoehto. Pyhäkköpoika ei kuitenkaan ole temppeliprostituoitua sujuvampaa suomen kieltä. Käännösratkaisu on löydetty KR33/38:sta. Jakeessa aiemmin esiintyneen pyhäkköporton olisi voinut vain toistaa käännöksessä, koska konteksti tuo muutoin esiin sukupuolen sanalle. Sama ilmaus on myös käännetty jakeessa Job 36:14 pyhäkön miesportoksi, joka on ainakin pyhäkköpoikaa kuvaavampi ilmaus.

Epäselvät esiintymät, joita en pysty varmaksi kontekstin perusteella sijoittamaan kumpaankaan kategoriaan, voitaisiin kääntää sanalla huora. Sanana huora on yhtä laaja merkitykseltään kuin portto, mutta nykykielinen. Yhteensä näitä esiintymiä on kahdeksan.

Käännöksen tavoitteiden toteutumisen arviointia

Tabusanojen kääntämisen osalta RK:n tavoite nykykielisyydelle ei toteudu. Sana portto on vanhentunutta kieltä, joten olisi perusteltua kääntää esimerkiksi heprean znh muutoin kuin portto. RK ei kuitenkaan ole tässä yhtään KR92:a perinteisempi. Porttoa nykykielisempi sana on prostituoitu, tai kun kyseessä ei ole selvästi ammatinharjoittaja, olisi hyvä nykysuominen vastine huora.

Ilmaukselle portonpalkka tulisi löytää myös jokin nykyaikaisempi ilmaus, kuten prostituoidun palkka. KR33/38 käyttää myös ilmausta portonpalkka, kun taas KR92 käyttää kiertoilmauksia. Siinä missä nykykielisyys ei toteudu tämän ilmauksen kohdalla, niin sanavastaavuus kyllä toteutuu.

Väkisinmakaaminen on vanhanaikainen sana raiskaukselle. RK kääntää raiskaustapaukset aina väkisinmakaamisella, mutta tämä käännös ei ole perusteltavissa nykykielisyydellä, alkutekstiuskollisuudella tai ymmärrettävyydellä. Kuvaannollisissa kohdissa, joissa kontekstina on esimerkiksi kansan uskottomuus, RK kääntää kuitenkin verbillä raiskata. Raiskata on nykykielisempi ja ymmärrettävämpi vaihtoehto väkisinmakaamiselle, ja koska sana on toisissa konteksteissa RK:ssä, sopii se Raamattuun. KR33/38 ja KR92 kääntävät myös hyvin samansuuntaisesti.

Tabusanojen kohdalla kielellinen perinteisyys nousee RK:ssä, kuten myös KR92:ssa nykykielisyyttä suuremmaksi arvoksi. Näiden ilmausten kohdalla onkin syytä pohtia, onko erikseen olemassa niin sanottu raamattusuomi. KR33/38:a käännettäessä vaalittiin ja valittiin tarkoituksella vanhaa kieltä, eikä kieli ole näiden ilmausten osalta päivittynyt vuosikymmenien saatossa. Ehkä vielä jonain päivänä Raamatussa raiskataan ja siellä työskentelevät prostituoiudut tai huorat.

Raamattu sisältää rumia ja raadollisia kertomuksia niin raiskauksista kuin insestistä. Vaikka Raamatussa seksistä puhutaan myös kauniisti ja aistillisesti, tämä ei ole koko totuus ja asioista tulisi kirjoittaa niiden omilla nimillä. Tuskin Jumalallakaan on paljon estoja seksuaalisuuden suhteen, sillä Aatami ja Eeva olivat sangen alasti syntiinlankeemuksen asti.

Kirjoittaja

Linkit ja kirjallisuus

Kielitoimiston sanakirja – Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yleiskielen sanakirjan sähköinen versio.

Raamattu Kansalle – Yhteiskristillisen Raamattu Kansalle ry:n julkaisema käännös. Uusitestamentti vuodelta 1999, tark. p. ja Psalmit vuodelta 2009. KokoRaamattu vuodelta 2012. Ulvila: Raamattu Kansalle ry 2012.

RK – Raamattu Kansalle – Raamattu Kansalle ry:n internetsivusto. 

Tekijän hallussa oleva materiaali: vastaukset porttokyselytutkimukseen, 10 kpl ja vastaukset makaamiskyselytutkimukseen, 10 kpl.