| Pasi Hyytiäinen |

Algoritmilla parempi testamentti? CBGM:n keskeisimmät periaatteet

Kuva: Pixabay


Tekstikritiikin perinteisenä tehtävänä on verrata käsikirjoituksia toisiinsa ja selvittää, mikä niiden lukutavoista edustaa kaikkein varhaisinta tekstiä. Nyt tietokoneavusteiset menetelmät ovat tulleet tekstikriitikoiden avuksi. Olemmeko siis pääsemässä lähemmäksi alkuperäistä tekstiä?

Alkuperäisen tekstin jäljillä

Raamatunkäännöstyön tärkein työkalu on hyvä alkukielinen pohjateksti. Kääntäjä turvautuu yleensä ajan tasalla olevaan kriittiseen tekstilaitokseen, joka sisältää tekstikriitikoiden rekonstruktion alkuperäisestä tekstistä. Uudesta testamentista on olemassa kaksi varsin hyvää laitosta, joissa on sama kreikankielinen teksti: Nestle-Alandin Novum Testamentum Graece (NA) ja United Bible Societies -järjestön toimittama The Greek New Testament (UBS). Kyseisten tekstilaitosten tekstit ovat pysyneet lähes muuttumattomana 1970-luvulta lähtien, mutta nyt niiden uusimmat editiot (NA28 ja UBS5) sisältävät Katolisten kirjeiden tekstissä useita muutoksia. Tämä johtuu siitä, että taho, joka vastaa kreikankielisen pohjatekstin rekonstruktiosta (Institut für Neutestamentliche Textforschung, INTF), on ottanut käyttöönsä uuden metodin. Se tunnetaan nimellä Coherence-Based Genealogical Method (CBGM).

Metodia on tähän mennessä sovellettu Katolisten kirjeiden lisäksi myös Apostolien tekoihin, mutta sen osalta muutokset ovat näkyvissä vasta NA29 ja UBS6  editioissa. Apostolien tekojen tulokset ovat kuitenkin jo nyt nähtävissä digitaalisena netissä sekä painettuna sarjassa Editio Critica Maior (ECM III, 2017).

Tietokoneavusteinen menetelmäkokonaisuus

CBGM voidaan vapaasti suomentaa koherenssi(sidos-)pohjaiseksi genealogiseksi metodiksi. Tämä on varsin monimutkainen menetelmäkokonaisuus, eikä suurin osa tekstikriitikoistakaan ole täysin selvillä, kuinka metodi toimii. Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää se, että CBGM on tietokoneavusteinen metodi, joka pyrkii hahmottamaan käsikirjoitusten välisiä suhteita stemmojen eli sukupuiden avulla. Se on metodologiselta luonteeltaan hybridi, jossa yhdistyy perinteinen tekstikriittinen päättely tietokoneavusteiseen tilastotieteelliseen analyysiin.

Prosessi on alkanut niin, että INTF on aluksi valinnut edustavan otoksen kaikista tunnetuista kreikankielisistä käsikirjoituksista, mitkä on sitten kokonaisuudessaan kirjoitettu auki tai transkriboitu digitaaliseen muotoon. Tämän jälkeen käsikirjoituksia verrataan toisiinsa, eli tehdään kollaatio, jonka yhteydessä kaikki käsikirjoitusten väliset yhtäläisyydet lasketaan. Tutkijat toisin sanoen laskevat kuinka monta kertaa kukin käsikirjoituspari sisältää saman lukutavan tai variantin. Tämä antaa prosentuaalisen arvon jokaisen käsikirjoituksen välisestä etäisyydestä. Mitä lähempänä sataa prosenttia kyseinen arvo on, sitä läheisempää sukua käsikirjoitukset ovat toisilleen.

Käsikirjoitusten välisistä etäisyyksistä ei voida kuitenkaan tehdä päätelmiä tekstien välisistä historiallisista suhteista. Sen selvittämiseksi, mikä käsikirjoitus edustaa vanhempaa ja mikä nuorempaa kerrostumaa, tutkijat käyvät läpi jokaisen variaatiopaikan, eli ne kohdat, joissa käsikirjoitusten välillä on eroja. Jokaisesta variaatiopaikasta tehdään paikallinen stemma (local stemma), jossa pyritään sukupuun muodossa havainnollistamaan, mikä on eri lukutapojen suhde.

Stemmassa pyritään paikallistamaan, mikä lukutavoista on vanhin ja kuinka toiset lukutavat on polveutuneet siitä.

Stemmassa pyritään paikallistamaan, mikä lukutavoista on vanhin ja kuinka toiset lukutavat on polveutuneet siitä. Tässä tutkijat käyttävät perinteisiä tekstikriittisiä päättelykeinoja hyödykseen: onko kyseessä esimerkiksi tahaton poisto vai kenties teologisesti motivoitunut lisäys ja niin edespäin. Työn edistyessä jokaiselle käsikirjoitukselle muodostuu oma profiili, josta käy ilmi, kuinka monta kertaa se sisältää vanhimman variantin ja kuinka monta kertaa nuorempia variantteja. Mitä enemmän käsikirjoitus sisältää vanhimpia variantteja, sitä vanhempaa tekstiä se edustaa.

Mahdollisimman varhaisen tekstin rekonstruoimiseksi yhdistetään tilastollinen data käsikirjoitusten välisistä etäisyyksistä ja lukutapojen välisistä suhteista. Koko prosessi tapahtuu digitaalisessa ympäristössä, missä INTF:n palvelimelle syötetään edellä mainittua dataa. Näin kuva kyseisestä tekstitraditiosta vähä vähältä tarkentuu. CBGM:n lopullisena tavoitteena on luoda globaali stemma eli sukupuu, josta käyvät ilmi kaikkien käsikirjoitusten väliset suhteet.

Uusi menetelmä vanhojen ongelmien äärellä

Uuden testamentin tekstin historia on kuitenkin äärimmäisen monimutkainen, eikä CBGM:n kehittäjä Gerd Mink ole pystynyt rakentamaan globaalia stemmaa mistään CBGM:n analysoimasta tekstistä. Tämä johtuu siitä, että kirjurit näyttävät suhteellisen usein yhdistelleen eri käsikirjoituksia kopioimistyössään. Tämä tarkoittaa sitä, että varsin moni käsikirjoitus on useamman vanhemman käsikirjoituksen yhdistelmä. Tämänlaiset tapahtumat sekoittavat käsikirjoitusten välisiä historioita ja tekevät niiden välisten suhteiden rekonstruoimisen lähes mahdottomaksi.

Vaikka CBGM kehitettiin vastaamaan nimenomaan tähän haasteeseen, se ei ole pystynyt ratkaisemaan ongelmaa. INTF on viime aikoina myös myöntänyt, ettei CBGM pysty menestyksellisesti analysoimaan sellaisia käsikirjoitusryhmiä, joissa käsikirjoitusten väliset etäisyydet ovat suuret. Tämä poissulkee niin sanotun läntisen käsikirjoitusryhmän, joka on tunnettu varsin erilaisista, jopa villeistä lukutavoista.

Näyttääkin siltä, että CBGM pystyy parhaiten analysoimaan sellaisia käsikirjoituksia, jotka ovat tekstuaalisesti hyvin lähellä toisiaan.

CBGM on myös ongelmissa kaikkein varhaisimpien käsikirjoitusten kanssa (aleksandrialainen käsikirjoitusryhmä), sillä esimerkiksi Apostolien tekojen stemmoissa varhaisinta tekstiä edustavat käsikirjoitukset on lähes kaikki yhdistetty toisiinsa katkoviivalla, mikä viittaa epävarmuustekijöihin niiden välisissä suhteissa. Näyttääkin siltä, että CBGM pystyy parhaiten analysoimaan sellaisia käsikirjoituksia, jotka ovat tekstuaalisesti hyvin lähellä toisiaan. Tällöin puhutaan 90–98 prosentin yhtäläisyyksistä käsikirjoitusten välillä. Tällaiset käsikirjoitukset ovat yleisesti myöhäisempiä, ja niiden teksti edustaa suurelta osin niin sanottua bysanttilaista traditiota, jonka tekstiä on pitkään pidetty hyvin myöhäisenä.

Bysanttilaisen tekstin uusi nousu

CBGM:n myötä bysanttilaisen tekstin arvostus näyttää nousseen uuteen kukoistukseen. Vuonna 2017 ilmestynyt Apostolien tekojen Editio Critica Maiorin kriittinen teksti sisältää 52 eroavuutta verrattuna NA28 tai UBS5 pohjatekstiin. Näistä eroavuuksista 36 tehtiin bysanttilaisen tekstin hyväksi ja vain kaksi sitä vastaan. Samaisessa julkaisussa on 155 variaatiopaikkaa, jossa toimittajat eivät päässeet yhteisymmärrykseen varhaisimmasta lukutavasta. Suurimmassa osassa näistä (105) kilpailevana lukutapana on bysanttilainen variantti.

Olemmeko luisumassa historiassa taaksepäin antamalla painoarvoa lukutavoille, jotka aiemmin on lähes yksimielisesti tuomittu myöhäisiksi?

Olemmeko me siis Uuden testamentin tekstikritiikissä luisumassa historiassa taaksepäin antamalla painoarvoa lukutavoille, jotka aiemmin on lähes yksimielisesti tuomittu myöhäisiksi? Siltä todellakin alkaa näyttää. CBGM:n sisäinen dynamiikka tuntuu tosiaan suosivan bysanttilaisia käsikirjoituksia ja niiden lukutapoja. Metodia onkin nyt kriittisesti arvioitava ja tutkittava kaikkia niitä tekijöitä, jotka nostavat uudestaan esille lukutavat, jotka aiemmin on nähty myöhäisinä, eikä osana varhaisinta tekstikerrostumaa.

CBGM:n kanssa joudumme joka tapauksessa elämään vielä pitkään, sillä INTF:n suunnitelma on soveltaa metodia kaikkiin Uuden testamentin teksteihin ja julkaista tulokset ECM-sarjassa sekä tulevissa NA ja UBS editioissa. Voimme vain toivoa, ettei INTF ole omaksunut uutta metodia liian hätäisesti.

Vaikutukset UT2020-käännökseen

UT2020 ei ole tekstikriittisesti orientoitunut käännös, vaan sen toimittajat päättivät pitäytyä UBS5 pohjatekstissä. Tästä huolimatta se sisältää muutaman hyvin mielenkiintoisen tekstikriittisen yksityiskohdan, jotka paljastavat kääntäjien olleen tietoisia kyseisen editio sisältämistä muutoksista. Silmäni osui erityisesti neljään noottiin: 1. Piet. 4:16; 2. Piet. 2:18; 3:10 ja 3:18. Näissä kohdissa UT2020 ei seuraa uusia UBS5 lukutapoja, vaan pitäytyy vanhemman edition tekstissä. Kuuluisin näistä lienee 1. Piet. 4:16: ”Jos joku sen sijaan kärsii kristittynä, hänen ei pidä hävetä vaan antaa kristityn nimen tuottaa kunniaa Jumalalle.” UBS5 pohjatekstissä jakeen loppuosa on hieman erilainen: ”vaan osassaan tuottaa kunniaa Jumalalle”. Pitäytyminen vanhemman edition pohjatekstissä on näissä kohdissa ollut varmasti viisas päätös ja osoitus toimituskunnan tekstikriittisestä valveutuneisuudesta.

Kirjoittaja

Linkit ja kirjallisuus

Kirjallisuus
Hyytiäinen, Pasi: Evolving Gamaliel Tradition in Codex Bezae Cantabrigiensis, Acts
5:38–39: A Novel Application of Coherence-Based Genealogical Method (CBGM). TC: A Journal of Biblical Textual Criticism 24. http://jbtc.org/v24/TC-2019-Hyytiainen.pdf , 2019.

Wasserman Tommy & Gurry, Peter J.: A New Approach to Textual Criticism: An Introduction to the Coherence-Based Genealogical Method. Atlanta: SBL Press, 2017.

Linkit
Novum Testamentum Greacum Editio Critica Maior: Acts of the Apostles 

Genealogical Queries – Acts (CBGM:n ohjelmiston Apostolien tekojen versio)

Genealogical Queries – Catholic Letters (ohjelmiston Katollisten kirjeiden versio)