JoY: Väitös Uuden testamentin eksegetiikan alalta 6.5.2008

The Christian Laws in Paul: Reading the Apostle with Early Greek Interpreters

Paavalin kristilliset lait: Apostolin käsityksiä Mooseksen laista varhaisten kreikkalaisten tulkitsijoiden valossa

Apostoli Paavalin sanoma ei ollut ristiriidassa Mooseksen lain kanssa
 
Teologian maisteri Mikael Sundkvist käsittelee Joensuun yliopistossa tarkastettavassa Uuden testamentin eksegetiikan väitöskirjassaan apostoli Paavalin suhdetta Mooseksen lakiin. Nykytutkimuksessa vallitsee syviä erimielisyyksiä siitä, mitä Paavali ajatteli laista. Aiheen tekee laajemmin tärkeäksi se, että juutalaisena kristinuskoon kääntyneen ja Uuden testamentin sisällöstä merkittävän osan kirjoittaneen Paavalin näkemykset laista ovat osa sitä vuoropuhelua, jota läntisessä kulttuuripiirissä käydään kirkon ja juutalaisuuden välillä.

Sundkvist syventyy aiheeseen tutkimalla varhaisimpien kreikaksi kirjoittaneiden Paavalia lukeneiden tapoja ymmärtää Paavalin suhdetta Mooseksen lakiin. Tutkimus on siten myös kokeilu hyödyntää ensimmäisten vuosisatojen kirjoittajia Raamatun nykytutkimuksessa. Sundkvist keskittyy tutkimuksessa neljään ilmaisuun, joiden merkityksestä raamattututkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen: ”Kristuksen laki” (Gal. 6:2; 1. Kor. 9:21), ”uskon laki” (Room. 3:27), ”Hengen ja elämän laki” (Room. 8:2). Nämä neljä ilmaisua ovat ainutlaatuisia Paavalin kielenkäytössä.

Paavalin ajatukset laista ovat vaikeita ymmärtää muun muassa sen takia, että hän lain kärjistetyn arvostelun ohessa myös väittää, että kristitty täyttää lain. Hän ei kuitenkaan tee selväksi, miten nämä kaksi väitettä voidaan yhdistää. Monet nykytutkijat näkevät mainittujen neljän ilmaisun olevan ratkaisu ongelmaan. Paavalin ”kristilliset lait” ilmaisevat, että Kristukseen uskova voi nähdä Mooseksen lain Kristuksen, uskon ja Hengen lakina. Jos tulkinta osoittautuisi oikeaksi, sillä olisi merkittävä vaikutus laajemman tutkimusongelman selvittämiseen.

Sundkvistin suorittama varhaisten Paavali-tulkitsijoiden tutkiminen osoittaa, että Paavalin neljän ilmaisun ei yleensä nähty viittaavan Mooseksen lakiin. Niiden ei myöskään ymmärretty tarkoittavan esimerkiksi kristittyjä velvoittavaa Jeesuksen eettistä opetusta. Tulos on merkittävä ottaen huomioon, että Mooseksen lain yleensä ajateltiin olevan voimassa hengellisessä mielessä ja että ’laki’ – muun muassa muodossa ”Kristuksen laki” – oli yleinen kristinuskoa kuvaileva käsite. Paavalin ilmaisuja ei kuitenkaan käytetty näissä asianyhteyksissä.

Neljän ilmaisun varhainen vaikutushistoria ehdottaa sin sijaan, että ilmaisut ovat osa Paavalin yritystä osoittaa, että hänen oma sanomansa ei ole ristiriidassa Mooseksen lain kanssa. Kutsumalla kristillistä elämäntapaa ”Kristuksen laiksi”, uskoa ”uskon laiksi” ja Jumalan elämää luovaa Henkeä ”Hengen ja elämän laiksi” hän väittää, että kristillinen elämä ja usko, samalla kun ne korvaavat Mooseksen lain, myös toteuttavat sen mihin laki pyrki.

Sundkvist osoittaa myös, että varhainen tulkinta neljästä ilmaisusta on puolustettavissa nykytutkimuksen menetelmin. Ilmaisut muodostavat Paavalin teksteissä johdonmukaisen keinon sekä hylätä Mooseksen laki, että hyväksyä sen syvin tarkoitus. Ennen kaikkea Roomalaiskirjeessä Paavali käyttää tätä keinoa omaa sanomaansa puolustavassa tarkoituksessa, juutalais-kristittyä yleisöä silmälläpitäen. Sundkvist esittää tämän tavan ymmärtää ilmaisut vaihtoehtona nykyisille kahdelle päätulkinnalle nähdä ne joko Moosekseen lakiin viittaavina tai pelkkänä sanaleikkinä ilman mitään rakentavaa sidettä lakiin. Ilmaisut voidaan nähdä Paavalin yrityksenä sovittaa Mooseksen laki ja kristillinen usko, kuitenkin niin, että edellinen jää taka-alalle jälkimmäisen toteuttaessa sen sisältämän lupauksen vanhurskaudesta ja elämästä.
 
Mikael Sundkvist on kirjoittanut ylioppilaaksi Jakobstads svenska gymnasiumista vuonna 1986. Hän on valmistunut teologian maisteriksi Joensuun yliopistosta vuonna 2001. Sundkvist on toiminut ortodoksisena pappina vuodesta 1998 lähtien.

Väitösaika ja -paikka:
06.05.2008, klo 10.00, Sali H30, Agora

Vastaväittäjä:
Kari Kuula, dosentti, Helsingin yliopisto

Kustos:
Professori Lauri Thurén, Teologinen tiedekunta

Lisätietoja:
Mikael Sundkvist, p. 050-3509356
mikael.sundkvist (at) joensuu.fi

teksti: Joensuun yliopiston viestintä