Mobiiliteknologia kannattelemassa papin iettä?
Perehdyin gradussani pappien työajan hallinnan ja mobiiliteknologian väliseen suhteeseen. Mobiiliteknologialla tarkoitettiin rajauksen puitteissa pääasiassa älypuhelimia, tablettitietokoneita ja hybridilaitteita sekä niihin läheisesti liittyviä palveluja, kuten sosiaalista mediaa ja pilvipalveluja. Mobiiliteknologia on erityisesti viime vuosina levinnyt nopeasti myös tavallisten kuluttajien ja työyhteisöjen käyttöön, joten sen vaikutuksia on ajankohtaista tutkia myös pappien työajanhallinnan osalta. Pappien työhyvinvointia on tutkittu kiitettävästi ja moni tutkimus on tuonut esiin samoja ongelmia: kiire ja työmäärät, työajan sirpaloituminen pieniin osiin sekä työ- ja vapaa-ajan häilyvä raja. Mobiiliteknologialla on oma roolinsa kussakin edellä mainitussa ongelmassa, usein sekä lieventämässä että pahentamassa sitä, joskus jopa yhtä aikaa.
Tutkimuksen tulokset olivat ehkä jopa ristiriitaisia, mutta varsin mielenkiintoisia: mobiiliteknologiasta koettiin olevan enemmän hyötyä kuin haittaa, mutta silti sen käyttöön suhtauduttiin varauksella. Enemmän mobiiliteknologiaa käyttävät papit vaikuttivat enemmän hyvinvoivilta työssään kuin vähän mobiiliteknologiaa käyttävät, vaikka kiire ja työmäärät vaikuttavat vain lisääntyneen mobiiliteknologian seurauksena.
Mobiiliteknologian vaikutukset papin työssä
Mobiiliteknologian vaikutukset pappien työajan hallinnalle ovat moninaiset. Vaikuttaa siltä, että mobiiliteknologian työkäytöstä puhuttaessa tyypillistä on mobiiliteknologian mukanaan tuomien hyötyjen lisäksi myös sen mukanaan tuomat haitat. Toisaalta mobiiliteknologia auttaa työssä monin eri tavoin, mutta sen haittapuolet korostavat helposti papin työn keskeisiä ongelmia ja haasteita, kuten työn ja vapaa-ajan rajan häilyväisyyttä sekä aina tavoitettavissa olemista. Nämä ongelmat eivät suinkaan ole kuitenkaan mobiiliteknologian luomia, vaan aikaisempi tutkimus osoittaa ongelmien olleen samanlaisia jo vuosikymmeniä sitten, jo ennen mobiiliteknologian aikaa.
Tutkimuskysymysten ja rajauksen sisällä on aiheellista kysyä: voisiko mobiiliteknologia vähentää kiireen kokemuksia papin töissä? Tutkimuksen valossa vastaus tähän kysymykseen vaikuttaisi olevan ”ei”. Ilmiö on kuitenkin huomattavasti mielenkiintoisempi ja monipuolisempi, kuin mitä tuo vastaus antaa ymmärtää. Mobiiliteknologian koetaan käytännössä kaikkien tutkimukseeni vastanneiden 609 papin toimesta tuovan mukanaan enemmän hyötyä kuin haittaa. Yksittäisiä työtehtäviä pystytään hoitamaan nopeammin ja kätevämmin kuin ilman mobiiliteknologiaa, mutta mobiiliteknologian mukanaan tuoma tavoitettavuus sekä erityisesti sosiaalinen media vaikuttaisivat olevan merkittäviä syitä siihen, miksi tehokkuuden lisääntymisestä huolimatta kiire ei ole vähentynyt. Papit, niin kuin kirkon strategiatkin, kokevat sosiaalisen median tärkeänä työympäristönä. Ongelma tulee kuitenkin vastaan siinä kohtaa, kun sosiaalisessa mediassa toimimiselle ei ole annettu koettua prioriteettia vastaavaa määrää resursseja. Tämä johtaa helposti siihen, että papit tekevät työtään sosiaalisessa mediassa pitkälti omaehtoisesti ja vapaa-ajallaan kaikkien muiden töiden lisäksi.
Vaikka kiire ei ole ainakaan helpottunut mobiiliteknologian myötä ja teknologia myös tuo työasiat vapaa-ajalle entistä enemmän, ei pappien työhyvinvointi vaikuta tästä kuitenkaan kärsivän. Päinvastoin, mobiiliteknologiaa paremmin hallitsevat ja enemmän käyttävät papit voivat tutkimuksen valossa paremmin työssään kun mobiiliteknologiaa huonosti hallitsevat ja vähän käyttävät papit. Tämän tutkimuksen puitteissa ei syitä tähän voida selvittää, mutta syyt saattavat olla moninaiset. On mahdollista, että mobiiliteknologian mukanaan tuomat hyödyt ovat siinä määrin suuria, että ne voittavat mobiiliteknologian haittapuolet, jolloin työhyvinvointi pysyy vielä tasapainossa. Toisaalta on myös mahdollista, että mobiiliteknologia nykyisessä muodossaan on sen verran tuore ilmiö, että sen vaikutukset työhyvinvoinnille eivät heijastu vielä tarpeeksi nykyiseen tilanteeseen. Voi olla, että esimerkiksi kymmenen vuoden päästä lisääntynyt kiire näkyy negatiivisesti pappien työhyvinvoinnissa, mikäli mobiiliteknologian haittapuolia ei ole pystytty ehkäisemään.
Mobiiliteknologian tuoma tehokkuus ei tule kuitenkaan täysin ehdoitta. Mikäli henkilö ei hallitse mobiiliteknologiaa tarpeeksi hyvin, ei se välttämättä tuo tarpeeksi lisää tehokkuutta, niin että hyödyt peittäisivät haitat. Ne papeista, jotka ovat kriittisimpiä mobiiliteknologian käyttöä kohtaan, olivat usein myös niitä, jotka eivät sitä oikein osanneetkaan käyttää. Tämä on toisaalta täysin ymmärrettävää, mutta jos otetaan huomioon mobiiliteknologian potentiaaliset hyödyt, voi olla vaikea oikeuttaa teknologian käyttämättä ja opettelematta jättäminen. Suurinta osaa heistä, jotka eivät hallitse mobiiliteknologian käyttöä erityisen hyvin, kiinnostaisi kyllä oppia tavalla tai toisella. Helpointa olisi, että mobiiliteknologian käyttö olisi luonnollisempaa, mutta koulutukset ovat teknologian nopeasti muuttuvassa ympäristössä haastavia ja kalliita. Merkittävää muutosta ei välttämättä nähdä ennen sukupolvenvaihdosta.
Mobiiliteknologian hyödyntäminen ja sen haasteet
Papit käyttävät mobiiliteknologiaa hyödykseen työssään vaihtelevasti. Mobiiliteknologiaa ahkerasti ja monipuolisesti työssään käyttävät ovat edelleen suhteellisen pieni vähemmistö. Kuitenkin selkeä valtaosa papeista hyödyntää mobiiliteknologiaa työssään eri tavoilla. Suurimmalla osalla vastaajista oli kokemusta mobiiliteknologian käytöstä erityisesti työtehtävien valmistelussa ja tiedon haussa. Vaikuttaa siltä, että ainakin tässä kohtaa moni pappi ei ole erityisen hyvin tietoinen kaikista mobiiliteknologian tuomista mahdollisuuksista. Vaihtoehtoisesti mobiiliteknologian potentiaali on tiedossa, mutta työnantajien tarjoamien laitteiden puutteessa niitä on hankala hyödyntää. Papit itse vaikuttavat seurakuntaa varautuneemmilta mobiiliteknologian käyttöön hengellisessä työssä.
Mobiiliteknologian käyttöönottaminen ei vaadi vaivannäköä vain työntekijältä, vaan myös työantajalta. Seurakuntien tulisi ehkä pohtia sitä, antavatko paikalliset puitteet hyvät mahdollisuudet mobiiliteknologian valjastamiseen. Matalimmalla tasolla on tietysti se, että työntekijöillä on laitteet. Monissa seurakunnissa pappi saa kyllä käyttöönsä älypuhelimen, mutta esimerkiksi tablettien saaminen työnantajalta on harvinaista. Jos mobiiliteknologian käyttö ei ole ennestään tuttua, ei pelkkä laite tosin riitä, vaan tarvitaan myös koulutusta. Mobiiliteknologian käyttöä ei toisaalta edistä se, jos seurakunnan sisäinen verkko on täysin kiinteän yhteyden varassa, eikä virastolla pääse mobiililaitteella internetiin langattomasti − ellei sitten käytä esimerkiksi puhelimen datayhteyttä. Samaan aikaan on mahdollista, että seurakunnilla ei välttämättä ole riittävästi kiinteitä työpisteitäkään kaikille työntekijöille. Tämä kannustaa töiden viemistä kotiin, joka tuo mukanaan omat ongelmansa pappien työajan hallinnan kannalta.
Papin työajattoman työn yhtenä tyypillisenä erityispiirteenä voidaan nähdä työajan sirpaloituminen moneen osaan. Vaikka mobiiliteknologia ei välttämättä vähennäkään kiirettä tai edes auta luppoaikojen merkittävässä hyödyntämisessä vapaa-aikana, voi se kuitenkin auttaa saamaan mahdollisimman paljon irti nykyisestä tilanteesta, jonka kanssa papin on kuitenkin pakko elää.
Kirjoittaja Otso Järvi on TM, jonka yleisen käytännöllisen teologian alaan kuuluva pro gradu -tutkielma ”Mobiiliteknologia kannattelemassa papin iettä? Pappien työajan hallinta mobiiliteknologian maailmassa” hyväksyttiin Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa toukokuussa 2015. Tutkielma on luettavissa E-thesis -palvelussa.
Kirjallisuutta:
Niemelä, Kati: Kutsumusta, auttamista ja itsensä toteuttamista. Pappien ja kanttorien suhde työhön, työhyvinvointi ja suhtautuminen ajankohtaisiin kysymyksiin Kirkon akateemisten kyselyssä 2014. Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 38. 2014.