| Pekka Rautio |

Suomalaisessa islamin opetuksessa rakennetaan suomalaista muslimi-identiteettiä. Väitös Helsingin yliopistossa 30.5.

TM Inkeri Rissasen väitöstutkimuksessa analysoidaan suomalaista islamin uskonnonopetusta. Tutkimus tuo esille, että suomalaisen oman uskonnonopetusmallin avulla voidaan pyrkiä niihin tavoitteisiin, joita Euroopassa uskonnonopetukselle yleisesti asetetaan. Väitöksen mukaan erityisesti vähemmistöt näyttävät hyötyvän mahdollisuudesta käsitellä identiteetin ja erilaisuuden kohtaamisen teemoja oman tradition kautta ja vähemmistönä elämisen erityiskysymyksiin kytkien.

Rissanen on selvittänyt, miten oppilaiden uskonnollisen identiteetin kehittymistä tuetaan islamin uskonnonopetuksessa. Lisäksi hän tarkastelee, kuinka oppilaat käsittelevät sekä kohtaavat uskonnollista ja kulttuurista erilaisuutta, ja minkälaiset ideologiset vaikutteet ovat muokanneet oppilaiden käsitystä erilaisuudesta ja suvaitsevaisuudesta.

− Islamin uskonnonopetuksessa suvaitsevaisuuteen kasvatettiin uskonnon kautta. Liberaaleja arvoja tulkittiin islamilaisessa viitekehyksessä ja oppilaille opetettiin, että hyvä muslimi on myös hyvä kansalainen, Rissanen toteaa.

Tutkimuksessa oppilaiden tavat käsitellä erilaisuutta ja suvaitsevaisuutta paljastivat, että uskontojen välisen erilaisuuden, uskontojen sisäisen erilaisuuden ja kulttuurisen erilaisuuden kohtaamiseen liittyvät haasteet ovat erilaisia ja vaativat tasapainottelua erilaisista viitekehyksistä tulevien suvaitsevaisuuskäsitysten kesken.

Sekä opettajat että oppilaat neuvottelivat islamilaisen tradition ja liberaalien arvojen välillä. Liberaaleja koulutuksellisia arvoja käsiteltiin islamilaisessa viitekehyksessä ja islamilaista traditiota suhteessa tämänhetkiseen yhteiskunnalliseen kontekstiin.

− Näissä neuvotteluissa islamin opetus toimi tilana, jossa rakennettiin suomalaista muslimi-identiteettiä, edistettiin rauhallisen ja oikeudenmukaisen monikulttuurisen yhteiskunnan kehitystä sekä tuettiin muslimioppilaiden integraatiota suomalaiseen yhteiskuntaan, Rissanen tiivistää.

− Kokonaisuudessaan uskonnon opettajilla on merkittävä rooli uskonnollisten traditioiden sekä uskonnon ja kansalaisuuden välisen suhteen tulkitsijoina. He ovat uskontopoliittisia toimijoita ja vaikuttajia, joiden vastuullinen tehtävä edellyttää kykyä itsereflektioon ja opetuksen lähtökohtien avoimeen tunnustamiseen, Rissanen jatkaa.

Tutkimuksen aineisto kerättiin havainnoimalla islamin opetusta pääkaupunkiseudulla kahdessa yläkoulussa ja yhdessä lukiossa.

Uskonnonpedagogiikan oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus: ”Negotiating identity and tradition in a single-faith religion education: A case study of Islamic education in Finnish schools”, järjestetään 30.5.2014 kello 12 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, Auditorio XII, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Jenny Berglund (Söderntörn University), ja kustoksena on professori Antti Räsänen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Research on religious and spiritual education. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis-palvelussa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/45013

Väittelijän yhteystiedot: Inkeri Rissanen, s-posti: inkeri.rissanen@helsinki.fi

Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/vaitos.htm