Väitöstutkimus koptinkielisestä raamatunkäännöksestä
TM Elina Perttilä väittelee 13.4.2013 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta ”Sahidic 1 Samuel – A Daughter Version of the Septuagint”
Perttilä on tutkinut väitöskirjassaan koptinkielistä 1. Samuelin kirjan käännöstä. Käännöksen pohjatekstinä on ollut Septuaginta eli kreikankielinen käännös alun perin hepreaksi kirjoitetusta kirjasta.
Väitöstutkimus on osa professori Anneli Aejmelaeuksen johtamaa laajempaa tutkimusprojektia 1. Samuelin kirjan tekstiin liittyen. Tutkimuksessa on huomioitu paitsi kaikki säilyneet kreikankieliset käsikirjoitukset, myös tytärkäännökset, joihin koptikin kuuluu.
− Koptilainen käännös on tärkeä sen varhaisen käännösajankohdan takia. Meille säilyneet kreikkalaiset käsikirjoitukset ovat peräisin aikaisintaan 300-luvulta, ja siten myöhäisempiä kuin koptilainen käännös. On siis mahdollista, että koptilaisen tekstin kautta voidaan päästä käsiksi sellaisiin varhaisiin kreikkalaisiin lukutapoihin, jotka ovat heikosti säilyneet tai jopa kokonaan hävinneet kreikkalaisesta käsikirjoitustraditiosta, Perttilä summaa.
Tutkimuksellisesti käännöksen käyttäminen sen alkuperäisen pohjatekstin tarkastelemiseen ei ole kuitenkaan ongelmatonta, päinvastoin.
− Ennen kuin koptilaista tekstiä voidaan käyttää kreikan tekstikritiikissä, täytyy useita mahdollisia ongelmakohtia ottaa huomioon, Perttilä kertaa.
Näistä ensimmäinen on koptilaisen tekstin historia: Kuinka hyvin meille säilyneet käsikirjoitukset ovat säilyttäneet koptilaisen tekstin vuosisatojen ajan? Entä mikä koptilaisista käsikirjoituksista on luotettavin, jos näissä on keskinäisiä eroja?
Toisaalta tutkijaa askarruttaa kysymys käännöstekniikasta: Millainen kääntäjä on ollut suhteessa pohjatekstiinsä? Onko hän kääntänyt vapaasti vai hyvin sanatarkasti? Tai onko hän lisännyt jotain tai jättänyt jotain pois?
Kokonaisuudessaan Perttilän tutkimus osoittaa selvästi, että säilyneet sahidilaiset käsikirjoitukset perustuvat samaan käännökseen kreikasta.
− Säilyneiden käsikirjoitusten väliset erot johtuvat käsin kopioinnista ja sen mukana tulevista muutoksista, toisaalta joidenkin käsikirjoitusten kohdalla tarkoituksellisesta lyhentämisestä ja tekstin tiivistämisestä, Perttilä arvioi.
Vanhan testamentin eksegetiikan oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus järjestetään 13.4.2013 klo 10 Helsingin yliopiston päärakennuksen luentosalissa 12, osoitteessa Fabianinkatu 33.
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii prof. Anne Boud´hors (Institut de recherche et d’histoire des textes, France) ja kustoksena professori Martti Nissinen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.
Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38615
Väittelijän yhteystiedot: Elina Perttilä, s-posti: elina.perttila (at) helsinki.fi
Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/vaitos.htm