Profetia profeetattomana aikana

”Profeetat eivät toimineet Israelin kansan parissa enää Toisen temppelin aikana.”

Tämä on perinteinen näkemys juutalaisesta profetiasta, joka on osoittautumassa uuden tutkimuksen valossa vääräksi. Profetian tutkimuksessa on tapahtunut viime vuosikymmeninä kiinnostava käänne: profetian nähdäänkin jatkuneen Toisen temppelin aikana (515 eKr. – 70 jKr.). Mutta minkälaisena?

Tutkijat muodostavat nyt uutta kuvaa profetiasta, ja myös tämä artikkeli on osa Toisen temppelin aikaisen profetian tutkimusta. Artikkelissani tarkastelen tekstiä nimeltä Hymnien kirja ja sen yhteisöllisiä hymnejä siitä näkökulmasta, mitä ne kertovat profetiasta Toisen temppelin aikana. Hymnien kirjaa tai sen yhteisöllisiä hymnejä ei ole tutkittu aikaisemmin syvällisesti tästä näkökulmasta. Sovellan omassa tutkimuksessani muutamia tuoreita teorioita siitä, miten profetia voidaan määritellä ja millaista profetia oli Toisen temppelin aikana. Lisäksi kysyn, mitä uutta yhteisölliset hymnit tuovat Toisen temppelin ajan profetiatutkimukseen.

Hymnien kirjan yhteisölliset hymnit vahvistavat kuvaa, jonka mukaan Toisen temppelin aikainen profetia oli kirjallinen ilmiö. Näin ei ollut Ensimmäinen temppelin aikana vaan profeetat julistivat sanomaansa suullisesti. Yhteisöllisten hymnien kuvaama profeetta on radikaalisti erilainen kuin esimerkiksi Heprealaisen Raamatun kuvaamat profeetat. Yhteisöllisissä hymneissä profeetan ja viestiä vastaanottavan yhteisön roolit eivät ole selkeästi erillään toisistaan. Vaikka profetia oli erilaista Ensimmäisen ja Toisen temppelin aikana, yhteisöllisten hymnien juutalaiset laulajat ja kuulijat ymmärsivät hymneissä kuvatun ilmiön osana profetian jatkumoa.

Qumranin tekstilöydöt paljastivat aiemmin tuntemattomia tekstejä

Qumranin tekstilöydöt käsittävät yli 900 käsikirjoitusta, jotka paikalliset asukkaat ja tutkijat löysivät vuosina 1947–1956 Kuolleenmeren luoteisrannalla sijaitsevista luolista. Löytyneet käsikirjoitukset voidaan luokitella teksteihin, jotka ovat moderneille lukijoille tuttuja (esim. Mooseksen kirjojen käsikirjoitukset) ja teksteihin, jotka olivat moderneille lukijoille aikaisemmin tuntemattomia. Hymnien kirja on yksi tällaisista aikaisemmin tuntemattomista teksteistä. Vallalla olevan teorian mukaan Qumranin tekstit ovat olleet juutalaisen liikkeen essealaisten tai siitä irtautuneen pienemmän liikkeen omistamia. Vaikka esimerkiksi juutalainen historioitsija Josefus kertoo essealaisista, heistä ei ole aikaisemmin tiedetty paljoakaan.

Hymnien kirja on yksi merkittävimmistä Qumranin tekstilöydöistä

Hymnien kirja on runollinen teos, joka on Qumranin käsikirjoitusten joukossa yksi laajimmista ja parhaiten säilyneistä käsikirjoituksista. Käsikirjoituksesta käytetään lyhennettä 1QH ja se on kopioitu ajalaskun alun taitteessa. Teksti itse lienee kuitenkin syntynyt jo toisella vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua. Käsikirjoitus oli alun perin yli 4,5 metriä pitkä, mutta muun muassa kosteus on tuhonnut käsikirjoituksen alun ja lopun. Vain käsikirjoituksen keskiosa on kohtalaisen hyvin säilynyt mutta muuten käsikirjoitus on fragmentaarinen. Hymnien kirjan hymnit on perinteisesti jaettu kahteen ryhmään, opettajan hymneihin ja yhteisöllisiin hymneihin. Yhteisölliset hymnit ovat saaneet nimensä siitä, että tutkijat ovat nähneet niiden kuvaavan yhteisön eikä vain yhden ihmisen kokemuksia ja ajatuksia. Näin siitäkin huolimatta, että suurin osa yhteisöllisistä hymneistä on kirjoitettu yksikön ensimmäisessä persoonassa. Yhteisölliset hymnit sijaitsevat käsikirjoituksen 1QH alkupäässä (palstat I–IX) ja loppupäässä (palstat XVII–XXVIII).

Monet Hymnien kirjan hymneistä ovat pitkiä ja rakenteeltaan monimutkaisia, minkä vuoksi ne tuskin ovat olleet liturgisia tekstejä. Sen sijaan Hymnien kirjan hymnejä on saatettu lukea yksityisesti ja/tai hymnit on tarkoitettu opetuskäyttöön. Hymnit sisältävät Jumalan ylistämisen lisäksi monia opettavia jaksoja esimerkiksi hengistä, oikeasta ajanlaskusta ja enkelien lankeemuksesta.

Profetia tarkoittaa jumalallisen viestin välittämistä

Laajasti ottaen profetiassa on aina kysymys jumaluuden ja ihmisen välisestä kommunikaatiosta, johon liittyy neljä tekijää: viestin lähettävä jumaluus, viesti, viestin välittäjä eli profeetta ja muut ihmiset, jotka vastaanottavat viestin profeetalta.

Ensimmäisen temppelin aikana viestin välittäminen tarkoitti profeetan suullista julistusta. Heprealaisessa Raamatussa kuvatut profeetat ovat tällaisia julistajia. Toisen temppelin aikana monia opettajia saatettiin pitää jumalallisten salaisuuksien asiantuntijoina ja välittäjinä, mutta heitä ei koskaan kutsuttu profeettaa tarkoittavalla sanalla navi.

Jeremian ja Jesajan kaltaisten profeettojen toiminnan loppuminen ei estänyt jumalallisen tiedon välittämisen eli profetian jatkumista toisenlaisessa muodossa. Qumranin tekstilöydöt paljastavat huikean määrän aikaisemmin tuntematonta juutalaista kirjallisuutta Toisen temppelin ajalta. Siksi ne ovat merkittävä lähdeaineisto, kun tutkitaan sitä, millaista profetia oli Toisen temppelin aikana.

Profetia Toisen temppelin aikana

Vanhan testamentin profeettakirjat saivat lopullisen muotonsa Toisen temppelin aikana. Voidaankin sanoa, että profetia muuttui Toisen temppelin aikana kirjalliseksi ilmiöksi: kirjurit kokosivat profeettojen lausumia yhteen ja tulkitsivat niitä nykytilanteen valossa. Näin kirjurit ottivat profeettojen paikan jumalallisen tiedon välittäjinä ja profetia muuttui suullisesta julistuksesta tekstien kokoamiseksi ja tulkinnaksi. Tekstien tulkinta nähtiin Jumalan inspiroimaksi toiminnaksi eikä vain tavalliseksi kirjurin työksi.

Toisen temppelin ajan profetia voidaan jakaa vähintäänkin kahteen luokkaan: ilmoitettuun viisauteen ja ilmoitukseen perustuvaan eksegeesiin. Ilmoitukseen perustuvalla eksegeesillä tarkoitetaan esimerkiksi Qumranin luolista löytyneitä pešertekstejä, joiden kirjoittajat tulkitsevat uudelleen vanhoja profetioita (esim. Habakukin pešer). Hymnien kirjassa kuvataan ensin mainittua, ilmoitetun viisauden mallia.

Toisen temppelin aikana kolme aikaisemmin erillistä traditiota, viisaus, apokalyptiikka ja profetia, kietoutuvat toisiinsa. Viisauden ja apokalyptiikan yhdistyminen voidaan havaita ilmoitetun viisauden käsitteessä, joka tarkoittaa sitä, että ihmisen saa tietoa Jumalan ilmoituksen avulla. Viime vuosina muutamat tutkijat ovat nähneet, ettei ilmoitetussa viisaudessa ole kysymys ainoastaan viisaustradition ja apokalyptisen tradition yhdistymisestä vaan viisauden saaminen ilmoituksen avulla ja sen välittäminen eteenpäin oli profeetallista toimintaa.

Jumalan viesti Hymnien kirjan yhteisöllisissä hymneissä

Profetian neljän osatekijän tunnistaminen yhteisöllisissä hymneissä ei ole yksinkertaista. Vain viestin välittävä jumaluus on helppo identifioida hymneistä. Tämä jumaluus on juutalaisten Jumala, joka on Luoja ja lain antaja. Sen sijaan kysymykset profeetan identiteetistä, viestin sisällöstä ja viestin vastaanottavasta yhteisöstä ovat vaikeampia. Aloitan näiden näkökulmien tarkastelun Jumalan lähettämän viestin sisällöstä.

Toisen temppelin ajan profetian muoto, ilmoitettu viisaus, tarkoittaa jumalallisen tiedon vastaanottamista ilmestyksen avulla. Yhteisöllisissä hymneissä psalmisti kuvaa saamaansa viestiä kertomalla saaneensa Jumalalta tietoa, viisautta ja ymmärrystä. Viisaus ei ole arkikokemuksesta saatua ymmärrystä kuten esimerkiksi Sananlaskujen kirjassa, vaan Jumalan paljastaa psalmistille salaista tietoa.

Tyypillinen tapa kuvata profetiaa yhteisöllisissä hymneissä on seuraavanlainen:

18 [Min]ä kiitän Sinua, Jumalani,
minä ylistän Sinua, kallioni,
kun olet tehnyt ihmeitä […]
19 […] sillä neuvonpidossa Sinä olet saattanut tietooni totuuden,
[ihmeellisistä] salaisuu[ksista opastit minua,
ja opetit ymmärtämään ihmeitäsi,]
20 [kätketyt] asiat Sinä paljastit minulle. (1QH XIX, 18–20)

Rivillä 20 psalmisti kertoo, että Jumala on paljastanut hänellä ”kätketyt asiat”. Hymnien kirjassa ei eksplisiittisesti kerrota, mitä nämä kätketyt asiat ovat. Sen sijaan Damaskon kirjassa (CD) kätketyt asiat luetellaan. Ne ovat sapatti, laki, juhlat ja kaikki mitä Jumala haluaa. Kätketyt asiat viittaavat siihen, että Jumala on antanut psalmistille oikean tulkinnan juutalaisesta laista. Yhteisölliset hymnit kuvaavat esimerkiksi ajanlaskua, henkiä ja luomista, jotka ovat todennäköisesti osa salaista tietoa. Näin ollen yhteisölliset hymnit eivät ainoastaan kuvaa profetiaa vaan ovat osa sitä paljastamalla salaista tietoa. Myös yhteisölliset hymnit kuvaavat profetian muuttumista Toisen temppelin aikana suullisesta julistuksesta kirjalliseksi ilmiöksi.

Profeetan ja yhteisön roolit sekoittuvat

Kuka voi yhteisöllisten hymnien mukaan vastaanottaa jumalallista tietoa? Eräissä profetiaa kuvaavissa teksteissä tieto ja henki liittyvät niin oleellisesti toisiinsa, että Jumalan hengen saanut henkilö on yhtä kuin profeetta.Tieto ja henki ovat molemmat keskeisiä tekijöitä profetiassa. Koska myös monissa yhteisöllisissä hymneissä jumalallisen tiedon saajaa kuvataan henkilöksi, jolle Jumala on antanut henkensä, voidaan hymnien puhujaa kutsua profeetaksi.

On merkittävää, ettei yhteisöllisissä hymneissä mainita, että Jumala antaisi henkensä vain harvoille valituille. Sen sijaan hymnien ”minä” vaikuttaa ihmiseltä, johon monet Qumranin liikkeen jäsenet olisivat voineet samastua: Hengen vastaanottanut henkilö on oikeamielinen ihminen, joka noudattaa Jumalan käskyjä (1QH VI,19–23). Tieto saa ihmisen pysymään liitossa Jumalan kanssa ja astumaan yhteisöön (1QH VI, 28–33; 1QS I,2–9). Yhteisöllisissä hymneissä käytetään toisinaan myös monikon ensimmäistä persoonaa, mikä osoittaa sen, että myös yhteisöllisissä hymneissä puhuvaan ”minään” on todennäköisesti samaistunut laajempi joukko ihmisiä. Yhteisölliset hymnit tarjoavat uudenlaisen kuvan profeetan roolista. Hymnien mukaan profeetan roolia eivät kanna vain harvat erityistapaukset vaan koko yhteisö.

Tätä teoriaa vastaan puhuu kuitenkin rivin XX,15 teksti, jossa hymnin puhuja paljastaa olevansa viisauden opettaja. Viisauden opettajan roolia kuvataan esimerkiksi tekstissä nimeltä Yhdyskuntasääntö (1QS), jonka mukaan viisauden opettajan tehtävä oli opettaa yhteisön jäsenille salaista tietoa. On kuitenkin todennäköisempää, että useimmiten yhteisöllisissä hymneissä viitataan laajempaan yhteisöön, sillä hymneissä puhuvan ”minän” kuvaus on niin yleisluontoinen; jopa hymnissä, jossa minä paljastetaan viisauden opettajaksi.

Yhdyskuntasäännössä opetetaan, että kaikki totuuden lapset voivat ottaa vastaan Jumalan paljastaman tiedon. On hyvin todennäköistä, että yhteisöllisten hymnien ajatus on samanlainen. Koska Qumranin liikkeessä toimi viisauden opettajia, joiden tehtävä oli opettaa yhteisön jäseniä, on tiedon täytynyt lopulta tullut koko yhteisön osaksi.

Siihen, että laajempi yhteisö olisi ottanut profeetan roolin, viittaa myös yhteisöllisissä hymneissä esiintyvä profetiaan viittaava terminologia. Yhteisöllisissä hymneissä esiintyy termejä, joista osa tunnetaan myös Heprealaisesta Raamatusta, jossa termit viittaavat profetiaan. Yhteisöllisissä hymneissä esiintyviä termejä ovat esimerkiksi neuvosto, palvelijasi, ennusmerkin miehet ja ihmiset, jotka ovat vastaanottaneet näkysi.Profetiaa kuvaavaa terminologiaa käytetään yhteisöllisissä hymneissä kuvaamaan koko yhteisöä eikä vain yksittäisiä profeettoja.

Johtopäätökset

Yhteisölliset hymnit kuvaavat Toisen temppelin ajalle tyypillistä profetian muotoa ilmoitettua viisautta sekä jumalallisen hengen ja tiedon vastaanottanutta henkilöä. Tiedon vastaanottamista ja tiedon vastaanottanutta henkilöä kuvataan käyttämällä profetiaan viittaavaa terminologiaa. Eräät yhteisölliset hymnit myös paljastavat tietoa esimerkiksi henkien merkityksestä. Yhteisöllisten hymnien valossa vaikuttaa siltä, että ilmoitettu viisaus on sekä yhteisöllisten hymnien varhaisten käyttäjien että nykytutkijoiden silmissä osa profetia nimistä ilmiötä.

Kirjoittaja Katri Antin on teologian ylioppilas, jonka Uuden testamentin alaan kuuluva pro gradu -tutkielma ”Ihmeellisistä salaisuuksista opastit minua”. Johdatus Hymnien kirjan (1QH) yhteisöllisiin hymneihin ja hymnien käännös hyväksyttiin Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa syyskuussa 2010.

Tutkielma on luettavissa sähköisenä E-thesis -palvelussa osoitteessa http://helda.helsinki.fi/handle/10138/23694

Kirjallisuutta

Antin, Katri: ”Ihmeellisistä salaisuuksista opastit minua”. Johdatus Hymnien kirjan (1QH) yhteisöllisiin hymneihin ja hymnien käännös. HYTTK. 2010.

Jassen, Alex P.: Mediating the Divine: Prophecy and Revelation in the Dead Sea Scrolls and Second TempleJudaism. Leiden, 2007.

Jokiranta, Jutta (toim.): Aarre saviastioissa. Qumranin tekstit avautuvat. Helsinki, 2009.

Nissinen, Martti: What is Prophecy? – JSOTSup 378. Toim. Claudia V. Camp et al. Lontoo, 2004. 17–37.

Sollamo, Raija (toim.): Qumranin kirjasto. Valikoima teoksia. Uudistettu painos. Painossa.

Stegemann, Hartmut, Schuller Eileen & Newsom, Carol: DJD XL. 1QHodayot^a with Incorporation of 1QHodayot^b and 4QHodayot^a-f. Qumran Cave 1, III. Oxford, 2009.