Naisten pukeutumisen uudistus adventtijulistaja Ellen Whiten (1827–1915) profeetallisessa terveysopetuksessa

Seitsemännen päivän adventtikirkon johtohahmo Ellen White koki nähneensä kesäkuussa 1863 terveyttä käsittelevän näyn. Whiten mukaan tässä näyssä Jumala ilmoitti hänelle, että ihmisen uskonnollinen velvollisuus oli noudattaa terveellisiä elämäntapoja. Naisten oli lisäksi unohdettava muoti ja pukeuduttava uudenlaiseen asuun.

White oli 1800-luvun Yhdysvaltojen tärkeimpiä naispuolisia uskonnollisia auktoriteetteja. Hän toimi kiertelevänä saarnaajana noin 70 vuoden ajan ja laati yli 40 teosta ja 5000 lehtikirjoitusta. Tässä artikkelissa esittelen Whiten vuosina 1866–1877 toteuttamaa kampanjaa naisten pukeutumisen uudistamiseksi. Tarkastelen, miksi naisten oli luovuttava muodikkaasta puvusta, johon kuuluivat korsetti, leveä vanne sekä monta kerrosta maata viistävää kangasta. Pohdin myös, miksi White halusi, että naiset käyttivät muodikkaan puvun sijaan muutaman tuuman maanpinnan yläpuolelle ulottuvaa hametta, jonka alle puettiin pitkät housut. Lähteenäni käytän artikkeleita, jotka White julkaisi puku-uudistuksensa aikana adventistien terveyslehdessä, Health Reformerissa.

White uskoi, että uusi asu oli korvaamaton naisen terveyden kannalta. Hyvä terveys oli naiselle tärkeää, sillä White tulkitsi Charles Darwinin (1809–1882) evoluutioteorian innoittamana, että esimerkiksi korsetilla kehonsa pilannut nainen siirsi tuhoutuneen terveytensä lapsilleen. Lasten oli pysyttävä terveinä sekä oman että Yhdysvaltojen tulevaisuuden vuoksi. White julisti, että mikäli äidit eivät onnistuneet kasvattamaan terveitä lapsia, Jumala tuomitsisi heidät ja saattaisi myös syöstä kadotukseen koko amerikkalaisen kansakunnan.

Ellen White osana laajempaa amerikkalaista terveysliikettä

Ellen Whiten puku-uudistuksen taustalla oli 1830-luvulla syntynyt terveysinnostus. Amerikkalaiset terveysliikkeet syntyivät koillisrannikon suurkaupungeissa, joissa nopea teollinen kasvu oli johtanut terveysongelmiin: kadut olivat saastaisia, taudit levisivät ahtaissa kortteleissa ja ruoka oli huonoa. Terveysopettajat uskoivat kuitenkin optimistisesti valistusajattelun hengessä, että ongelmat olivat ratkaistavissa. Myös Yhdysvaltojen toinen suuri herätys noin vuosina 1800–1830 innosti terveysjulistajia. Evankelistat saarnasivat, että lopun ajan alkavat, kun yhteiskunta on synnitön. Terveysopettajat ymmärsivät, että yhteiskunta on täydellisen hyvä, kun sen jäsenet ovat terveitä.

Huono terveys oli ennen kaikkea naisten ongelma. Vallitseva kulttuuri ihannoi naisen heikkoutta, ja sairaan naisen ymmärrettiin alistuvan nöyrästi Jumalan tahtoon. Kärsimyksen ihailu kulminoitui 1850-luvulla muotiin tulleeseen asuun, jossa naisen oli lähes mahdotonta liikkua ja hengittää. Terveysopettajien mukaan nainen ei voinut täyttää Jumalan tahtoa kärsimällä. Sen sijaan he julistivat, että Jumala oli tarkoittanut ihmisen terveeksi, ja siksi sairaus oli synti Jumalaa vastaan. Naiset saattoivat pysyä terveinä, kun he valitsivat muodin sijaan terveellisen tavan pukeutua.

Terveys ja uskonto kietoutuivat yhteen myös Whiten elämässä. Hän kuului nuorena saarnaaja William Millerin (1782–1849) liikkeeseen, jonka jäsenet uskoivat maailmanlopun koittavan joko vuonna 1843 tai 1844. Lopun aikojen odotus säilyi Adventtikirkossa, jota White oli perustamassa Millerin liikkeen entisistä jäsenistä vuonna 1863. Sekä Millerin liikkeen että Adventtikirkon johto oli kiinnostunut terveysjulistajien ajatuksista, ja White omaksui terveyden kysymykset osaksi opetustaan vuonna 1863. Ensimmäisen pukeutumista käsittelevän artikkelinsa hän julkaisi Health Reformerissa vuonna 1866. Adventistit eivät koskaan omaksuneet täysin Whiten puku-uudistusta. Hänen viimeinen artikkelinsa muodin vaaroista ilmestyi vuonna 1877.

Uusi puku takaa naisen terveyden

Ellen White halusi naisten luopuvan muodista terveytensä vuoksi. Erityisesti hän kritisoi korsettia, jonka tarkoitus oli muovata vartalo tiimalasin muotoiseksi, sillä hän uskoi sen vaurioittavan naisen luonnollista muotoa. White kertookin varoittavan esimerkin tytöstä, joka valitti kaulassaan olevaa kasvainta. Lääkärin tutkimuksissa paljastui, että kasvain oli tytön keuhko. Sisäelin oli siirtynyt ylös kaulaan liian tiukalle kiristetyn korsetin seurauksena. Whiten mukaan onnettomuutta ei olisi tapahtunut, jos tyttö olisi käyttänyt väljempää asua.

Korsetti oli Whiten mukaan tuhoisa myös naisen luustolle. Hän kertoo tunteneensa monia naisia, jotka olivat itsepäisesti käyttäneet korsettia, vaikka se esti heidän lantionsa kehityksen. Lopulta naiset olivat kuolleet lapsivuoteeseen, sillä heidän lantionsa luut olivat jääneet liian kapeiksi synnytykseen.

White arvosteli myös muodikasta pitkää helmaa ja luusta tai metallista valmistettua, jopa seitsemän kilon painoista vannetta, jotka tekivät liikkumisesta vaikeaa. Liikuntakyvyn säilyttäminen oli Whiten mukaan tärkeää, jotta naisen ei tarvinnut istua velttona sisällä ja hengittää tunkkaista ilmaa. White uskoi, että esimerkiksi ratsastaminen tai kävely raittiissa ulkoilmassa ylläpitivät naisen terveyttä ja antoivat hänen kalpeille kasvoilleen terveen värin. Housuihin ja lyhyeen helmaan pukeutunut nainen saattoi liikkua helposti ulkona säällä kuin säällä kastelematta helmojaan.

Terveellinen pukeutuminen johtaa hyvien piirteiden periytymiseen

Ellen Whiten mukaan naisen oli pysyttävä terveenä, jotta hän voisi huolehtia jälkikasvunsa terveydestä. Käsitystään naisen tehtävästä hän perusteli muiden terveysopettajien tapaan tieteen avulla. Erityisesti White kiinnostui evoluutioteoriasta: naisen oli pukeuduttava oikein, jotta hän saattoi säilyttää terveytensä ja siirtää lapselleen hyvät fyysiset ominaisuudet.

Tulkintani mukaan White oli huolissaan korsetin vaikutuksista naisen ruumiinrakenteeseen, sillä hän uskoi, että äidin keho vaikutti myös lapsen kehon muotoutumiseen. Mikäli äiti siirsi korsetin tuhoaman lantionsa tyttärelleen jo ennen hänen syntymäänsä, myös tyttären vartalon mittasuhteet vääristyivät. Siten hänen lantionsa jäi liian kapeaksi, eikä hän välttämättä kyennyt synnyttämään omia lapsia.

Perinnöllisyysteoriat näkyvät myös Whiten imettämistä koskevissa käsityksissä. White korosti, ettei äiti saanut pilata rintojaan muodilla, sillä mikäli äiti ei kyennyt imettämään, hänen lapsensa terveys oli vaarassa. Terveysopettajat uskoivat, että nainen siirsi lapseen fyysiset ja henkiset ominaisuutensa rintamaidon välityksellä. Jos äiti joutui palkkaamaan ulkopuolisen imettäjän, hän ei voinut olla varma lapsensa turvallisuudesta. White korostikin, että mikäli äiti ei kyennyt imettämään, hänen oli turvauduttava vieraan naisen sijaan terveen lehmän maitoon.

Whiten mukaan perinnöllisyys tarkoitti myös käytösmallien siirtymistä. Siten hyvin pukeutuva äiti opetti myös lapsensa käyttämään terveellisiä vaatteita. Toisaalta on ristiriitaista, että White ajatteli lapsen perivän äitinsä piirteet seuraamalla hänen tapojaan, sillä Darwin itse uskoi ominaisuuksien siirtyvän vain fyysisen yhteyden myötä. White ei todennäköisesti halunnut hyväksyä, ettei äiti kyennyt vaikuttamaan lapsensa terveyteen enää imetysajan jälkeen, sillä 1800-luvun Yhdysvalloissa lapsikuolleisuus oli suuri.

Terveellisesti pukeutunut äiti pelastuksen välikappaleena

Tulkitsen, että Ellen Whiten puku-uudistus perustui Millerin liikkeen sekä Adventtikirkon uskoon, että maailma eli viimeisiä aikojaan. Äidin terveys oli siten tärkeää sekä lapsen että koko amerikkalaisen yhteiskunnan pelastumisen kannalta.

Whiten ajattelun taustalla voidaan erottaa toisen suuren herätyksen aikana yleistynyt käsitys, jonka mukaan hyvä moraali oli pelastuksen ehto. Whiten mukaan terveys oli puolestaan moraalisen toiminnan ehto. Näkemystään White perusteli frenologialla, joka oli 1800-luvun terveysopettajien suosima teoria kehon ja mielen suhteesta. Frenologian mukaan epäterveelliset tavat aktivoivat aivojen alaosissa ihmisen eläimellisiä piirteitä, kuten himoa, säätelevät osat. Sen sijaan terveelliset elämäntavat aktivoivat aivojen yläosia, joissa sijaitsivat ihmisen moraaliset ominaisuudet.

Äiti saattoi siis pelastaa lapsensa, jos hän onnistui siirtämään terveet piirteensä eteenpäin. Mikäli lapsen terveys kuitenkin tuhoutui kohdussa tai imettämisen aikana, lapsi ei Whiten mukaan kyennyt moraaliseen elämään. Lapsi, jonka eläimelliset intohimot olivat heränneet, seurasi ainoastaan halujaan. Hän saattoi sortua esimerkiksi liharuokiin, mikä puolestaan johti yhä pahempiin synteihin, kuten tupakointiin. Tupakoinnista lapsi taas jatkoi alkoholin juomiseen, mikä sumensi lopullisesti hänen kykynsä Jumalan tahdon kuuntelemiseen.

Whiten mukaan äidillä oli mahdollisuus pelastaa etenkin tyttärensä näyttämällä pukeutumisellaan hyvää esimerkkiä. Mikäli äiti kuitenkin antoi tyttärensä pukeutua muodikkaaseen asuun, hänen moraalinsa oli vaarassa etenkin talvisin. Silkkisukat ja ohuet kengät saivat tytön jalat palelemaan. Sen vuoksi hänen verensä pakeni kehon keskiosiin, jossa se puolestaan kuumeni liikaa muodikkaan puhvin vuoksi. Virratessaan aivoihin kuuma veri aktivoi tytön aivojen alemmat osat.

White uskoi, että lasten terveys ja moraali olivat lopulta kohtalokkaita koko yhteiskunnan moraalin kannalta. Pojat säätäisivät tulevaisuudessa lait, ja tytöt synnyttäisivät aikuisiksi kasvettuaan uusia kansalaisia. Yhteiskunnan moraalin korkea taso oli Whiten mukaan koko amerikkalaisen kansakunnan pelastuksen ehto. Käsitystään hän perusteli Raamatun kertomuksilla. Whiten mukaan Jumala tuhosi Nooan ajan ihmiset heidän moraalittomuutensa vuoksi. Lisäksi Jumala antoi tulen sataa Sodomaan ja Gomorraan, sillä niiden asukkaiden tavat olivat rappeutuneet.

Kirjoittaja Auli Saarsalmi on teologian ylioppilas, jonka yleisen kirkkohistorian alaan kuuluva pro gradu -tutkielma ”Mothers, your’s is a sacred work!” – Naiskysymys adventistijulistaja Ellen White profeetallisessa terveysopetuksessa vuosina 1866–1878 hyväksyttiin Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa syyskuussa 2010.

Pro gradu -tutkielma on luettavissa e-thesis -palvelussa osoitteessa http://www.doria.fi/handle/10024/66167.

Kirjallisuutta

Ellen G. White Estate – http://www.ellengwhiteestate.org/

Seventh-day Adventist Church – http://www.adventist.org/

Cogan, Frances B.: All-American Girl. The Ideal of Real Womanhood in Mid-Nineteenth-Century America. Athens, Georgia, 1989.

Fischer, Gayle V.: Pantaloons & Power. A Nineteenth-century Dress Reform in the United States. Kent, Ohio, 2001.

Kesselman, Amy: The ”Freedom Suit”. Feminism and Dress Reform in the United States, 1848–1875. Gender and Society 5(4), 495–510. 1991

Moranz, Regina Markel: Making Woman Modern. Middle-Class Women and Health Reform in Nineteenth-Century America. –Women and Health in America. Madison, Wisconsin: The University of Wisconsin Press. 1984.

Numbers, Ronald L.: Prophetess of Health. A Study of Ellen G. White. Third edition. Grand Rabits, Michigan, 2008.

Verbrugge, Martha: Able-Bodied Womanhood. Personal Health and Social Change in Nineteenth-Century Boston. New York, 1988.