Pro gradu -tutkielma: Älykkään suunnittelun teoria mukailee ihmisen intuitiivista arkiajattelua
Kreationismi eli luomisoppi on käsitys siitä, että yliluonnollinen toimija on luonut maailman. Käsitys on yleinen eri uskontoperinteissä ympäri maailmaa. Kreationistisen käsityksen omaksuneet ihmiset suhtautuvat usein epäilevästi tieteelliseen evoluutioteoriaan, jossa elämän ja lajien synty selitetään ilman yliluonnollisen toimijan vaikutusta.
Viimeisimmät evoluutioteorian omaksumista ja ymmärrystä tarkastelleet tutkimukset osoittavat, että kreationistisia käsityksiä löytääkseen ei kuitenkaan tarvitse haastatella eri uskontokuntien edustajia. Ihmiset nimittäin ilmentävät luontoon kohdistuvassa ajattelussaan varsin yleisesti kreationistisia käsityksiä riippumatta uskonnollisesta vakaumuksestaan.
Onko mahdollista, että kreationistinen ajattelu on ihmisille jollain tavalla tieteellistä päättelyä edellyttävää evoluutioteorian ymmärrystä vaivattomampaa ja helpompaa – kognitiivisesti luonnollisempaa? Esimerkiksi uuskreationistisessa älykkään suunnittelun (Intelligent Design) teoriassa voidaan tunnistaa monia ihmisen intuitiivista arkiajattelua, kuten kansanomaista psykologiaa ja biologiaa, mukailevia ajatuskokonaisuuksia.
(Uus)kreationistisessa älykkään suunnittelun teoriassa ei puhuta Jumalasta tai luomisesta
1990-luvun lopulla Yhdysvalloissa muodostetun älykkään suunnittelun teorian mukaan luonnossa havaittava monimutkaisuus on älykkään suunnittelun seurausta – eliöt ovat älykkään suunnittelijan suunnittelemia. Teoriassa ei siis puhuta Jumalasta tai luomisesta, minkä takia teoria ei ole sen kannattajien mukaan uskonnollinen eikä sen omaksuminen edellytä uskoa Jumalaan tai ihmeisiin.
Lähemmin tarkasteltuna älykkään suunnittelun teorian yhteys (kristillisiin) kreationistisiin edeltäjiinsä on kuitenkin selkeä ja perusteltu.
Kolmijakoinen suhde evoluutioteoriaan
Älykkään suunnittelun teoriassa evoluutioteoriaa tarkastellaan hyväksyvän, kielteisen ja lisäyksiä edellyttävän näkökulman kautta. Mikroevoluutio eli lajien sisäinen polveutuminen hyväksytään eliöiden muuntumisen mekanismina. Jokaisella eliöllä on älykkään suunnittelun teorian mukaan oma ruumiin perusmalli, joka ei voi muuttua toisenlaiseksi. Tästä seuraa, että makroevoluutio eli lajien muuntuminen toisenlaisiksi lajeiksi kielletään älykkään suunnittelun teoriassa täysin.
Esimerkiksi aukot fossiiliaineistossa tulee tulkita todellisina aukkoina erilaisten eliölajien välillä. Tällöin esimerkiksi evoluutiobiologinen oletus lintujen polveutumisesta matelijoista kaatuu älykkään suunnittelun teorian mukaan siihen, että fossiiliaineistossa ei ole olemassa eliöitä, joilla olisi osittain suomuista kehittyneet sulat. Kieltäessään lajiutumisen mahdollisuuden älykkään suunnittelun teorian kanta luonnonvalintaan on kielteinen.
Keskeinen lisäys suhteessa evoluutioteoriaan muodostetaan argumentoimalla erilaiset luonnon eliöt suunnitelleen suunnittelijan puolesta. Älykkään suunnittelun teorian mukaan eliöiden erilaiset piirteet ja ominaisuudet, kuten lintujen siivet, ovat suunnittelun kautta olleet eliöissä täysin valmiina.
Esimerkiksi erään älykkään suunnittelun teorian pääteoreetikon, Michael J. Behen, mukaan eliöiden osat, kuten bakteerin siima, ilmenevät liian monimutkaisina ja ihmisen suunnittelemia koneita muistuttavina ollakseen kehittyneet evolutiivisen polveutumisprosessin seurauksena. Behen mukaan erityisesti solutasolla havaittavan ”palautumattoman monimutkaisuuden” lisäksi myös eliöissä ja eliöiden toiminnoissa, kuten lentämisessä ja näkemisessä havaittava ”osien tarkoituksenmukainen järjestely” on empiirinen ja tieteellinen todiste suunnittelun olemassaolosta. Varmuus havainnon erehtymättömyydestä muodostetaan intuitiivisesti.
Kansanomainen psykologia vaikuttaa ihmiselämässä kaikkeen
Kansanomaisella psykologialla viitataan ihmisten intuitiiviseen arkiajatteluun toimijoista. Tämä tarkoittaa spontaania ja automaattista ymmärrystä päämäärähakuisesta toiminnasta sekä toimijoiden vuorovaikutuksesta toisten toimijoiden kanssa. Keskeinen kansanomaisen psykologian mukainen ajattelun piirre on mielen teoria eli oletus siitä, että toisilla toimijoilla on mieli. Myös teleo-intentionaalinen ajattelu eli käsitys siitä, että asian tarkoitus ja päämäärä on jonkin toimijan sille asettamaa, lukeutuu kansanomaisen psykologian piiriin.
Esimerkiksi aikuiset määrittelevät ja kategorisoivat esineet pääasiassa sen mukaan, minkä tarkoituksen he olettavat esineen suunnittelijan esineelle tarkoittaneen. Tämän lisäksi myös biologisia eliöitä tai eliöiden osia (kuten korva tai jalka) tulkitaan usein siten, että jokin toimija on tehnyt ne alun perin jotakin tarkoitusta varten. Kansanomaisen psykologian voidaankin ymmärtää vaikuttavan ihmiselämässä kaikkeen. Ihmiset havaitsevat läpi elämänsä toimijuutta herkästi ja automaattisesti. Käytämme toimijuuteen perustuvia selityksiä aina, kun se vain on mahdollista.
Kansanomainen biologia: ihmisten intuitiivinen tapa käsittää luonto
Kansanomaiseksi biologiaksi kutsutaan ihmisten intuitiivista tapaa käsittää luonto. Esimerkiksi maanosasta riippumatta ihmisten tapa luokitella eliöt tiettyihin hierarkiasuhteisiin on hyvin samanlainen. Me osaamme esimerkiksi nimetä helposti eläimet ja kasvit niin sanottuihin yleislajeihin, kuten koivu, koira, hevonen, pöllö. Yleinen arkiajattelun piirre ja yleislajin luokitteluperuste on olettaa, että tiettyyn yleislajiin kuuluvat yksilöt jakavat keskenään samanlaisen perimmäisen luonteen eli essentian. Sen takia yksilöt kehittyvät tietyn näköisiksi ja tietyllä tavalla käyttäytyviksi olennoiksi, jotka suosivat tietynlaista elinympäristöä.
Esimerkiksi sikojen kasvattaman vasikan oletetaan kasvavan lehmäksi, siitäkin huolimatta että vasikka ei olisi nähnyt lehmiä koko elinaikanaan. Vaikka vasikan voidaan olettaa oppivan käyttäytymään kuin siat, tämä ei silti tarkoita, että vasikka lakkaisi olemasta lehmä. Essentian oletetaan toimivan eliöissä siis kausaalisesti periytyen. Essentia ylläpitää eliölajien muuttumattomuutta ja vahvistaa lajien välisiä eroja. Kansanomaisen biologian mukainen käsitys eliölajeista onkin ymmärtää ne vakaina ja pysyvinä.
Käsitys suunnittelijan mielestä rakentuu samalla tavalla kuin käsitys ihmismielestä
Edellä esitellyt intuitiivisen ajattelun piirteet ilmenevät älykkään suunnittelun teoriassa selkeästi. Puheessa suunnittelijasta tulee esille käsitys intentionaalisesta mielestä, jolla on motiivi suunnitella tietynlaisia elollisia rakenteita samaan tapaan kuin ihminen rakentaa koneita. Tieto elollisen luonnon suunnitelleen suunnittelijan mielen motiiveista saadaan mielen teorian kautta eli muodostamalla oletuksia siitä miten ihmismieli toimii.
Käsityksessä eliöiden tai eliöiden osien monimutkaisuudesta ja osien tarkoituksenmukaisesta järjestelystä voidaan tunnistaa kansanomaisen psykologian mukainen teleo-intentionaalinen ajattelu. Eliöiden oletetaan olevan jonkin toimijan ne kokonaisina tiettyyn tarkoitukseen asettamia. Havaitessaan päämäärähakuisuutta ihmiset usein olettavat, että eliöt on suunniteltu toimimaan tällä tietyllä tavalla. Tämä ajattelun piirre tulee esille älykkään suunnittelun teoriassa hyvin keskeisesti.
Käsitys suunnitelmista on kansanomaisen biologian mukainen
Älykkään suunnittelun teorian esittämässä lajikäsityksessä voidaan tunnistaa kansanomaiselle biologialle ominainen tunnusmerkki – käsitys eliöryhmien erillisyydestä ja muuttumattomuudesta. Esimerkiksi aukot fossiiliaineistossa todistivat älykkään suunnittelun teorian mukaan, että eri lajeilla on toisistaan erilliset alkuperät. Kansanomaisen biologian mukainen ajattelu voidaan tunnistaa myös teorian muodostamassa rajauksessa mikro- ja makroevoluution välillä.
Mikroevoluution voidaan huomata kohdistuvan kansanomaiseen yleislajitasoon. Esimerkiksi luonnontieteellisen lajikäsityksen mukaisesti toisilleen hyvin läheistä sukua olevat lajit (kuten saimaannorppa ja itämerennorppa) kuuluvat kansanomaisessa luokittelussa samaan yleislajiin (norppa tai hylje). Ihmisille on luonnollista ymmärtää eliöitä koskevaa tietoa yleislajitason rajoissa, jolle siis mikroevoluutiokin suhteutuu. Älykkään suunnittelun teorian muodostama rajaus seuraa siis kansanomaisen biologian mukaista päättelyn linjaa.
Älykkään suunnittelun teorian intuitiivisuus kertoo uskonnollisuuden luonnollisuudesta
Huomio, että älykkään suunnittelun teoria mukailee monilta osin sekä kansanomaista psykologiaa että biologiaa, vahvistaa oletusta kreationistisen ajattelun intuitiivisuudesta. Havainnoidessamme ympäristöämme koemme maailman enemmän automaattisten ajattelutaipumustemme kaltaisena kuin se onkaan. Kreationistisessa luontokäsityksessä luonto ja eliöt ymmärretään niihin vaikuttaneen toimijan toiminnan seurauksena. Tämänkaltainen käsitystapa on hyvin ymmärrettävä tutustuttaessa ihmisen intuitiiviseen ajatteluun ja sen keskeisiin piirteisiin, kuten esimerkiksi kansanomaiseen psykologiaan.
Kreationistinen ajattelu mukailee siis monilta osin mielemme automaattisia oletuksia ympäristöstä. Huomio kreationistisen ajattelun intuitiivisuudesta ei tee älykkään suunnittelun teoriasta tieteellistä. Sen sijaan älykkään suunnittelun teorian tarkastelu on lisännyt ymmärrystä ihmisten automaattisesta taipumuksesta toimijakeskeisten uskonnollisten uskomuksien ajatteluun. Teoriassa muodostetut rajaukset suhteessa evoluutioteoriaan kertovat samalla siitä, että luonnolliset ajattelutaipumukset eivät tue tieteellistä päättelyä. Evoluutioteoria on esimerkki teoriasta, jossa luontoa ei selitetä intentionaalisesti. Toimijan asemesta muuntumiseen vaikuttavat ympäristöolosuhteet, joissa eliöt elävät. Ymmärtämällä ihmisten kognitiivisesti luonnollista taipumusta uskonnollisten uskomusten ajatteluun, voidaan paremmin tukea myös intuitiivisesti epäodotettavien käsitysten omaksumista, jollaisina esimerkiksi monet evolutionistiset mekanismit ilmenevät.
Kirjoittaja Elisa Järnefelt on FM, jonka uskontotieteen alaan kuuluva pro gradu -tutkielma ”Älykkään suunnittelun teoria. Tutkimus kansanomaisen psykologian ja biologian yhteydestä kreationistiseen ajatteluun” hyväksyttiin Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa toukokuussa 2007. Työn voi lukea kokonaisuudessaan Helsingin yliopiston E-thesis -palvelusta.
Kirjallisuus:
Atran, Scott: ”Folk biology and the anthropology of science: Cognitive universals and cultural particulars”. Behavioral and Brain Sciences, Vol. 21 Issue 4, 547-609. 1998.
Evans, E. Margaret: ”Beyond Scopes: Why Creationism Is Here to Stay?” Imagining the Impossible. Magical, Scientific, and Religious Thinking in Children. Eds. K. S. Rosengren, C. N. Johnson & P. L. Harris. Cambridge: Cambridge University Press, 305-333. 2000.
Evans, E. Margaret: ”Cognitive and contextual factors in the emergence of diverse belief systems: Creation versus evolution”. Cognitive Psychology, 42, 217-266. 2001.
Guthrie, Stewart Elliot: ”Intelligent Design as Illusion”. Free Inquiry, Vol. 26. Issue 3, 40-44. 2006.
Kelemen, Deborah: ”Are Children ’Intuitive Theists’? Reasoning About Purpose and Design in Nature”. Psychological Science, Volume 15, No 5, 295-301. 2004.
Kelemen, Deborah & DiYanni, Cara: ”Intuitions About Origins: Purpose and Intelligent Design in Children’s Reasoning About Nature”. Journal of Cognition and Development, 6(1), 3-31. 2005.
Medin, Douglas L. & Atran, Scott: ”The Native Mind: Biological Categorization and Reasoning in Development and Across Cultures”. Psychological Review, Vol. 111, No.4, 960-983. 2004.
Poling, Devereaux A. & Evans, E. Margaret: ”Religious Belief, Scientific Expertise, and Folk Ecology”. Journal of Cognition and Culture, Vol. 4 Issue 3/4, 485-524. 2004.
Pyysiäinen, Ilkka: ”God: A brief history with a cognitive explanation of the concept”. Temenos, Volume 41, No 1, 77-128. 2005.
Scott, Eugenie C.: ”Antievolutionism and Creationism in the United States”. Annual Review of Anthropology. Vol. 26 Issue 1, 263-289. 1997.