Ajankohtaista

Sara Högbergs magisteravhandling i praktisk teologi handlar om hur tro och religiös identitet har formats hos sex unga finlandssvenska baptister. Hon kom till slutsatsen att sociala relationer spelar stor roll för att utveckla en tro.

Teologisen Aikakauskirjan uusin numero on julkaistu.

Kolmen uskonnon keskusteluja on järjestetty Suomessa jo reilun kymmenen vuoden ajan ja niissä on tarkoitus lähestyä tärkeitä teemoja valittujen pyhien tekstien ja niiden pohjalta käydyn keskustelun ja kysymysten avulla.

Teologia.fi:n Podcast haastatteli kolmea Teologian ja uskonnontutkimuksen päivillä 2022 esitelmöinyttä tutkijaa heidän esitelmänsä aiheesta ja tutkimuksestaan yleisesti.

TM Janica Pörhönen tarkastelee käytännöllisen teologian maisterintutkielmassaan ”Antisemitismin kehystäminen Ylen, Helsingin Sanomien ja Turun Sanomien journalistisissa sisällöissä vuonna 2020” antisemitismin käsittelyä ja esittämistä erilaisten artikkelien sekä uutisten kautta.

Helsingin yliopiston maisterivaiheen opiskelija tai tohtorikoulutettava, haluatko oppia tiedeviestintää ja osallistua teologisen tutkimuksen popularisointiin?

Hae Teologia.fi:n opiskelijatoimitukseen!

Aino-Elina Kilpeläisen väitöskirja tarkastelee miten vauvamusiikkitoiminta mahdollistaa kristillisen tradition ja spiritualiteetin tukemista evankelis-luterilaisen kirkon varhaiskasvatuksessa.

Kirkkoon kuuluvien määrä on laskenut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Eroamisen tahti kiihtyy, ja samaan aikaan uusien jäsenten määrä pienenee. Äskettäin Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa artikkelissa ”Miksi suomalaiset eroavat evankelis-luterilaisesta kirkosta?” selvitettiin syitä kirkosta…

Uuden visuaalisen ilmeen lisäksi TA ilmestyy jatkossa neljä kertaa vuodessa. Käy tutustumassa uudistettuun teologian laatujulkaisuun! Artikkelit CHRISTIAN SEPPÄNENItsensä näköinen Teologinen Aikakauskirja vuonna 2022 TEEMU PAUHATUOMAS MARTIKAINENArvio maahanmuutto­taustaisen väestön uskonnollisesta jakaumasta…

Karjalan teologinen seura (KTS) järjesti 14.–15.2.2022 symposiumin aiheena Totuus. Symposiumi järjestetään kahden vuoden välein ja tänä vuonna sitä vietettiin yhdeksättä kertaa.

Koraanin sisällössä näkyvät monin tavoin sen synty-ympäristön erilaiset ajatusvirtaukset, kuten kristinusko ja juutalaisuus. Samoin kuin kristinuskossa, islaminkaan identiteetti ei syntynyt yhdessä yössä vaan oli vuosisatojen kehityskulkujen tulos.

Koraanista löytyy lukuisia myös Raamatusta tuttuja hahmoja ja kertomuksia. Raamatun tekstit tarjoavat siksi hyödyllistä taustamateriaalia koraanintutkijalle. Mutta entäpä päinvastoin: voiko Koraani parantaa ymmärrystämme Raamatusta?

Koraani on mukana päivittäisessä islamilaisessa uskonnonharjoituksessa ulkomuistista resitoituna tekstinä, ei niinkään fyysisen kirjan lukemisena. Resitoiminen ruumiillistaa Koraanin tavalla, joka kietoo pyhän tekstin ja uskonnon harjoittajan tiiviisti toisiinsa.

”Joka tottelee lähettilästä, tottelee Jumalaa.” Mutta miten lähettilästä totellaan? Mistä muslimi voi tietää, mitä lähettiläs ja Jumala hänestä haluaa? Löytyykö vastaus Koraanista, sunnasta vai haditheista?

Muslimit ovat vasta pienessä määrin alkaneet kyseenalaistaa miesten valta-asemaa vahvistavia Koraanin tulkintoja. Islamilaisen feminismin nimissä toimivat tutkijat jaksavat kuitenkin korostaa Koraanin sukupuolten tasa-arvon puolesta puhuvaa sanomaa.

Kun maailmalla tapahtuu islamilla perusteltu terrori-isku, mediassa alkaa väittely siitä, kannustaako Koraani pohjimmiltaan rauhaan vai väkivaltaan. Väittely on hedelmätön, koska koko kysymys on väärin asetettu.

Förståelsen för hur den fysiska världen fungerar ur ett koraniskt perspektiv ökar möjligheterna att reagera på miljökrisen. (Om)tolkade principer om människans ansvar och plats i världen bidrar med teologisk grund i miljödiskussionen.

Mediassa tai julkisessa keskustelussa usein kysytään, miten Koraani tai islam suhtautuu johonkin kysymykseen. Taustalla on usein erilaisia suhtautumistapoja asioihin. Tämä pätee myös islamin ja Koraanin näkemykseen juutalaisista ja kristityistä.