Ajankohtaista

| Heikki Pesonen

Rikoksia, perversioita ja jumalanpilkkaa: Populaarikulttuurin katsomuskuvaukset edellyttävät kriittistä lukutaitoa

Populaarikulttuurin tuotteissa esiintyvät kuvaukset katsomuksista ovat usein negatiivisia. Niissä saatetaan tuoda esiin esimerkiksi uskonnollisiin yhteisöihin liitettyjä yksittäisiä epäkohtia tai ongelmia, joita yhteisöt aiheuttavat jäsenilleen. Tällaiset katsomuslukutaidon puutetta osoittavat stereotyyppiset kuvaukset luovat tarvetta lukutaidolle, jossa erotetaan asiallinen ja perusteltu kritiikki yksipuolisesta ja yleistävästä kritiikistä.

| Johanna Konttori & Teemu Pauha

Kuka puhuu islamin puolesta?

Kun pohditaan Suomen monimuotoisen muslimiväestön medianäkyvyyttä, on tärkeä kysyä, kuka puhuu islamin puolesta tiedotusvälineissä. Kuka saa edustaa Suomen muslimeita lehtien sivuilla ja television ajankohtaisohjelmissa?

| Terhi Utriainen

Osaako media lukea henkisyyttä?

Medialla on iso rooli katsomuslukutaidon heijastajana ja rakentajana. Mutta millainen on tuo lukutaito muiden kuin vakiintuneiden uskontojen tai selkeän uskonnottomuuden suhteen? Kuinka media esimerkiksi osaa lukea uushenkisyyttä?

| Marcus Moberg

Kyrkolitteracitet? Reflektioner på Finlands evangelisk-lutherska kyrkas nuvarande kommunikation

Den kyrkliga kommunikationen har blivit alltmer fokuserad på förmedlandet av grundläggande information om kyrkan och dess verksamhet. Kan den förstås i ljuset av en utökad förståelse av litteracitetsbegreppet?

| Helena Kupari

Taiteilija löysi ortodoksisuuden

Tiedotusvälineissä julkaistujen artikkeleiden perusteella monet kulttuurialan ihmiset ovat kiinnostuneita ortodoksisesta kirkosta. Mitä tarinat hengellisen kodin löytämisestä kertovat ortodoksisuudesta ja sen käsittelystä mediassa 2000-luvun Suomessa?

| Teemu Taira

Miksi uskonnottomuus ja ateismi eivät kiinnosta suomalaista mediaa?

Mikäli suomalaista mediaa on uskominen, henkisyys on erityisesti nuorilla hurjassa nosteessa. Myös jotkut kyselyt tarjoavat ajatukselle lievää tukea. Uutisoinnissa on kuitenkin yksi ongelma. Se jättää taustalle määrällisesti merkittävimmän muutoksen Suomen katsomuksellisessa kentässä: uskonnottomuuden ja ateismin yleistymisen.

| Toni Koivulahti

Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen apurahat vuodeksi 2023 haettavana

Apurahoja myönnetään kirkon ja seurakuntien päätöksenteolle ja toiminnan kehittämiselle tarpeelliseen kirkon ja uskonnollisen elämän sekä yhteiskunnan muutosten tutkimukseen.

| Erica Pottier

Sodan ja rauhan kirkot Ukrainassa ja Venäjällä

Teologian ja uskonnontutkimuksen päivillä 19.5.2022 kuultiin asiantuntijoiden puheenvuoroja sekä paneelikeskustelu aiheesta ”Sodan ja rauhan kirkot Ukrainassa ja Venäjällä”, jota Teologia.fi oli seuraamassa. Ukrainassa hiljattain puhjenneen sodan johdosta aihe on herkkä, mutta tärkeä. Miten kirkko toimii tai pyrkii toimimaan sodan keskellä?

| Marika Torp

Hur utvecklas tron och identiteten hos unga baptister?

Sara Högbergs magisteravhandling i praktisk teologi handlar om hur tro och religiös identitet har formats hos sex unga finlandssvenska baptister. Hon kom till slutsatsen att sociala relationer spelar stor roll för att utveckla en tro.

| Toni Koivulahti

Teologinen Aikakauskirja 2/2022 on ilmestynyt!

Teologisen Aikakauskirjan uusin numero on julkaistu.

| Miiu Hasan

Kolmen uskonnon kuunteleva keskustelu kirjoituksista 21.3.2022: Luomakunnan tulevaisuus ja toivo

Kolmen uskonnon keskusteluja on järjestetty Suomessa jo reilun kymmenen vuoden ajan ja niissä on tarkoitus lähestyä tärkeitä teemoja valittujen pyhien tekstien ja niiden pohjalta käydyn keskustelun ja kysymysten avulla.

| Toni Koivulahti

Podcast: Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät 2022

Teologia.fi:n Podcast haastatteli kolmea Teologian ja uskonnontutkimuksen päivillä 2022 esitelmöinyttä tutkijaa heidän esitelmänsä aiheesta ja tutkimuksestaan yleisesti.

| Erica Pottier

Maisterintutkielmahaastattelu: Antavatko valtamediat äänen antisemitismille?

TM Janica Pörhönen tarkastelee käytännöllisen teologian maisterintutkielmassaan ”Antisemitismin kehystäminen Ylen, Helsingin Sanomien ja Turun Sanomien journalistisissa sisällöissä vuonna 2020” antisemitismin käsittelyä ja esittämistä erilaisten artikkelien sekä uutisten kautta.

| Toni Koivulahti

Teologia.fi:n opiskelijatoimitus etsii uusia jäseniä!

Helsingin yliopiston maisterivaiheen opiskelija tai tohtorikoulutettava, haluatko oppia tiedeviestintää ja osallistua teologisen tutkimuksen popularisointiin?

Hae Teologia.fi:n opiskelijatoimitukseen!

| Erica Pottier

Ovatko kirkon ovet auki myös pienimmille? Väitöskirjatutkimus vauvamusiikkitoiminnasta kirkkotilassa Suomessa ja Tanskassa

Aino-Elina Kilpeläisen väitöskirja tarkastelee miten vauvamusiikkitoiminta mahdollistaa kristillisen tradition ja spiritualiteetin tukemista evankelis-luterilaisen kirkon varhaiskasvatuksessa.

| Talvikki Ahonen

Kirkosta eroamisen taustalla näkyvät useimmin taloudelliset syyt

Kirkkoon kuuluvien määrä on laskenut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Eroamisen tahti kiihtyy, ja samaan aikaan uusien jäsenten määrä pienenee. Äskettäin Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa artikkelissa ”Miksi suomalaiset eroavat evankelis-luterilaisesta kirkosta?” selvitettiin syitä kirkosta…

| Noora Koivulahti

Teologinen Aikakauskirja 1/2022 on julkaistu!

Uuden visuaalisen ilmeen lisäksi TA ilmestyy jatkossa neljä kertaa vuodessa. Käy tutustumassa uudistettuun teologian laatujulkaisuun! Artikkelit CHRISTIAN SEPPÄNENItsensä näköinen Teologinen Aikakauskirja vuonna 2022 TEEMU PAUHATUOMAS MARTIKAINENArvio maahanmuutto­taustaisen väestön uskonnollisesta jakaumasta…

| Talvikki Ahonen

Totuudenjälkeisyys ja vaihtoehtoiset faktat murentavat demokratiaa

Karjalan teologinen seura (KTS) järjesti 14.–15.2.2022 symposiumin aiheena Totuus. Symposiumi järjestetään kahden vuoden välein ja tänä vuonna sitä vietettiin yhdeksättä kertaa.