Väitös 12.10.2016: Ruoka-apuun liittyy jännitteitä

Ruoka-avun vakiintumisen vaarana on, että avun kysynnän ja tarjonnan taustalla olevat yhteiskunnalliset kysymykset hyvinvointiyhteiskunnan ja elintarvikejärjestelmän ylijäämätuotannon ongelmista sivuutetaan, toteaa TM Anna Sofia Salonen uskonnollistaustaista ruoka-apua tarkastelevassa väitöstutkimuksessaan.

Suomeen 1990-luvun laman myötä levinnyt ruoka-apu on juurtunut vakiintuneeksi, joskin kansallisella tasolla melko koordinoimattomaksi aineellisen auttamistoiminnan käytännöksi, jossa uskonnollisilla yhteisöillä on vahva rooli.

− Toiset ruoka-avun tarjoajat näkevät uskonnollisen taustansa toiminnan motivaationa, mutta sen käytännölliset ilmenemismuodot potentiaalisena ongelmana. Siksi he pyrkivät uskonnollisuuden häivyttämiseen. Toiset puolestaan korostavat hengellistä ulottuvuutta toiminnan keskeisenä päämääränä ja integroivat uskonnollisia tilaisuuksia tiiviiksi osaksi toimintaa, Salonen kertoo.

Avun vastaanottajille uskonnollisuuden rooli toiminnan käytännöissä on väittelijän mukaan kaksijakoinen: se tarjoaa osallistujille lisäarvoa ja mahdollisuuksia vastavuoroisuuteen, mutta aiheuttaa myös jännitteitä.

− Avun vastaanottajien tärkein toimintaan osallistumisen syy on aineellinen puute. Moniarvoisessa yhteiskunnassa uskonnonharjoituksen liittäminen aineelliseen auttamistoimintaan voidaan nähdä asiakkaita rajoittavana tai pakottavana. On kuitenkin huomionarvoista, etteivät avun vastaanottajat avoimesti kritisoineet ruoka-apuun liittyvää uskonnollista toimintaa, vaan korostivat sekä osallistumisen omaehtoisuutta, että ruoka-avun tarjoajien vapautta järjestää avustustoiminta haluamallaan tavalla, Salonen toteaa.

Ruoka-avun kontekstissa uskonnollinen osallistuminen näyttäytyy väitöstutkimuksen pohjalta valintakysymyksenä, jossa valinnan mahdollisuus koskee paitsi avun vastaanottajia, myös avun tarjoajia.

Tutkimuksen valossa elintarvikejärjestelmän ylijäämän hyötykäyttäminen ruoka-apuna on ongelmallista, sillä ylijäämäruoan määrä ja laatu riippuu lahjoituksista ja siten tarjonnasta, ei avun vastaanottajien tarpeesta.

− Ylijäämäruoan varassa elävät ruoka-avun vastaanottajat ovat ristiriitaisessa tilanteessa, jossa he ovat samanaikaisesti sekä syrjäytyneitä, että riippuvaisia vallitsevista kulutuskäytännöistä. Ruoka-avun resurssit ovat suuressa määrin sidotut elintarvikejärjestelmän ylijäämään, minkä johdosta toiminnassa ei ole kyse vain köyhyydestä, vaan myös runsaudesta ja yltäkylläisyydestä avun ennakkoehtona, Salonen kiteyttää.

Väitöstutkimus tarjoaa ruoka-apua jakaville yhteisöille aineksia arvioida kriittisesti toimintaansa sekä rooleja, joita yhteisöille on annettu paitsi hyvinvointiyhteiskunnan, myös elintarvikejärjestelmän toimijoina. Tutkimus perustuu osallistuvaan havainnointiin neljässä matalan kynnyksen ruoka-apupaikassa Tampereella, ruoka-apua vastaanottaneiden ihmisten haastatteluihin sekä kirjallisiin dokumentteihin.

Kirkkososiologian oppialaan lukeutuva väitöstilaisuus: ”Food for the soul or the soul for food – Users’ perspectives on religiously affliliated food charity in a Finnish city”, järjestetään keskiviikkona 12.10.2016 kello 12.15 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, auditorio XII, Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä on professori Grace Davie, University of Exeter, ja kustoksena professori Anne Birgitta Pessi Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirja on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Anna Sofia Salonen, s-posti: anna.s.salonen@helsinki.fi

Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/vaitos.htm